Value creation in corporate e-learning platforms

As the corporate world goes more and more digital, all functions of companies need to follow the trend. Learning and staff training is no exception. Companies are transforming the learning of employees to a digital format by using different kinds of e-learning platforms. These platforms can bring a lot of value to organizations if they are used correctly and for a clear purpose. By using e-learning platforms properly, companies can make the learning of employees more efficient and save significant amount of time and money due to savings e.g., in travelling costs. Interest towards e-learning itself has been growing amongst scholars. However, the existing literature mostly focuses on e-learning in a traditional student-teacher setting. Not many studies focus on e-learning in the context of staff training and people development in a corporate context. As companies around the world are already using e-learning platforms to develop the knowledge and knowhow of their employees, there is a research gap in corporate e-learning and how value is created in it. This study aims to fill the research gap of value creation in corporate e-learning platforms and the purpose of the study is to explore the various ways in which value is created in these corporate e-learning platforms. This research was done in collaboration with Turku School of Economics’ Centre for Collaborative Research unit to help them understand the key factors in successful corporate e-learning platforms. The empirical research of this study was conducted as expert interviews. The interviewees are HR professionals who have experience in the management and administration of e-learning platforms from the customer side. This gave the study a point of view of the customer organization. The interviews were conducted as theme interviews based on the theoretical framework of the study. The findings of the study were that there are three key factors that bring value to customer organizations in corporate e-learning platforms: training data, easy usability, and efficiency. Combining these value propositions from the service provider side with three value drivers from the customer side, commitment, planning, and communication, value can be created in collaboration between the service provider and the customer organization.Yritysmaailman muuttuessa yhä enemmän digitaaliseksi, yritysten kaikkien toimintojen pitää pysyä muutoksessa mukana. Henkilöstön kehittäminen ei ole poikkeus. Yritykset käyttävät digitaalisia työkaluja, kuten e-oppimisalustoja, oppimisen tukena ja tehostuskeinona. Nämä alustat luovat arvoa yrityksille, jos niitä käytetään oikein selkeään tarkoitukseen. Käyttämällä e- oppimisalustoja asianmukaisesti, yritykset voivat tehostaa työntekijöidensä oppimista ja säästää huomattavasti aikaa ja rahaa esimerkiksi matkustuskustannuksista. Tutkijoiden kiinnostus e-oppimista kohtaan on ollut kasvavaa. Aikaisempi kirjallisuus on kuitenkin pääasiassa keskittynyt e-oppimiseen perinteisessä opettaja-oppilas asetelmassa. Yrityskontekstissa tapahtuvaan henkilöstön kouluttamiseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen ei ole kiinnitetty paljoa huomiota. Kun yritykset ympäri maailmaa käyttävät e-oppimisalustoja kehittääkseen työntekijöidensä tietoja ja taitoja, on olemassa tutkimusaukko e-oppimisesta yrityskontekstissa ja siitä, mistä arvo e-oppimisalustoilla yrityskontekstissa muodostuu. Tämä tutkimus täyttää tuota tutkimusaukkoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia tapoja, joilla arvoa luodaan e-oppimisalustoilla yrityskontekstissa. Tämä pro gradu -tutkielma on tehty yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun Centre for Collaborative Research -yksikön kanssa tuomaan lisää ymmärrystä niistä avainasioista, jotka ovat keskeisiä onnistuneen e-oppimisalustan kehittämisessä. Tämän tutkimuksen empiirinen osio toteutettiin asiantuntijahaastatteluina. Haastateltavat ovat henkilöstöalan ammattilaisia, joilla on kokemusta e-oppimisalustan hallinnoinnista asiakasorganisaation puolella. Tämä mahdollisti asiakasorganisaation näkökulman saamisen tutkimukseen. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina pohjautuen tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että on kolme selkeää avaintekijää, jotka tuovat arvoa asiakkaalle e-oppimisalustalla yrityskontekstissa: koulutusdata, helppokäyttöisyys ja tehokkuus. Kun nämä palveluntarjoajan puolelta tulevat arvolupaukset yhdistetään kolmeen asiakasorganisaation puolelta tulevaan arvoa luovaan tekijään, sitoutuneisuuteen, suunnitelmallisuuteen ja kommunikaatioon, arvoa voidaan luoda yhteistyössä palvelun tarjoajan ja asiakasorganisaation välillä

