Salmonella Infection Level in Danish Indoor and Outdoor Pig Production Systems measured by Antbodies in Meat Juice and Faecal Shedding on-farm and at Slaughter

The prevalence of Salmonella shedding was compared in 34 organic, conventional outdoor, and indoor pig herds. Individual faecal and meat juice samples from 30-50 pigs per herd were analysed for presence of Salmonella, and Salmonella antibodies, respectively. We found low levels of Salmonella shedding on farm and at slaughter in organic and conventional outdoor herds compared to indoor pigs. Overall 5,5 % of the pigs were seropositive. The serological test result was associated with Salmonella shedding at slaughter in pigs from conventional systems, but not in organic pigs. The duration of transport did not affect the risk of Salmonella shedding

Effect of pig production system and transport on the potential pathogen transfer risk into the food chain from Salmonella shed in pig faeces

The prevalence of faecal Salmonella shedding has been compared in organic, conventional outdoor, and indoor finishing pig herds in a Danish survey with participation of 34 herds. Individual faecal and meat juice samples were collected from 30-50 pigs per herd and analysed for presence of Salmonella, and Salmonella antibodies, respectively. The results showed a low level of on-farm Salmonella shedding (<0,2 %) in organic and conventional outdoor herds compared to 2,5 % in indoor pigs (P<0,0001), and also a lower prevalence of Salmonella shedding in outdoor systems at slaughter (<2 %) compared to 4,1 % in indoor systems (P<0,01). The overall seroprevalence was 8,5 % with no significant differences between systems. Seropositivity was a significant predictor of Salmonella shedding at slaughter in individual pigs from conventional systems, but not in organic pigs. The duration of transport did not affect the risk of Salmonella shedding at slaughter

Documentation of animal health in organic pig herds

The health of weaned pigs should be described using several information sources to get an overall assessment of the health state in the herd. In this case study four organic pig herds each fattening between 800 and 3500 pigs per year provided data from clinical examination of a sample of animals, pathological findings at slaughter, post weaning mortality and medicine usage in the herd. Clinical symptoms were present in 8 – 18 % of the pigs, and 2 – 6 % of the pigs showed more serious symptoms of disease. At slaughter 10 – 17 % of the pigs got remarks for pathological lesions, primarily liver spots, abscesses and chronic pericarditis. The post weaning mortality varied between herds, while the usage of medicine was rather low in the herds. The herd health status can be aggregated in many ways. A suggestion is made for the four herds. According to this the good health state is achieved in herds combining a modest medicine usage with a low level of disease, measured by low prevalence of clinical symptoms, low number of remarks at slaughter and low mortality

Forskning skal vise vej til øget velfærd for øko-grise

Der er store forskelle i produktionsform for økologiske grise. Sundhedsstyringen må derfor skræddersys til hver bedrift

Närpiönjoen tarkkailu : Vuosien 2013-2016 tulokset

Närpiönjoen vedenlaatua on seurattu 1980-luvulta lähtien. Vuosille 2013–2022 laadittu tarkkailusuunnitelma sisältää Närpiönjoen ja tekojärvien vedenlaadun tarkkailua, tekojärvien kalojen elohopeapitoisuuksien seurantaa sekä sähkökalastusta pääuomassa ja Lil-lånissa. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastaa seurannan toteuttamisesta ja yhdessä MetsäBoard Abp:n kanssa seurannan rahoittamisesta. Tässä raportissa esitetään vuosien 2013–2016 tuloksia. Lisäksi raportti täydennetään vuosien 2011–2012 vedenlaatutuloksilla ja vuosina 2010–2012 toteutetuilla sähkökalastuksilla. Veden happamuus on viime vuosina vähän vähentynyt. Närpiönjoen alajuoksulla alle 5 olevia pH-arvoja ei ole mitattu vuoden 2014 jälkeen. Lillånissa tilanne on yleisesti parempi ja veden happamuus on myös vähentynyt. pH-arvon tulisi kuitenkin ylittää 5,5 hy-vän ekologisen tilan raja-arvon kannalta. Hyvän kemiallisen tilan tavoitetta nikkelille ja kadmiumille ei saavuteta Närpiönjoen alajuok-sulla, mikä tarkoittaa, että pitoisuudet keskimäärin vastaavat huonompaa kuin hyvää kemiallista tilaa. Väriarvot ja rautapitoisuudet ovat korkeita ja näyttävät lisääntyvän Närpiönjoen alajuoksulla. Myös Lillånissa väriarvot ja rautapitoisuudet ovat korkeita. Fosforin ja typen pitoisuudet ovat niin korkeita, että vastaavat välttävää tai huonoa ekologista tilaa. Happipitoisuus järvissä on huonoimmillaan Kivi- ja Levalammella talviaikaan. Tilanne on parempi Säläisjärvellä ja Västerfjär-denissä. Kokonaisfosfori- ja kokonaistypen pitoisuudet ovat korkeimmat Västerfjärdenissä, joka vastaanottaa kuormitusta koko va-luma-alueelta. Ahventen pitoisuudet ylittivät kemiallisen tilan raja-arvot joillakin Kivi- ja Levalammesta ja Säläisjärvestä pyydetyissä kaloissa. Elohopeapitoisuuksien keskiarvot vastaavat hyvää kemiallista tilaa. Pääuoman ja Lillånin kosket sähkökalastettiin vuosina 2010–2016. Ahven on tavallisin kalalaji. Muita lajeja ovat hauki, kivisimppu, särki ja kiiski. Lillånissa tavattiin taimenta ja kivisimppua jokaisesta sähkökalastetusta koskesta. Lillånissa pyydettyjen kivisimppujen määrä oli huomattavasti korkeampi vuonna 2015 verrattuna vuosiin 2010, 2011 ja 2013. Myös taimenet ovat lisääntyneet. Lillånissa tavattiin myös harjusta, pikkunahkiaista, nahkiaista, haukea ja kiiskiä. Happamien sulfaattimaiden kuivatus näkyy edelleenkin selkeästi Närpiönjoella. Ajoittain hapan vesi ja korkeat metallipitoisuudet, erityisesti suurilla virtaamilla, vaikeuttaa kalojen selviytymistä joella. Valuma-alueen maaperästä, esim. peratuista metsäojista, huuh-toutuva humus ja kiintoaine antavat vedelle tumman värin. Korkeat väriarvot, rautapitoisuudet ja ravinnepitoisuudet mitataan usein suurten virtaamien yhteydessä. Närpiönjoen tarkkailu jatkuu nykyisen suunnitelman mukaisesti vuoteen 2022 saakka. Tässä vaiheessa ei ole tarvetta tehdä muu-toksia suunnitelmaan

Økologiske søers sundhedstilstand

Nyt projekt om forebyggelse af sygdom og indvoldsorm hos økologiske grise

Herd health surveillance and management in an integrated HACCP based system

Future herd health management systems need to focus on precaution and documentation of how product and process failures are prevented. HACCP-based herd health surveillance schemes have been developed for dairy cattle herds, organic pig and egg production systems and for mink production in Denmark. The generic part of such systems, including definition of hazards and risk factors, can be developed through expert opinion panels. The development of sets of control points, alarm values and corrective actions need typically to be farm specific. On-farm systems focusing on broad topics such as animal welfare and food safety tend to grow too big to be operational. It is suggested that a part of the system is controlled through ‘good management practice’ leaving only a few hazards to be controlled by control points, alarm values and corrective actions