Paradox between democracy and security : case study on Pakistan

This thesis examines the paradox between democracy and security in Pakistan outlining six factors contributing to the paradox, i.e. historical developments; different definitions of democracy among the different political actors in Pakistan; economic developments; lack of education; power play among the government, the army, Inter Services Intelligence, judicial system, political parties, warring tribes and different religious and ethnic sects in Pakistan; and elite governance. The thesis also examines how these factors affect the development of democracy in Pakistan with the main argument that the Western style of democracy neither fully exists nor it works in Pakistan in the current circumstances, especially due to historical patterns and an obsession with the external security. The thesis uses secondary sources including books, journal articles, country reports, commentaries in addition to first-hand information based on the author’s personal experiences in 2010-2011 in Pakistan. The main theories used in the thesis are delegative democracy by Guillermo O’Donnell and elite governance theory by Duncan McCargo, which combined explain the historical developments leading to the paradox as well as the election dynamics and elite dominance prevailing in Pakistan. Throughout its history, Pakistan has been mostly ruled by military regimes, with only four stints of civilian rule which have all ended either in corruption charges or in military take over. The military regimes have been characterised by a strong support from the USA and an increased economic growth and stability, whereas civilian rules have been laden with instability, corruption and mostly poor relations with other countries. This constitutes the background for the paradox, which is majorly upheld by the security-political predicament to find an equalizer against India, which has been a paramount concern for any policy maker since the independence. In addition, this paradox is being upheld by the constant power play among the political actors and the long-standing elite dominance whereby the elites are more interested in retaining their own power instead of focusing on the interests of the masses. With masses being uneducated and mostly concerned about their own survival, the general public as well as the elites, have preferred the military rule as it brings about more stability and economic growth. Therefore, with the current circumstances the future of democracy in Pakistan seems bleak, as the factors constituting a liberal democracy are not fulfilled in Pakistan with partly free judicial, partly free press, rampant corruption, immense human rights violations, especially in terms of the fight against terrorism, with a history of election rigging and interference from the army and Inter Services Intelligence during civilian rules.Pro gradu -tutkielma tutkii demokratian ja turvallisuuden paradoksia Pakistanissa esitellen kuusi tekijää, jotka vaikuttavat kyseiseen paradoksiin. Näitä tekijöitä ovat historiallinen kehitys; eliittihallinto; taloudellinen kehitys; Pakistanin poliittisten tekijöiden demokratian eri määritelmät; opetuksen puuttuminen; ja valtataistelu hallituksen, armeijan, tiedustelupalvelun, oikeusjärjestelmän, poliittisten puolueiden sekä eri heimojen, uskonnollisten ja etnisten ryhmien välillä. Tutkimus tarkastelee myös sitä miten nämä tekijät vaikuttavat demokratian kehitykseen Pakistanissa. Keskeinen argumentti on, että länsimainen demokratia ei esiinny eikä toimi Pakistanissa vallitsevissa oloissa, etenkin historiallisen kehityksen ja ulkoisen turvallisuuden takia. Pro gradu-tutkielma käyttää sekundäärisiä lähteitä, kuten kirjoja, artikkeleita, maaraportteja, kommentaareja sekä omiin kokemuksiin perustuvia havaintoja Pakistanin matkalta 2010-2011. Keskeiset teoriat gradussa ovat Guillermo O’ Donnelin delegaattidemokratia sekä Duncan McCargon eliittihallintoteoria, jotka yhdessä selittävät historiallista kehitystä ja eliittihallinnon dynamiikkaa, mitkä johtavat paradoksiin. Kautta historian armeija on hallinnut Pakistania, ja siviilihallinto on ainoastaan neljä kertaa onnistunut olemaan vallassa, mutta silloinkin siviilihallinto päättyi korruptioväitteisiin tai armeijan vallankaappaukseen. Armeijahallinnoille on luonteenomaista hyvät suhteet USA:n, positiivinen taloudellinen kehitys ja vakaus, kun taas siviilihallinnot ovat epävakaita ja korruptoituneita. Tämä kehitys on paradoksin tausta, joka rakentuu turvallisuuspoliittisen tilanteen pohjalle eli hallitusten ja muiden tekijöiden yritykseen löytää vastapaino Intian uhalle. Tämä on ollut keskeinen huoli kelle tahansa poliittiselle päättäjälle itsenäisyydestä lähtien. Loputon valtataistelu eri poliittisten tekijöiden kesken sekä eliittihallinto pitävät yllä paradoksia, koska eliitit ovat kiinnostuneempia oman valtansa säilyttämisestä kuin kansan tahdon huomioonottamisesta. Koska valtaosa ihmisistä ei ole koulutettuja, he ovat paljolti kiinnostuneita omasta selviytymisestään, ja tämän takia sekä kansa että eliitit suosivat armeijahallintoa, koska se tuo vakautta ja taloudellista kehitystä. Sen vuoksi vallitsevissa oloissa demokratian tulevaisuus Pakistanissa näyttää huonolta, koska liberaalidemokratian vaatimukset eivät täyty puoliksi vapaan oikeussysteemin, puoliksi vapaan lehdistön, valtavan korruption ja monien ihmisoikeusloukkauksien takia unohtamatta armeijan ja tiedustelupalvelun sekaantumista siviilihallintoon