Euroopan unionin laajentuminen Keski- ja Itä-Euroopan maihin : Puolan tapaus

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielman kohteena on Euroopan unionin tuleva laajentuminen Keski- ja Itä-Euroopan (KIE) maihin ja erityisesti Puolaan, joka on hakijamaista kaikkein suurin ja väkirikkain. EU on tulevina vuosina historiallisen haasteen edessä, koska sen laajentuminen 15 jäsenmaasta mahdollisesti jopa 28 maan yhteisöksi aloittaa uuden aikakauden Euroopassa. Tähän johtanut kehityskulku alkoi vuoden 1989 tapahtumista, kylmän sodan päättymisestä ja Neuvostoliiton romahtamisesta. Tutkielmassa pyritään selvittämään sitä, millaisia vaikutuksia Puolan liittymisellä on nähty olevan Euroopan unioniin. Puolan liittymistä ja sen seurauksia ja vaikutuksia tarkastellaan Euroopan unionin kannalta. Millainen jäsenvaltio Puolasta tulisi? Miten poliittiset voimat suhtautuvat Puolassa EU-jäsenyyteen? Millaiset suhteet Puolalla on naapurimaihinsa ja mitkä olisivat sen intressit esimerkiksi unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan suhteen? Tutkielman viitekehys on muodostettu Euroopan unionin tulevan laajentumisen vaikutuksista tehtyjen tutkimusten pohjalta. Vaikutukset on luokiteltu kolmeen eri ryhmään: EU:n laajentumisen poliittisiin, taloudellisiin ja turvallisuuspoliittisiin vaikutuksiin. Tutkielman empiirisessä osassa Puolan liittymisen vaikutuksia tarkastellaan viitekehyksessä esilletuotujen aihepiirien avulla. Tutkimustuloksissa todetaan muun muassa Puolan liittymisen poliittisten vaikutusten osalta, että Puolassa ei tähän mennessä voida sanoa olevan merkittäviä EU-integraatiota vastustavia ryhmittymiä, sillä ainoastaan pienet ääriryhmittymät ovat julistautuneet avoimesti integraatiovastaisiksi. Puolan ja muiden KIE-maiden ei myöskään odoteta olevan EU:n jäseninä yhtä euroskeptisiä EU:n tulevan kehityksen suhteen kuin esimerkiksi Tanskan ja Iso-Britannian, koska niiden liittymismotiiveissa korostuvat poliittiset ja turvallisuuspoliittiset näkökohdat. Taloudellisessa mielessä noin 40 miljoonan asukkaan Puola nähdään houkuttelevana markkina-alueena ja sen liittyminen Euroopan unioniin nähdään enemmän positiivisena kuin negatiivisena asiana. Tosin maataloussektori tulee olemaan Puolalle ykkösongelma seuraavien 15-20 vuoden ajan ja sen integroiminen unioniin saattaa aiheuttaa paineita EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistusten jatkamiseksi. Turvallisuuspolitiikan osalta todetaan, että Puolan intressien kannalta tärkeää on EU:n ja Ukrainan suhteiden kehittäminen. EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta Puolan jäsenyys ei ole ongelmallinen, sillä Puola on jo Naton jäsen ja toivooo myös WEU:n jäsenyyttä. Vaikka tulevan laajentumisen odotetaankin tuovan yhteisellä ulko- ja turvallisuuspolitiikalle uusia toimintaresursseja, uudet jäsenet tekevät siitä heterogeenisemman ja sitä kautta päätösten tekeminen yhteisistä intresseistä ja niiden puolustuskeinoista vaikeutuu. Tutkielman aineisto koostuu pääasiallisesti tulevaa itälaajentumista käsittelevästä akateemisesta kirjallisuudesta ja artikkeleista sekä Euroopan komission raporteista ja lausunnoista. Taustamateriaalina on käytetty asiantuntijahaastatteluja