Rajavartiolaitoksen toimivaltuudet ja perusoikeussuoja erityisesti kriisi- ja poikkeusoloissa

Tässä oikeusdogmaattisessa eli lainopillisessa tutkimuksessa tarkastellaan Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia ja perusoikeussuojaa erityisesti kriisi- ja poikkeusoloissa. Perusoikeudet ja niiden kunnioittaminen ovat oikeusvaltion ja demokraattisen yhteiskunnan lähtökohta, mutta nekään eivät ole kategorisesti sillä tavoin ehdottomia, ettei niitä missään olosuhteissa voisi rajoittaa. Esimerkiksi juuri poikkeukselliset olot mahdollistavat perusoikeuksien rajoittamisen ja niistä poikkeamisen tilapäisesti. Suomen nykyinen kriisilainsäädäntö on valmisteltu rauhanaikana, pyrkimyksenä saada kiihkottomasti laaditut lait kriisitilanteita varten, jolloin parannetaan oikeusturvallisuutta ja -varmuutta. Näin myös lainsäätäjä on pyrkinyt ehkäisemään ylilyöntien vaaran. Suomessa lainsäädäntömme taustalla on ajatus, että myös kriisitilanteissa tulisi pyrkiä selviytymään mahdollisimman pitkälle normaaliolojen lainsäädännöllä ja niissä annetuilla toimivaltuuksilla. Poikkeusolojen julistaminen ja kriisilainsäädännön käyttöönottaminen ovatkin äärimmäisiä toimenpiteitä. Rajavartiolaitos on sotilaallisesti järjestetty sisäministeriön alainen turvallisuusviranomainen, jolle kuuluu maassamme rajojen valvonta. Sotilaallisesta järjestyksestään huolimatta laitoksen sotilasvirkamiehet eivät ole sotilaita, vaan rajavartiomiehiä. Tutkielmassa tarkastellaankin Rajavartiolaitoksen asemaa osana valtion ”väkivaltakoneistoa” ja problematisoimaan sen toimivaltuuksia erilaisten kriisiolojen sekä case-tyyppisten tapausten tarkastelun kautta. Tutkimustulokset osoittavat, että vaikkakin perusoikeuksien rajoittamiseen tulee suhtautua pitkälti pidättyväisesti, mahdollistaa kriisilainsäädäntömme niiden rajoittamisen, ja siten perusoikeussuojaan puuttumisen, asteittain kriisin vakavuuden edetessä. Silti tiettyjä oikeuksia ei ole mahdollista rajoittaa. Tutkimustulosten valossa lainsäädäntöä tarkastelemalla on myös havaittavissa, että Rajavartiolaitoksen toimivaltuudet puolestaan pyritään pitämään mahdollisimman pitkään sellaisina, kuin ne ovat normaalioloissakin. Vain vakavimmat kriisit, kuten sota, johtavat laitoksen tai sen osien sulauttamiseen osaksi puolustusvoimia, jolloin kyseisiin joukkoihin sovelletaan puolustusvoimia koskevaa lainsäädäntöä ja niissä annettuja toimivaltuussäädöksiä

Rajavartiolaitoksen toimivaltuudet ja perusoikeussuoja erityisesti kriisi- ja poikkeusoloissa