Projektioppimisen avainpiirteet: kuinka opettajat toteuttavat projekteja opetuksessa?

LUMA Science Helsinki research group directed by Prof. Maija AkselaThe aim of this multiple-case study was to research the key characteristics of project-based learning (PBL) and how teachers implement them within the context of science education. K-12 science teachers and their students’ videos, learning diaries and online questionnaire answers about their biology related PBL units, within the theme nature and environment, were analysed using deductive and inductive content analysis (n = 12 schools). The studied teachers are actively engaged in PBL as the schools had participated voluntarily in the international StarT programme of LUMA Centre Finland. The results indicate that PBL may specifically promote the use of collaboration, artefacts, technological tools, problem-centredness, and certain scientific practices, such as carrying out research, presenting results, and reflection within science education. However, it appeared that driving questions, learning goals set by students, students’ questions, the integrity of the project activities, and using the projects as a means to learn central content, may be more challenging to implement. Furthermore, although scientific practices had a strong role in the projects, it could not be defined how strongly student-led the inquiries were. The study also indicated that students and teachers may pay attention to different aspects of learning that happen through PBL. The results contribute towards a deeper understanding of the possibilities and challenges related to implementation of PBL and using scientific practices in classrooms. Furthermore, the results and the constructed framework of key characteristics can be useful in promoting research-based implementation and design of PBL science education, and in teacher training related to it.Peer reviewe

Ampumamelun arviointi. Kirjallisuusselvitys

Kirjallisuusselvityksessä tarkastellaan sekä kevyiden että raskaiden aseiden ampumamelun vaikutusten arviointia ampumaratojen ja  -alueiden ympäristössä. Pääpaino on ampumamelun arviointiin käytettävissä tunnusluvuissa sekä melun aiheuttamassa häiritsevyydessä

