MANAGEMENT AND INFORMATION AT U.S. AGRIBUSINESSES: PERSPECTIVES FROM THE CATTLE-BEEF SECTOR

Agribusinesses in the cattle-beef sector use information from both external sources and proprietary sources in the management decision making process. This research reports the results of personal interviews with employees at all levels of the beef market channel, covering the information resources that they value and the priority their firms place on information. Respondents used data on prices and cattle inventories collected by the public sector, data on retail grocery sales made available through private firms, and data and analysis from trade associations. Companies involved in meat packing and retail distribution use information technologies to automate delivery and billing for products and they are investing in improved systems. A barrier to a more efficient supply chain in beef is the incomplete implementation of retail scanner systems for fresh meat.Livestock Production/Industries,

Lending to Agribusinesses in Zambia

Microfinance has been celebrated in the last decade as a new paradigm shift in lending that has achieved immense success in improving the living standards of the poor through the provision of financial services. Institutions involved in microfinance around the world have used innovative loan contract mechanisms to profitably lend to the poor and achieve very high repayment rates while allowing the borrowers to profit and grow their enterprises. While high repayment rates have been realized by microfinance institutions focused on lending to consumers and to retail-type micro enterprises, few microfinance institutions focused on lending to agricultural producers have achieved comparable success. This article compares the mechanisms employed by major microfinance institutions with a successful lending institution in Zambia that serves agricultural businesses. Findings are: ZATAC uses progressive lending and group lending contracts adapted in some ways to suit seasonal agricultural production credit requirements. The institution also uses various forms of collateral substitutes like other microfinance institutions. We also find that ZATAC uses other mechanisms such as automatic loan repayments tied to production, cooperative sanctions, contracted production and provision of business development services that eventually improve loan repayments significantly and enable the lender to lower interest rates.Agribusiness,

EMPIRICAL INVESTIGATION OF THE IMPACT OF THE 2007 RECALL ON THE DEMAND FOR PEANUT BUTTER BRANDS

The US Food and Drug Administration confirmed in February 2007 that a major foodborne illness outbreak was caused by two peanut butter brands, Peter Pan and Great Value, manufactured by ConAgra Foods Inc. at its Sylvester, Georgia, processing plant. As a result, on February 14, 2007, ConAgra voluntarily issued a nationwide recall of its Peter Pan and Great Value peanut butter products produced since May 2006 and sold through grocery and retail stores throughout the United States. Using the ACNielsen Homescan Panel for calendar years 2006, 2007 and 2008, this study investigates the impacts of the recall on the demand for peanut butter by estimating a second degree polynomial distributed lag with a lag length of three and endpoint restrictions imposed. The estimation results showed that the recall did have a statistically significant positive impact on the demand for peanut butter as a category. Also, the recall appeared to have had a statistically significant demand-enhancing effect on the Jif peanut butter brand and a demand-diminishing effect on the Skippy peanut butter brand. In all the cases, the maximum impact of the recall took place one to two weeks after the release of the recall.food recalls, polynomial distributed lag model, consumer behavior, Agricultural and Food Policy, Consumer/Household Economics, Demand and Price Analysis, Food Consumption/Nutrition/Food Safety, Health Economics and Policy, Marketing,

VALUE ADDED IN FOOD MANUFACTURING AND RETAILING: A RATIO ANALYSIS OF MAJOR U.S. STATES

Agribusiness,

Suun kautta annettavan ja inhaloitavien kortikosteroidien vaikutus veren kortisolitasoon terveellä koiralla