Tässä oikeusdogmaattisessa eli lainopillisessa tutkimuksessa tarkastellaan Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia ja perusoikeussuojaa erityisesti kriisi- ja poikkeusoloissa. Perusoikeudet ja niiden kunnioittaminen ovat oikeusvaltion ja demokraattisen yhteiskunnan lähtökohta, mutta nekään eivät ole kategorisesti sillä tavoin ehdottomia, ettei niitä missään olosuhteissa voisi rajoittaa. Esimerkiksi juuri poikkeukselliset olot mahdollistavat perusoikeuksien rajoittamisen ja niistä poikkeamisen tilapäisesti. Suomen nykyinen kriisilainsäädäntö on valmisteltu rauhanaikana, pyrkimyksenä saada kiihkottomasti laaditut lait kriisitilanteita varten, jolloin parannetaan oikeusturvallisuutta ja -varmuutta. Näin myös lainsäätäjä on pyrkinyt ehkäisemään ylilyöntien vaaran. Suomessa lainsäädäntömme taustalla on ajatus, että myös kriisitilanteissa tulisi pyrkiä selviytymään mahdollisimman pitkälle normaaliolojen lainsäädännöllä ja niissä annetuilla toimivaltuuksilla. Poikkeusolojen julistaminen ja kriisilainsäädännön käyttöönottaminen ovatkin äärimmäisiä toimenpiteitä. Rajavartiolaitos on sotilaallisesti järjestetty sisäministeriön alainen turvallisuusviranomainen, jolle kuuluu maassamme rajojen valvonta. Sotilaallisesta järjestyksestään huolimatta laitoksen sotilasvirkamiehet eivät ole sotilaita, vaan rajavartiomiehiä. Tutkielmassa tarkastellaankin Rajavartiolaitoksen asemaa osana valtion ”väkivaltakoneistoa” ja problematisoimaan sen toimivaltuuksia erilaisten kriisiolojen sekä case-tyyppisten tapausten tarkastelun kautta. Tutkimustulokset osoittavat, että vaikkakin perusoikeuksien rajoittamiseen tulee suhtautua pitkälti pidättyväisesti, mahdollistaa kriisilainsäädäntömme niiden rajoittamisen, ja siten perusoikeussuojaan puuttumisen, asteittain kriisin vakavuuden edetessä. Silti tiettyjä oikeuksia ei ole mahdollista rajoittaa. Tutkimustulosten valossa lainsäädäntöä tarkastelemalla on myös havaittavissa, että Rajavartiolaitoksen toimivaltuudet puolestaan pyritään pitämään mahdollisimman pitkään sellaisina, kuin ne ovat normaalioloissakin. Vain vakavimmat kriisit, kuten sota, johtavat laitoksen tai sen osien sulauttamiseen osaksi puolustusvoimia, jolloin kyseisiin joukkoihin sovelletaan puolustusvoimia koskevaa lainsäädäntöä ja niissä annettuja toimivaltuussäädöksiä

Oma-aloitteinen tietojen antaminen rikosten torjumiseksi

Hankkeen tavoitteena oli selvittää viranomaisten oma-aloitteista tietojen antamista ja luovuttamista rikosten torjumiseksi sekä siihen liittyviä ongelmia, tulkintoja ja sääntelyn kehittämistarpeita. Selvitys koostuu oikeusvertailusta, sääntelyanalyysistä, oikeushistoriallisesta katsauksesta, haastatteluista sekä sääntelyn kehittämisanalyysistä. Selvityksessä tarkasteltiin vertailumaiden – Ruotsin, Norjan, Viron ja Englannin – lainsäädäntöä. Siinä kartoitettiin ja analysoitiin Suomessa voimassa oleva lainsäädäntö ja sääntelyn kehitys 2000-luvulla. Haastattelujen avulla selvitettiin eri viranomaisten kokemuksia oma-aloitteisesta tietojen antamisesta. Lopuksi analysoitiin oma-aloitteista tietojen antamista koskevan sääntelyn kehittämistarpeita. Selvityksen mukaan oma-aloitteisen tietojen antamisen kannalta ongelmia vaikuttaa aiheutuvan säädösvalmistelusta. Sääntelyn kehittämissuosituksena esitetään muun muassa, että viranomaisten tietoluovutuksista säädettäessä tulisi mahdollisuuksien mukaan arvioida, onko tarpeen säätää erikseen oma-aloitteisesta tietojen antamisesta. Pyyntöperusteisesta ja oma-aloitteisesta tietojen antamisesta voidaan säätää rinnakkain samassa laissa. Oma-aloitteisesta tietojen antamisesta tulisi mahdollisuuksien mukaan säätää yhdenmukaisesti eri laeissa. Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

POLG1 p.R722H mutation associated with multiple mtDNA deletions and a neurological phenotype

