Operational State Complexity of Deterministic Unranked Tree Automata

We consider the state complexity of basic operations on tree languages recognized by deterministic unranked tree automata. For the operations of union and intersection the upper and lower bounds of both weakly and strongly deterministic tree automata are obtained. For tree concatenation we establish a tight upper bound that is of a different order than the known state complexity of concatenation of regular string languages. We show that (n+1) ( (m+1)2^n-2^(n-1) )-1 vertical states are sufficient, and necessary in the worst case, to recognize the concatenation of tree languages recognized by (strongly or weakly) deterministic automata with, respectively, m and n vertical states.Comment: In Proceedings DCFS 2010, arXiv:1008.127

Transformations Between Different Types of Unranked Bottom-Up Tree Automata

We consider the representational state complexity of unranked tree automata. The bottom-up computation of an unranked tree automaton may be either deterministic or nondeterministic, and further variants arise depending on whether the horizontal string languages defining the transitions are represented by a DFA or an NFA. Also, we consider for unranked tree automata the alternative syntactic definition of determinism introduced by Cristau et al. (FCT'05, Lect. Notes Comput. Sci. 3623, pp. 68-79). We establish upper and lower bounds for the state complexity of conversions between different types of unranked tree automata.Comment: In Proceedings DCFS 2010, arXiv:1008.127

Nondeterministic State Complexity for Suffix-Free Regular Languages

We investigate the nondeterministic state complexity of basic operations for suffix-free regular languages. The nondeterministic state complexity of an operation is the number of states that are necessary and sufficient in the worst-case for a minimal nondeterministic finite-state automaton that accepts the language obtained from the operation. We consider basic operations (catenation, union, intersection, Kleene star, reversal and complementation) and establish matching upper and lower bounds for each operation. In the case of complementation the upper and lower bounds differ by an additive constant of two.Comment: In Proceedings DCFS 2010, arXiv:1008.127

Descriptional Complexity of Finite Automata -- Selected Highlights

The state complexity, respectively, nondeterministic state complexity of a regular language $L$ is the number of states of the minimal deterministic, respectively, of a minimal nondeterministic finite automaton for $L$. Some of the most studied state complexity questions deal with size comparisons of nondeterministic finite automata of differing degree of ambiguity. More generally, if for a regular language we compare the size of description by a finite automaton and by a more powerful language definition mechanism, such as a context-free grammar, we encounter non-recursive trade-offs. Operational state complexity studies the state complexity of the language resulting from a regularity preserving operation as a function of the complexity of the argument languages. Determining the state complexity of combined operations is generally challenging and for general combinations of operations that include intersection and marked concatenation it is uncomputable