Tyypin 1 diabeteksen matemaattisista ennustamismenetelmistä

Tutkielmassa käsitellään matemaattisia ennustamismenetelmiä, jotka soveltuvat tyypin 1 diabeteksen ennustamiseen. Aluksi esitellään menetelmiä, jotka soveltuvat puuttuvia havaintoja sisältävien aineistojen paikkaamiseen. Paikattua aineistoa on mahdollista analysoida useilla tavallisilla tilastollisilla menetelmillä, jotka sopivat täydellisiin aineistoihin. Seuraavaksi pyritään mallintamaan aineistoa semiparametrisilla komponenttimalleilla (eng. mixture model), jolloin mallin muotoa ei ole tiukasti etukäteen rajoitettu. Sen jälkeen sovelletaan kolmea luokittelevaa ennustajaa: logistista regressiomallia, eteenpäinsyöttävää yhden piilotason neuroverkkoa ja SVM-menetelmää (eng. support vector machine). Esiteltäviä menetelmiä on sovellettu todelliseen aineistoon, joka on kerätty Turun yliopistossa käynnissä olevassa tutkimusprojektissa. Projektin tavoitteena on oppia ennustamaan ja ehkäisemään tyypin 1 diabetesta (Type 1 diabetes prediction and prevention project, lyh. DIPP-projekti). Erityisesti projektissa on pyritty löytämään uusia tuntemattomia taudinaiheuttajia. Tässä tutkielmassa paneudutaan sen sijaan kerätyn havaintoaineiston matemaattisiin analysointimenetelmiin. Parhaat ennusteet saatiin perinteisellä logistisella regressiomallilla. Tutkielmassa kuitenkin todetaan, että tulevaisuudessa on mahdollista löytää parempia ennustajia parantamalla muita edellä mainittuja menetelmiä. Erityisesti SVM-menetelmä ansaitsisi lisähuomiota, sillä tässä tutkielmassa sitä sovellettiin vain kaikkein yksinkertaisimmassa muodossa.Siirretty Doriast

Health-Functional Foods in Foodwebs : Developing Products in Food Specific Networks

A new category of health-promoting foods has emerged on food markets. This study examines the background of the development of the products that belong to this category. It aims for a more holistic view to the subject area than what has been typical in the previous studies. The key framework used in the study, the foodweb, is based on the model of industrial networks. The model is adapted for the purposes of this study. The study has an empirical basis. Product related cases are examined. These five Finnish cases are: Benecol, Hyla, LGG, Xylitol, and Yosa. The study is mainly based on findings made from these cases. Some aspects of the international markets are also brought up. It was found that this new food product category has brought with it many new questions that previously have not been of major significance in the food context. The basic characteristics of foods and the relationships of health-promoting foods with other product categories were examined under a new framework for foods: body-centred foods. It was observed that foods are linked to different body linked purposes under which foods can be functional. Health-functionality is one of the respective functionalities. Empirical development processes described using the foodweb as conceptual framework showed the interdependency of the development process from many activities, actors, and resources that usually cannot be captured if the development is viewed from a single organisation point of view. It also seemed that development of these products is a multilayered process of many concurrent and sequential interactions. There are many obstacles within food system that hinder the development processes of these specific foods. There are many unresolved questions and questions that have not yet explicitly been asked that have to be encountered before it is relevant to expect goal oriented smooth development processes for health-functional foods