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>The c.2447G>A (p.R722H) mutation in the gene <it>POLG1 </it>of the catalytic subunit of human mitochondrial polymerase gamma has been previously found in a few occasions but its pathogenicity has remained uncertain. We set out to ascertain its contribution to neuromuscular disease.</p> <p>Methods</p> <p>Probands from two families with probable mitochondrial disease were examined clinically, muscle and buccal epithelial DNA were analyzed for mtDNA deletions, and the <it>POLG1, POLG2, ANT1 </it>and <it>Twinkle </it>genes were sequenced.</p> <p>Results</p> <p>An adult proband presented with progressive external ophthalmoplegia, sensorineural hearing impairment, diabetes mellitus, dysphagia, a limb myopathy and dementia. Brain MRI showed central and cortical atrophy, and ¹⁸F-deoxyglucose PET revealed reduced glucose uptake. Histochemical analysis of muscle disclosed ragged red fibers and cytochrome c oxidase-negative fibers. Electron microscopy showed subsarcolemmal aggregates of morphologically normal mitochondria. Multiple mtDNA deletions were found in the muscle, and sequencing of the <it>POLG1 </it>gene revealed a homozygous c.2447G>A (p.R722H) mutation. His two siblings were also homozygous with respect to the p.R722H mutation and presented with dementia and sensorineural hearing impairment. In another family the p.R722H mutation was found as compound heterozygosity with the common p.W748S mutation in two siblings with mental retardation, ptosis, epilepsy and psychiatric symptoms. The estimated carrier frequency of the p.R722H mutation was 1:135 in the Finnish population. No mutations in <it>POLG2</it>, <it>ANT1 </it>and <it>Twinkle </it>genes were found. Analysis of the POLG1 sequence by homology modeling supported the notion that the p.R722H mutation is pathogenic.</p> <p>Conclusions</p> <p>The recessive c.2447G>A (p.R722H) mutation in the linker region of the <it>POLG1 </it>gene is pathogenic for multiple mtDNA deletions in muscle and is associated with a late-onset neurological phenotype as a homozygous state. The onset of the disease can be earlier in compound heterozygotes.</p

Genome-wide meta-analysis of 241,258 adults accounting for smoking behaviour identifies novel loci for obesity traits

Few genome-wide association studies (GWAS) account for environmental exposures, like smoking, potentially impacting the overall trait variance when investigating the genetic contribution to obesity-related traits. Here, we use GWAS data from 51,080 current smokers and 190,178 nonsmokers (87% European descent) to identify loci influencing BMI and central adiposity, measured as waist circumference and waist-to-hip ratio both adjusted for BMI. We identify 23 novel genetic loci, and 9 loci with convincing evidence of gene-smoking interaction (GxSMK) on obesity-related traits. We show consistent direction of effect for all identified loci and significance for 18 novel and for 5 interaction loci in an independent study sample. These loci highlight novel biological functions, including response to oxidative stress, addictive behaviour, and regulatory functions emphasizing the importance of accounting for environment in genetic analyses. Our results suggest that tobacco smoking may alter the genetic susceptibility to overall adiposity and body fat distribution.Peer reviewe

New genetic loci link adipose and insulin biology to body fat distribution.

Body fat distribution is a heritable trait and a well-established predictor of adverse metabolic outcomes, independent of overall adiposity. To increase our understanding of the genetic basis of body fat distribution and its molecular links to cardiometabolic traits, here we conduct genome-wide association meta-analyses of traits related to waist and hip circumferences in up to 224,459 individuals. We identify 49 loci (33 new) associated with waist-to-hip ratio adjusted for body mass index (BMI), and an additional 19 loci newly associated with related waist and hip circumference measures (P < 5 × 10(-8)). In total, 20 of the 49 waist-to-hip ratio adjusted for BMI loci show significant sexual dimorphism, 19 of which display a stronger effect in women. The identified loci were enriched for genes expressed in adipose tissue and for putative regulatory elements in adipocytes. Pathway analyses implicated adipogenesis, angiogenesis, transcriptional regulation and insulin resistance as processes affecting fat distribution, providing insight into potential pathophysiological mechanisms

Rajavartiolaitoksen toimivaltuudet ja perusoikeussuoja erityisesti kriisi- ja poikkeusoloissa

