Vanhustyöntekijöiden lääkeosaaminen

Opinnäytetyö on osana Salon kaupungin ja Turun ammattikorkeakoulun yhteishanketta Vanhusten lääkehoito optimaaliseksi – VALO -projektia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Salon kaupungin sosiaalitoimen vanhustyöntekijöiden lääkeosaamistaitoja. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää vanhustyöntekijöiden lääkeosaamista. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisesti kyselylomakkeilla 37:lle vanhustyöntekijälle, jotka olivat sairaan- ja terveydenhoitajia, lähi- ja perushoitajia sekä kodinhoitajia ja kotiavustajia. Tutkimus suoritettiin lääkehoidon kokeena keväällä 2008 ja tutkimuksen analysointi toteutettiin tilastollisesti. Tutkimus osoitti, että vanhustyöntekijöiden lääkeosaamistaidot olivat suhteellisen hyvät. Lääkelaskut eivät olleet kovin vaativia ja ne osattiin hyvin. Lääkehoidon osaamista koskevia väittämiä osattiin hyvin, ainoastaan insuliinihoitoa ja inhalaatiolääkkeiden vaikutuksessa oli ongelmia. Tutkimuksen luotettavuuteen vaikutti kyselylomakkeen vaikeaselkoisuus ja se vaikutti tuloksiin jonkin verran. Tämän tutkimuksen pohjalta voidaan kehittää Salon kaupungin vanhustyössä työskentelevien lääkehoito-osaamista paremmaksi. Optimaalinen lääkehoito saavutetaan hyvällä ja ajantasaisella lääkehoidon perustiedolla. Lääkehoidon perustietona voidaan käyttää Turvallista lääkehoito-opasta.This Bachelor’s Thesis is part of the VALO project called Optimal Medication for Elderly carried out by Salo City and Turku University of Applied Sciences. The purpose of the research was to find out what kind of medication skills people who work with old people at Salo City social care have. The aim of the research was to develop the medication skills of the people who work with the elderly. The research was quantitative. A questionnaire was sent to 37 employees and they were nurses, public health nurses, practical nurses and home helpers. The research was carried out as a medical exam in the spring 2008 and the method used in the research was a statistical analysis. The research showed that medication management skills among geriatric nurses were quite good. Medication calculation skills were not demanding and they were managed well. The statements dealing with medication treatment skills were handled well. However, there were some problems with the impact of insulin treatments and inhalation treatments. In addition there were some problems with the reliability of the research because some of the questions were quite hard to understand. The results showed that the optimal medication treatment skills can be achieved with good and updated knowledge. Safe Medication Treatment Guide can be used as basic knowledge in medication management

Aktiivisuutta arkeen, sykettä sydämeen : Kunnon ylläpitovaiheen liikuntaopas sydämen ohitusleikkauksen jälkeen