Krooniset hengitysteiden sairaudet kuten krooninen keuhkoputkentulehdus ovat yleisiä koirilla. Perinteisesti osana niiden hoitoa on käytetty suun kautta annettavia kortikosteroideja lievittämään tulehdusoireita. Kortikosteroidien pitkäaikaiseen käyttöön liittyy useita haittavaikutuksia, joista merkittävin on elimistön oman kortisolituotannon heikentyminen. Tällä on merkitystä erityisesti kortikosteroidihoidon lopettamisen yhteydessä, jolloin riskinä on elimistön huomattava kortisolivajaus vakavin seurauksin. Kortikosteroidihoidon aiheuttamien haittavaikutusten vähentämiseksi on alettu kehittää inhalaationa annettavia kortikosteroideja myös eläinten käyttöön. Inhalaatiossa lääkeaine saadaan suoraan kohdekudokseen, jolloin tarvittava lääkeainemäärä on pienempi kuin suun kautta lääkittäessä ja näin ollen myös haittavaikutusten määrä vähäisempi. Ihmisten astman ja muiden kroonisten hengitystiesairauksien hoidossa inhaloitavat kortikosteroidit ovat olleet jo pitkään yleisin hoitomuoto. Koirilla inhalaation käytöstä ja vaikutuksista on kuitenkin hyvin vähän julkaistua tietoa. Jotta inhalaatiohoitoa voitaisiin kehittää edelleen, tarvittaisiin aiheesta lisää tutkimuksia. Tämän tutkielman tavoitteena oli vertailla suun kautta annettavan prednisolonin sekä inhaloitavien budesonidin ja flutikasonipropionaatin vaikutusta veren kortisolitasoon terveellä koiralla. Tutkimuksen hypoteesina oli, että inhaloitavat kortikosteroidit heikentävät vähemmän elimistön omaa kortisolituotantoa kuin suun kautta annettava prednisoloni. Tutkimuksessa käytettiin kuutta beagle-rotuista koekoiraa, jotka jaettiin satunnaisesti neljään ryhmään (n=6 koiraa/ryhmä): (1) prednisoloni suun kautta 1 mg/kg 24 tunnin välein, (2) inhaloitava budesonidi 200 μg 12 tunnin välein, (3) inhaloitava flutikasonipropionaatti 250 μg 12 tunnin välein sekä (4) plasebo-inhalaatio huoneilmalla 12 tunnin välein. Hoitoa annettiin kussakin ryhmässä 4 viikon ajan ja jokaista lääkitysjaksoa seurasi 4 viikon puhdistumisjakso. Koirien lisämunuaisten kortisolituotantoa hoitojaksojen aikana tutkittiin ACTH-stimulaatiotestillä, joka tehtiin hoitojakson päivinä 0, 28 ja 35. Neljän viikon lääkitysjakson jälkeen prednisoloni oli laskenut veren kortisolin perustasoa merkittävästi verrattuna plaseboon (P = 0.016) tai budesonidiin (P = 0.029). Lisäksi ACTH-stimuloitu veren kortisolin huipputaso oli merkittävästi alhaisempi sekä prednisoloni- että flutikasonipropionaatti -ryhmissä verrattuna plasebo- ja budesonidi -ryhmiin (P < 0.001 kaikissa tapauksissa). Tulosten perusteella suun kautta annettava prednisoloni ja inhaloitava flutikasonipropionaatti lamasivat koirien omaa kortisolituotantoa merkittävästi, kun taas budesonidi ei saanut aikaan elimistön oman kortisolituotannon huomattavaa heikentymistä. Saamamme tulokset olivat siis hypoteesin mukaisia budesonidin osalta ja antavat selkeitä viitteitä siitä, että inhaloitava budesonidi olisi turvallisempi vaihtoehto koirien kroonisten hengitystiesairauksien hoidossa kuin suun kautta annettava prednisoloni. Väitettä tukee myös ihmislääketieteessä saadut hoitotulokset sekä eläinlääketieteessä tehtyjen hoitokokeiden tulokset. Lisää tutkimusta tarvitaan vielä selvittämään inhaloitavien kortikosteroidien muita haittavaikutuksia sekä niiden kliinistä käyttöä koirien hengitystiesairauksien hoidossa