Alzheimerin tauti omaisten kokemana

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia omaisten kokemuksia Alzheimerin tautia sairastavan kanssa elämisestä. Tutkimus on kirja-analyysi teoksesta Kun ei muista mitä lusikalla tehdään (Hervonen, Arponen & Jylhä 2001). Teokseen on koottu dementiayhdistyksen jäsenten kertomuksia elämästä muistisairaan omaisen kanssa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen sisällönanalyysi, joka toteutettiin kirja-analyysin muodossa käyttämällä tutkimuskysymyksiä teoksen aineistoa käsiteltäessä. Teokseen kootuista omaisten kertomuksista kerättiin vastauksia tämän tutkimuksen tutkimuskysymyksiin. Kirja-analyysin tuloksina saatiin aihekategorioita, joissa omaiset kuvasivat kokemuksiaan Alzheimerin tautia sairastavan kanssa elämistä velvollisuutena, hyväksymisenä, vaikeuksien tunnistamisena ja muutosten havaitsemisena sairastuneessa. Omaiset kokivat hoitamisen velvollisuudeksi. Lähiomaisen sairastumisen hyväksyminen tarkoitti sairauden kohtaamista. Vaikeuksien tunnistaminen oli osa hyväksymistä. Omaisten kokemia haasteita Alzheimerin tautia sairastavan kanssa olivat tiedon merkitys, omaisen tukeminen, omaisen vastuu ja taudin vaikutukset. Omaisille annettua tietoa pidettiin tärkeänä, mutta omaiset eivät olleet kokeneet saaneensa riittävästi tietoa tai tukea ammattilaisilta. Omaisen vastuu koettiin suureksi ja Alzheimerin tauti vaikutti merkittävästi omaisten elämään. Omaisten tuen kehittämistarpeina tutkimuksessa nousi esille sairauden käsittely, tiedon saaminen ja omaisen jaksaminen. Sairauden käsittelyyn olisi tarvittu tukea ja apua ja tähän olisi vaikuttanut myös tiedon saaminen sairaudesta. Tämän tutkimuksen mukaan omaisen hyvinvointiin vaikuttivat hoitamisen raskaus ja sitovuus.The purpose of this study was to investigate how family members experience living with a person suffering from Alzheimer's disease. Research is a book analysis of the publication titled “Kun ei muista mitä lusikalla tehdään” (Hervonen, Arponen & Jylhä 2001), which is a documentation of stories about living with a person having Alzheimer disease. The experiences have been collected from members of the Finnish Dementia Association (Dementiayhdistys). The research is a book analysis of the above mentioned publication carried out by means of qualitative content analysis. The results of the analysis were a number of categories of the relatives’ experiences about living with a person having Alzheimer's disease. The categories were named as: cohabitation as responsibility, accepting the situation, identification of challenges, and as assessing changes in the progress of the disease. Relatives expressed caring the close relative as a heavy duty. Accepting the illness of the loved one meant concretely facing the whole picture of the disease. Identifying and acknowledging challenges were seen a part of accepting the disease. Challenges experienced by the Alzheimer-patients’ relatives were named as: importance of obtaining knowledge about the disease, need for support, responsibilities of the family member, and the impacts of the disease in the daily life. Obtaining relevant knowledge and information was considered important. The major experience of the relatives pointed out that the authorities or professionals had not provided sufficient information or support. The responsibilities left for the relatives to carry, were seen heavy since the Alzheimer disease affected outstandingly the lives of the close relatives. The analysis merged some developmental needs in family support services, like: how to handle the disease, need for relevant information, and need for support in the daily living. The heavy load of committing to care full-time had a huge impact on the well-being of the relatives

Yhteistyötä Tampereen korkeakoulukirjastojen kaukopalvelussa? : Selvitys kirjastojen välisen yhteistyön mahdollisuudesta

Tämä opinnäytetyö käsittelee sitä, onko Tampereen tieteellisten kirjastojen mahdollista tehdä yhteistyötä kaukopalvelussa. Tutkittavina kirjastoina olivat seuraavien korkeakoulujen kirjastot: Poliisiammattikorkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Työ käsittelee kaukopalvelua yleisesti, Tampereen korkeakoulukirjastoja sekä yhteistyötä kirjastoissa ja Tampereella. Tutkimuksella yritettiin kartoittaa miksi Tampereen korkeakoulukirjastoilla ei ole enempää yhteistyötä ja olisiko mahdollista, että kirjastojen välille syntyisi yhteistyötä esimerkiksi kaukopalvelun kautta. Lisäksi tarkasteltavana on, mihin suuntaan kaukopalvelu on kehittymässä sekä mitä mahdollisuuksia ja parannettavaa kaukopalvelulla palveluna on tutkittavien kirjastojen kaukopalvelusta vastaavan henkilökunnan mielestä. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina. Haastateltavina olivat tutkittavien kirjastojen kaukopalvelusta vastaava henkilökunta. Haastateltavien vastaukset yhteistyön suhteen vaihtelivat kirjastoittain. Osa haastatelluista piti yhteistyötä kirjastojen välillä kehiteltävänä ideana, mutta ei välttämättä kaukopalvelussa. Toinen osa haastatelluista ei kiinnostuneet yhteistyöstä kaukopalvelun suhteen. Yksikään haastatelluista ei kuitenkaan ollut Tampereen korkeakoulukirjastojen välistä yhteistyötä vastaan.The purpose of this thesis was to find out if it is possible for academic libraries of Tampere city region to collaborate with interlibrary loans. The studied libraries in this thesis were: The Police College of Finland, Tampere University of Technology, University of Tampere and Tampere University of Applied Sciences. The present thesis covers interlibrary loans, academic libraries of Tampere city and collaboration within these libraries, and Tampere city in general. The main purpose of this research was to find out why there is not more collaboration between the academic libraries of Tampere city and whether the collaboration there could be increased for example via interlibrary loans. In addition, this thesis examines how interlibrary loans are developing, what possibilities interlibrary loans have and whether the service has something to improve according to the staff of the interlibrary loans in the studied libraries. The material for this research was collected via theme interviews. The intervie-wees were the staff responsible for the libraries’ interlibrary loan services. The libraries staff had different opinions about the collaboration. Some of the inter-viewed thought that interlibrary loans are not the best way to do collaboration be-tween the libraries. However they thought that collaboration between the libraries was an idea worth developing. Some of the other interviewees were not interested in collaboration with interlibrary loans. None of the participants interviewed for the study were against the idea of cooperation between the libraries