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kunnon ylläpitovaiheen liikuntaopas sydämen ohitusleikkauksen läpikäyneelle asiakkaalle Savonlinnan keskussairaalaan. Oppaan on tarkoitus toimia fysioterapeuttien työvälineenä kontrollikäynnin potilasohjauksessa ja tukea asiakkaan kotona tapahtuvaa kunnon ylläpitovaiheen omatoimista liikunta-aktiivisuutta. Sepelvaltimotauti aiheuttaa suuren hoito- ja kuntoutustarpeen Suomessa. Sepelvaltimotaudin yksi kajoava hoitomuoto on ohitusleikkaus, jonka jälkeisessä kunnon ylläpitovaiheessa nousujohteinen liikunta on elämäntapamuutosten ja lääkehoidon rinnalla osa kuntoutusta. Kunnon ylläpitovaihe asettaa kuntoutujalle haasteen sitoutua omatoimiseen ja säännölliseen fyysiseen aktiivisuuteen, koska ohitusleikkaus ei paranna itse sepelvaltimotautia. Siitä huolimatta, että liikunnan hyödyllisyydestä sepelvaltimotaudin hoidossa on vahva näyttö, ohitusleikatuista henkilöistä vain 30–60 % jatkaa toipilasvaiheen jälkeen fyysisesti aktiivisena. Tukena myönteisen liikunta-aktiivisuuden edistämisessä on ammattilaisen opastus ja neuvonta ohitusleikkauksen läpikäyneelle henkilölle. Suullisen ohjauksen lisäksi kirjallinen opas mahdollistaa asiakkaalle ohjeisiin myöhemmin palaamisen ja mieleen palauttamisen. Opas tukee asiakasta oman aktiivisen arkensa luomisessa. Opinnäytetyö koostuu viitekehyksestä sekä sen pohjalta tuotekehityksenä tuotetusta liikuntaoppaasta. Viitekehys perustuu tutkittuun ja ajantasaisimpaan saatavilla olevaan tietoon sepelvaltimotaudista, ohitusleikkauksesta sekä kunnon ylläpitovaiheen liikunnasta sydänkuntoutuksen osana. Viitekehyksessä käsitellään myös sitä, miten liikuntakäyttäytymisen muutosta tuetaan, sillä se on vahvasti yhteydessä sydämen ohitusleikkauksen jälkeiseen kunnon ylläpitovaiheen potilasohjaukseen. Liikuntaoppaaseen on koottu sydämen ohitusleikkauksen jälkeistä kunnon ylläpitovaiheen liikuntaa koskevat yleiset ohjeet ja liikunnan hyödyt. Opas ohjaa pohtimaan mieleisiä liikuntalajeja ja liikuntatavoitteita liikunta - aktiivisuuden ja motivaation tukemiseksi. Opinnäytetyön tuloksena tuotettiin kunnon ylläpitovaiheen liikuntaopas sydämen ohitusleikkauksen läpikäyneelle henkilölle Savonlinnan keskussairaalan fysioterapian osaston käyttöön. Opas vastaa tilaajan sille asettamia vaatimuksia, sekä on hyvien potilasoppaan kriteereiden mukainen.The purpose on our thesis was to produce a written guidebook for physical exercise in phase III after a coronary artery bypass operation. The guidebook is aimed at clients who have undergone a coronary artery bypass operation. The guidebook is also meant to be a physiotherapist’s tool during control visit counselling at Savonlinna Central Hospital in phase III and to support the client’s independent physical activity at home. Coronary artery disease causes a great demand for care and rehabilitation in Finland. Coronary artery bypass operation is one form of invasive treatment of coronary artery disease. After the operation in phase III progressive physical activity and exercise are an part of cardiac rehabilitation alongside with lifestyle changes and medical treatment. Since coronary artery bypass operation does not cure the underlying disease, there is a challenge for the patient to commit himself to independent and regular physical activity. Nevertheless, there is strong evidence of the benefits of physical exercise in the treatment of coronary artery heart disease, only 30 – 60 % of operated persons continue to be physically active after phase II. Professional guidance and counselling are ways to support and promote a client’s physical activity after a coronary artery bypass operation. In addition to verbal guidance, a written guidebook enables the client to revise the guidelines after professional counselling. The guidebook supports the client in building an active everyday life in phase III after the operation. The thesis consists of a theoretical framework and the consequent product development process resulting in the guidebook of physical exercise. The theoretical framework focuses on the most recent research available on coronary artery heart disease, coronary artery bypass operation and physical exercise in phase III of cardiac rehabilitation. The theoretical framework also discusses the process of changing physical activity behavior after a bypass operation and the professional’s role in providing support during the process. The guidebook includes general instructions on physical exercise in phase III as well as information on the benefits of physical exercise. The aim of the guidebook is to encourage the client to consider suitable physical activities and personal goals to support his physical activity and exercise motivation. The outcome of this thesis is a guidebook of physical exercise in phase III after a coronary artery bypass operation. The guidebook meets the requirements of the commissioner as well as the criteria of a good patient guidebook