Tässä oikeusdogmaattisessa eli lainopillisessa tutkimuksessa tarkastellaan Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia ja perusoikeussuojaa erityisesti kriisi- ja poikkeusoloissa. Perusoikeudet ja niiden kunnioittaminen ovat oikeusvaltion ja demokraattisen yhteiskunnan lähtökohta, mutta nekään eivät ole kategorisesti sillä tavoin ehdottomia, ettei niitä missään olosuhteissa voisi rajoittaa. Esimerkiksi juuri poikkeukselliset olot mahdollistavat perusoikeuksien rajoittamisen ja niistä poikkeamisen tilapäisesti. Suomen nykyinen kriisilainsäädäntö on valmisteltu rauhanaikana, pyrkimyksenä saada kiihkottomasti laaditut lait kriisitilanteita varten, jolloin parannetaan oikeusturvallisuutta ja -varmuutta. Näin myös lainsäätäjä on pyrkinyt ehkäisemään ylilyöntien vaaran. Suomessa lainsäädäntömme taustalla on ajatus, että myös kriisitilanteissa tulisi pyrkiä selviytymään mahdollisimman pitkälle normaaliolojen lainsäädännöllä ja niissä annetuilla toimivaltuuksilla. Poikkeusolojen julistaminen ja kriisilainsäädännön käyttöönottaminen ovatkin äärimmäisiä toimenpiteitä. Rajavartiolaitos on sotilaallisesti järjestetty sisäministeriön alainen turvallisuusviranomainen, jolle kuuluu maassamme rajojen valvonta. Sotilaallisesta järjestyksestään huolimatta laitoksen sotilasvirkamiehet eivät ole sotilaita, vaan rajavartiomiehiä. Tutkielmassa tarkastellaankin Rajavartiolaitoksen asemaa osana valtion ”väkivaltakoneistoa” ja problematisoimaan sen toimivaltuuksia erilaisten kriisiolojen sekä case-tyyppisten tapausten tarkastelun kautta. Tutkimustulokset osoittavat, että vaikkakin perusoikeuksien rajoittamiseen tulee suhtautua pitkälti pidättyväisesti, mahdollistaa kriisilainsäädäntömme niiden rajoittamisen, ja siten perusoikeussuojaan puuttumisen, asteittain kriisin vakavuuden edetessä. Silti tiettyjä oikeuksia ei ole mahdollista rajoittaa. Tutkimustulosten valossa lainsäädäntöä tarkastelemalla on myös havaittavissa, että Rajavartiolaitoksen toimivaltuudet puolestaan pyritään pitämään mahdollisimman pitkään sellaisina, kuin ne ovat normaalioloissakin. Vain vakavimmat kriisit, kuten sota, johtavat laitoksen tai sen osien sulauttamiseen osaksi puolustusvoimia, jolloin kyseisiin joukkoihin sovelletaan puolustusvoimia koskevaa lainsäädäntöä ja niissä annettuja toimivaltuussäädöksiä

The Influence of Age and Sex on Genetic Associations with Adult Body Size and Shape: A Large-Scale Genome-Wide Interaction Study.

Genome-wide association studies (GWAS) have identified more than 100 genetic variants contributing to BMI, a measure of body size, or waist-to-hip ratio (adjusted for BMI, WHRadjBMI), a measure of body shape. Body size and shape change as people grow older and these changes differ substantially between men and women. To systematically screen for age- and/or sex-specific effects of genetic variants on BMI and WHRadjBMI, we performed meta-analyses of 114 studies (up to 320,485 individuals of European descent) with genome-wide chip and/or Metabochip data by the Genetic Investigation of Anthropometric Traits (GIANT) Consortium. Each study tested the association of up to ~2.8M SNPs with BMI and WHRadjBMI in four strata (men ≤50y, men >50y, women ≤50y, women >50y) and summary statistics were combined in stratum-specific meta-analyses. We then screened for variants that showed age-specific effects (G x AGE), sex-specific effects (G x SEX) or age-specific effects that differed between men and women (G x AGE x SEX). For BMI, we identified 15 loci (11 previously established for main effects, four novel) that showed significant (FDR<5%) age-specific effects, of which 11 had larger effects in younger (<50y) than in older adults (≥50y). No sex-dependent effects were identified for BMI. For WHRadjBMI, we identified 44 loci (27 previously established for main effects, 17 novel) with sex-specific effects, of which 28 showed larger effects in women than in men, five showed larger effects in men than in women, and 11 showed opposite effects between sexes. No age-dependent effects were identified for WHRadjBMI. This is the first genome-wide interaction meta-analysis to report convincing evidence of age-dependent genetic effects on BMI. In addition, we confirm the sex-specificity of genetic effects on WHRadjBMI. These results may provide further insights into the biology that underlies weight change with age or the sexually dimorphism of body shape

Genome-wide meta-analysis of 241,258 adults accounting for smoking behaviour identifies novel loci for obesity traits

Few genome-wide association studies (GWAS) account for environmental exposures, like smoking, potentially impacting the overall trait variance when investigating the genetic contribution to obesity-related traits. Here, we use GWAS data from 51,080 current smokers and 190,178 nonsmokers (87% European descent) to identify loci influencing BMI and central adiposity, measured as waist circumference and waist-to-hip ratio both adjusted for BMI. We identify 23 novel genetic loci, and 9 loci with convincing evidence of gene-smoking interaction (GxSMK) on obesity-related traits. We show consistent direction of effect for all identified loci and significance for 18 novel and for 5 interaction loci in an independent study sample. These loci highlight novel biological functions, including response to oxidative stress, addictive behaviour, and regulatory functions emphasizing the importance of accounting for environment in genetic analyses. Our results suggest that tobacco smoking may alter the genetic susceptibility to overall adiposity and body fat distribution