Elintarvikkeiden alkutoimiala

Tiivistelmä: Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä teoreettisesti kiinnostavia ideoita, empiriasta lähteviä tutkimusaiheita aiheita ja käytännön kehityksessä hyödyllisiä uusia näkökulmia, kun tarkastelun kohteena oli liiketoiminta elintarvikkeiden alkutoimialalla. Tutkimus pohjautuu syksyllä 2002 tehtyyn empiiriseen selvitykseen, jonka teemana oli maatalouden elintarvikesuuntainen erikoistuminen. Selvityksen yhteydessä haastateltiin n. 60 alan asiantuntijaa. Tässä tutkimuksessa jatkettiin esitutkimuksessa esille nousseiden teemojen ja aiheiden analysointia ja tarkastelua toimialakehyksessä, jota kutsuttiin elintarvikkeiden alkutoimialaksi. Elintarvikkeiden alkutoimiala valittiin uudeksi tarkastelukehikoksi koska perinteisesti alan alkutuotantona pidetyn maatalouden piiriin eivät kuulu kaikki ne alueet, jotka ovat faktisia alkutuotannon alueita. Alkutuotannon sijaan käytetään käsitettä alkutoimiala, koska tutkimuksessa mielenkiinto oli erityisesti liiketoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Tutkimuksen alkuosassa tarkasteltiin elintarvikkeiden alkutoimialan erityispiirteitä. Yhteys luontoon nähtiin keskeiseksi toimialaa luonnehtivaksi piirteeksi. Tutkimuksessa hahmoteltiin myös luontoyrityksen tyyppiä, jonka puitteissa voi tarkastella liiketoiminnan ja luontosuhteen yhteyttä yrityksiin liittyen. Perinteisen elintarvikeketjumallin nähtiin sisältävän monia ongelmakohtia alan kehitykseen vaikuttavien tekijöiden ja tulevaisuuden hahmottamisen näkökulmasta. Suhde julkiseen valtaan vaikuttaa alaan sekä ylikansallisen EU järjestelmän kautta että myös paikallistasolla. Tutkimuksessa tarkasteltiin tätä koskettavia liiketoimintaan liittyviä kysymyksiä. Alan yritysten yhteistyössä, suhteissa kolmanteen sektoriin ja myös tieteelliseen tutkimukseen on uusia mahdollisuuksia ja kehittämistä vaativia alueita. Elintarvikkeiden alkutoimiala sisältää monen tyyppisiä liiketoiminta-alueita. Vanhojen ja uusien alojen rajapinnat, samoin kuin suhteet muihin toimialoihin ovat jääneet ilmeisen vähälle huomiolle. Maaseutuympäristö tuo erityispiirteitä mukanaan niin erikoistumiseen, osaamisen siirtoon kuin tekijöiden rekrytointiinkin liittyen. Liiketoiminnan kehittämisen kannustimiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Tutkimuksessa hahmoteltiin ajatusta oppivasta alkutoimialasta, jossa toimialan sisältö ja toiminta on jatkuvassa muutoksessa. On ilmeistä, että toimiala jatkuvasti oppii muilta toimialoilta. Sen voi olettaa myös sisältävän monia tekijöitä, joista muiden toimialojen kehittämisen yhteydessä voitaisiin ottaa oppia. Erityisesti silloin kun on kyse pienyritystoiminnan kehittämisestä

“Before I race I get my eyeliner straight and do my hair:” postfeminism and Victoria Pendleton