Legendaarista sosiaalisuutta : katsaus League of Legends -peliyhteisöön

Tämä opinnäytetyö käsittelee suositun verkkopelin League of Legends -peliyhteisön sosiaalisia rakenteita ja sen sisäisiä ongelmia. Työn tavoitteena on saada selville, miten peliyhteisö toimii, millaisista pelaajista se koostuu, millaisia ongelmia tai konflikteja yhteisössä esiintyy ja miten ne ovat ratkaistavissa. Työ pyrkii myös selvittämään, millaisia sosiaalisia työkaluja League of Legends -pelin kehittäjät ovat antaneet yhteisölleen käytettäväksi, kuinka ne käytännössä toimivat ja onko niistä ollut hyötyä. Yhtenä työn lähtökohtana on tekijän oma kiinnostus League of Legends -peliin, ja myös yli neljän vuoden aktiivinen osallisuus ja syvä tuntemus kyseisestä peliyhteisöstä. Työ perustuu kvalitatiiviseen tutkimukseen ja niin peliyhteisöjä kuin sosiaalisuutta käsittelevään materiaaliin. Opinnäytetyö tarjoaa uniikin näkökulman suositun verkkopelin sosiaaliseen maailmaan veteraanipelaajan näkökulmasta. Työn tarkoitus on olla kattava ja tiivis johdanto yhteisöllisyydestä kiinnostuneille. Se tuo esille ihmisten erilaisia käyttäytymismalleja peliyhteisössä ja ohjeistaa niiden luomien sosiaalisten ongelmien ratkaisemisessa. Työ selvittää mikä yhteisössä toimii, mikä taas ei ja antaa neuvoja siihen miten asioita voisi tehdä tulevaisuudessa paremmin. Työ voi olla hyödyksi esimerkiksi pelintekijöille ja tietenkin myös pelaajille itselleen.This thesis explores the social infrastructure and its internal problems within the League of Legends online gaming community. The main goal was to identify how the gaming community works, what kind of problems it has and how they can be solved. The thesis also examines the social tools created by the game developers and investigates how they work in practice. The author of this thesis has over four years of experience with the League of Legends game and has also been an active member of its community the whole time. This passion driven dedication served as a good starting point for this study. The foundations of this thesis are rooted in qualitative research and sociology. The thesis provides a unique insight into the social world of League of Legends through the eyes of an experienced gamer. It is also an introduction to social communities and how they work online. This thesis sheds light on the problematic social interactions within a gaming community and suggests ways to solve them. The thesis also reports on successful and unsuccessful interaction in the community, and how things could be improved in the future. The conclusion of this thesis can be useful for game developers and people who are interested in gaming or want to build a better community around it