No description supplie

Luuston terveys, kehon koostumus ja adipokiinit lastenreumassa

Children with juvenile idiopathic arthritis (JIA) are predisposed to compromised bone health and alterations in body composition because of chronic inflammation, nutritional and hormonal disturbances, limited physical activity and glucocorticoid (GC) therapy. Compromised bone health may present as pathological vertebral compression fractures, but data on their prevalence and risk factors in children are limited. Excess fat, and especially adipose tissue-derived adipokines leptin and adiponectin, may also contribute to impaired bone health. Furthermore, adipokines modulate immunity and inflammation in adults with rheumatic diseases, but their role in JIA has not been explored. We evaluated bone health in patients with severe JIA and investigated body composition and adipokines and their contribution to bone health and disease activity in JIA. We recruited two cohorts of patients for cross-sectional studies. The Severe JIA Cohort comprised 50 patients with severe polyarticular or systemic JIA. The GC-treated Cohort included 50 patients with JIA with mostly mild to moderate disease severity and at least three months' exposure to systemic GC. The results were compared with those of sex-and age-matched healthy controls. The study protocol included clinical and laboratory assessments, evaluation of bone mineral density (BMD) and body composition by dual-energy X-ray absorptiometry (DXA), spinal radiography and spinal magnetic resonance imaging (MRI). Spinal radiography showed vertebral compression fractures in 22% of the patients with severe JIA. Patients with fractures had higher weight-adjusted cumulative GC dose, higher disease activity and higher body mass index than those without fractures. Bone age-corrected BMD Z-scores for lumbar spine and whole body were similar between those with and without fractures. On spinal MRI, altogether 28% of patients with severe JIA showed vertebral fractures and several other vertebral changes, including end plate irregularities in 26%, anterior vertebral corner lesions in 16% and disc changes in 46%. Based on concentrations of bone turnover markers, the patients with severe JIA had increased bone resorption, but normal bone formation. Further, patients with severe JIA had increased body adiposity, and their serum leptin was increased even independently of fat mass. Leptin showed an inverse association with bone turnover markers in patients, while in controls the association was dependent on fat mass. In the GC-treated Cohort, fat mass, lean mass and serum leptin and adiponectin were similar to those of controls, but patients had slightly lower BMD values than controls. Those patients with lumbar spine BMD Z-score -1.0 tended to have higher serum leptin values than those with higher BMD Z-scores, but in regression analysis leptin was not associated with BMD. Adipokines did not correlate with current disease activity in either patient cohort. Patients with severe JIA have compromised bone health based on high prevalence of compression fractures. Risk factors include high GC exposure, high disease activity and high body mass index. BMD, as measured by DXA, is unable to differentiate between those with and without compression fractures. According to spinal MRI findings, patients with severe JIA have, besides compression fractures, several other changes involving intervertebral discs and vertebral end plates; the clinical relevance of these remains uncertain. Patients with severe JIA are prone to high adiposity, whereas those with less severe disease have normal body composition despite previous GC exposure. Leptin may negatively contribute to bone metabolism in severe JIA, but larger and longitudinal studies are needed to prove causality and to evaluate whether these preliminary findings are generalizable to other JIA groups. We did not observe a correlation between leptin or adiponectin and disease activity in either JIA cohort. The possible role of adipokines as a modulator of immunity and inflammation in JIA remains to be evaluated.Lastenreumaan eli juveniiliin idiopaattiseen artriittiin (JIA) voi liittyä kehon koostumuksen muutoksia ja luuston haurastumista. Altistavia tekijöitä ovat krooninen tulehdustila, ravitsemukselliset ja hormonaaliset tekijät, luustoa kuormittavan liikunnan vähäisyys sekä glukokortikoidihoito. Kroonisesti sairailla lapsilla voi esiintyä selkänikamien murtumia viitaten patologiseen luuston haurauteen. Nikamamurtumien esiintyvyydestä, riskitekijöistä ja diagnostiikasta lastenreumassa on rajallisesti tutkittua tietoa. Myös lihavuus saattaa vaikuttaa haitallisesti luustoon. Rasvakudoksen ja luuston välisen vuorovaikutuksen mekanismeja tunnetaan vielä melko huonosti, mutta leptiinin ja adiponektiinin on esitetty olevan osallisina. Nämä ns adipokiinit myös muokkaavat immuunivastetta. Lastenreumaa sairastavilla leptiinin ja adiponektiinin yhteyttä taudin aktiivisuuteen ei ole tutkittu. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nikamamurtumien ja muiden selkärangan poikkeavuuksien esiintyvyyttä ja riskitekijöitä vaikeaa lastenreumaa sairastavilla potilailla. Lisäksi tutkittiin lastenreumaa sairastavien lasten ja nuorten kehon koostumusta, adipokiinien pitoisuuksia ja adipokiinien yhteyttä luuston aineenvaihduntaan, luun mineraalitiheyteen ja taudin aktiivisuuteen. Poikkileikkaustutkimukseen rekrytoitiin kaksi potilaskohorttia. Toisessa kohortissa oli 50 vaikeaa lastenreumaa sairastavaa lasta ja nuorta. Toisessa kohortissa oli 50 lastenreumapotilasta, jotka olivat saaneet systeemistä glukokortikoidihoitoa vähintään 3 kuukauden ajan, mutta joiden lastenreuma oli luonteeltaan keskimäärin lievempi. Adipokiinien, luustomarkkereiden ja luun mineraalitiheyden välistä vuorovaikutusta selvittäneissä tutkimuksissa tuloksia verrattiin iän ja sukupuolen suhteen kaltaistettujen terveiden verrokeiden tuloksiin. Tutkittaville tehtiin kliininen tutkimus, laboratoriotutkimuksia ja luuston mineraalitiheyden mittaus. Vaikeaa lastenreumaa sairastaville potilaille tehtiin lisäksi selkärangan röntgenkuvaus ja magneettikuvaus. Tulokset osoittivat, että selän nikamamurtumat ja muut poikkeavuudet ovat yleisiä vaikeaa lastenreumaa sairastavilla. Heistä 22%:lla todettiin nikamamurtumia selän röntgenkuvissa. Kolmen edeltävän vuoden kumulatiivinen painoon suhteutettu kortisoniannos, taudin aktiivisuus ja painoindeksi olivat suuremmat nikamamurtumia saaneilla verrattuna niihin, joilla murtumia ei todettu. Luuston mineraalitiheys ei kuitenkaan eronnut näiden ryhmien välillä. Selkärangan magneettikuvauksessa nikamamurtumia oli 28%:lla ja lisäksi havaittiin runsaasti muita muutoksia: päätelevyn epätasaisuuksia (26%), nikaman etunurkan muutoksia (16%) sekä välilevymuutoksia (46%). Niillä joilla kuvantamismuutoksia todettiin, oli taipumus olla muita lihavampia. Vaikeaa lastenreumaa sairastavilla luuston hajoamista kuvaavan merkkiaineen pitoisuus oli korkeampi, mutta muodostusmarkkereiden pitoisuudet eivät eronneet verrokeihin nähden. Vaikeaa lastenreumaa sairastavat olivat selvästi lihavampia kuin verrokit. Heillä todettiin korkeampi seerumin leptiinipitoisuus sekä käänteinen yhteys leptiinin ja luustomarkkereiden välillä myös silloin, kun rasvan määrä sekoittavana tekijänä otettiin huomioon. Verrokeilla vastaava yhteys näytti olevan rasvakudoksesta riippuvainen. Glukokortikoidihoitoa saaneiden mutta lievempää lastenreumaa sairastavien lasten kohortissa kehon koostumus tai seerumin leptiini- ja adiponektiinipitoisuudet eivät eronneet verrokeista. Potilailla oli kuitenkin lievästi alentunut luun mineraalitiheys. Potilailla, joilla lannerangan luuntiheys oli ≤-1.0 SD, oli taipumus suurempaan leptiinipitoisuuteen kuin niillä joiden luuntiheys oli >-1.0 SD. Leptiini ei kuitenkaan ollut yhteydessä luun mineraalitiheyteen monimuuttuja-analyysissä. Leptiini ja adiponektiini eivät korreloineet taudin aktiivisuuteen kummassakaan lastenreumaa sairastavien kohortissa. Nikamamurtumat ovat yleisiä vaikeaa lastenreumaa sairastavilla lapsilla ja nuorilla. Altistavia tekijöitä ovat korkea kolmen edeltävän vuoden kumulatiivinen kortisoniannos, taudin aktiivisuus ja lihavuus. Luuston mineraalitiheysmittaus ei kykene erottelemaan nikamamurtumia saaneita muista potilaista. Selkärangan magneettikuvaus löytää enemmän murtumia, mutta myös runsaasti muita muutoksia. Vaikea lastenreuma altistaa lihavuudelle, mutta lievempää tautia sairastavien kehon koostumus ei eroa terveistä ikätovereista. Altistuminen pieniannoksiselle kortisonihoidolle ei näytä vaikuttavan haitallisesti kehon koostumukseen. Leptiinillä saattaa olla negatiivinen vaikutus luuston aineenvaihduntaan vaikeassa lastenreumassa. Tutkimuksessa ei todettu yhteyttä leptiinin tai adiponektiinin ja taudin aktiivisuuden välillä