Pharmaceuticals in the aquatic environment - The role of decentralised wastewater treatment in Risk management

There are more than 80 pharmaceuticals and pharmaceutical metabolites detected in the aquatic environment. Regarding negative impacts of these compounds, the main concern lays in sensitive aquatic environment and long-term effects regarding human health and the environment. Although we have procedures to assess the risk that pharmaceutical residues represent to the environment, these procedures include various assumptions and data gaps. Therefore current knowledge is not enough to say how serious the threat is that we are dealing with. Many concerned governments and organisations apply the precautionary principle (PP) regarding the potential risks that pharmaceuticals in the aquatic environment present. This means that while there is no full proof about such risks, risk management alternatives are nevertheless developed and assessed. In this thesis preventative alternatives and treatment alternatives of risk management are discussed. Preventative alternatives include source control and source separation as well as increasing awareness. Treatment alternatives include wastewater treatment both in centralised systems and decentralised systems. Current knowledge about how effective decentralised systems are in removing pharmaceuticals is not sufficient. To be able to assess the role that decentralised wastewater systems can have in risk management, pharmaceutical removal effectiveness of a bench scale recirculating biofilter (RBF) was observed in laboratory experiments. The objective was to test if a nitrifying biofilter was able to remove four selected pharmaceuticals (ibuprofen, gemfibrozil, naproxen and diclofenac) from pre-treated wastewater. According to the laboratory results, ibuprofen, gemfibrozil and naproxen were removed more than 90 percent and diclofenac was removed with approximately 70 percent efficiency. These results show that there is potential in decentralised systems regarding pharmaceutical removal. However more research is needed. Local conditions regarding pharmaceutical use patterns, water consumption, and treatment technology have an effect on determining the most efficient way to manage this environmental risk. Therefore efficient risk management includes both preventative and treatment approaches

Julkiset hankinnat ja kiertotalous – Suosituksia päättäjille ja hankintoja johtaville

Julkiset hankinnat ja kiertotalous – Suosituksia päättäjille ja hankintoja johtaville - julkaisu kokoaa tiivisti suosituksia päättäjille sekä hankintoja johtaville kiertotaloushankintojen edistämisen tueksi. Julkaisu kokoaa Circwaste – Kohti kiertotaloutta -hankkeessa tehdyn kuntien kyselytutkimuksen tulokset tiiviisti ja konkreettisesti. Tutkimuksessa nousi esille, että organisaation on sitouduttava kiertotalouden edistämiseen strategisella tasolla ja hankintojen rooli organisaation kiertotaloustavoitteiden saavuttamisessa tulee tunnistaa. Organisaatiossa tulee myös varmistaa, että kiertotalous ohjautuu käytännön hankintatoimeen. Julkaisu esittelee tutkimuksessa tunnistetut neljä kriittistä tekijää, jotka tukevat kiertotaloushankintojen tekemistä käytännössä: – Strateginen johtaminen. Hankintoja tulee johtaa strategisesti ja järjestelmällisesti, keskittyen vaikuttavimpiin hankintakategorioihin. – Viestintä. Hankinnoista tulee viestiä niin ulkoisesti kuin sisäisestikin, jotta uudet toimintatavat ja hyödyt leviävät laajalle. – Osaamisen kasvattaminen. Hankintoja tekevien tulee osata kiertotaloushankintojen periaatteet. Kiertotalous muuttaa perinteistä hankintatapaa, ja tarpeen arviointi korostuu. – Seuranta ja vaikuttavuus. Kiertotaloushankintoja tulee pystyä seuraamaan ja vaikuttavuutta arvioida. Tutkimukseen osallistuivat Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Porvoo, Riihimäki, Rovaniemi, Ii, Turku, Vantaa ja Pori. Julkaisu on toteutettu osana kokoaa Circwaste – Kohti kiertotaloutta -hanketta ja se on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta

Guide for Chemical Smart Public Procurement

Guide for Chemical Smart Public Procurement was produced by Turku University of Applied Sciences (TUAS) as part of the NonHazCity project implementation. The guidebook is targeted at all municipal actors. Its purpose is to provide information, underline the necessity of political support as well as assist procurers and other relevant actors in understanding why public procurement is an important tool and how it can be used to reduce hazardous substance occurrence in the urban environment. This guide offers background information about the reasons why municipalities should reduce hazardous substances in public procurement and gives tips for communication and strategy development. In addition, it presents concrete substance reduction tools and demonstrates how to use them. These tools include market dialogue, pre-made chemical criteria, priority substance list and ecolabels

Kemikaaliviisaat julkiset hankinnat : opas kunnille

Tämä opas auttaa hankinnoista vastaavia tahoja ja muita asiaankuuluvia kuntien toimijoita ymmärtämään, miten julkisten hankintojen avulla voidaan vähentää kaupunkiympäristön haitallisia aineita ja miksi julkiset hankinnat ovat tässä tärkeässä roolissa. Oppaassa perustellaan, miksi kuntien olisi vähennettävä haitallisia aineita hankinnoissaan, annetaan ideoita viestintään sekä vinkkejä strategian kehittämistä varten. Tässä kuvataan konkreettisia työkaluja, joiden avulla voidaan vähentää haitallisten aineiden määrää tuotteita ja palveluja hankittaessa. Konkreettisina työkaluina esitellään markkinavuoropuhelu, valmiit kemikaalikriteerit, aineiden priorisointi ja ympäristömerkit

Julkiset kiertotaloushankinnat – Circwaste-edelläkävijäkuntien kokemuksia ja näkökulmia

Julkisten hankintojen keskeinen rooli julkisen sektorin kestävien strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi on tunnistettu. Mutta miten kiertotalous näyttäytyy suomalaisten kuntien hankinnoissa 2020-luvun taitteessa? Mikä edistää ja mikä hidastaa kiertotaloudenmukaisia julkisia hankintoja? Julkiset kiertotaloushankinnat – Circwaste-edelläkävijäkuntien kokemuksia ja näkökulmia -julkaisu nostaa esiin edelläkävijäkunnat ja niiden hankinta- ja kiertotalousasiantuntijat sekä heidän näkökulmansa kiertotaloushankintoihin ja niiden edistämiseen. Julkaisussa esitellään kuntakohtaisesti, millaisia kiertotaloushankintoja kunnissa on tehty. Asiantuntijat kertovat niistä menestystekijöistä, jotka ovat konkreettisesti vauhdittaneet kuntien kiertotaloushankintoja. He myös tuovat esiin kompastuskiviä, joita on tunnistettu ja jotka kunnissa kannattaa huomioida esimerkiksi hankintojen johtamisessa sekä päätöksenteossa. Julkaisun lopusta löytyy materiaaleja kiertotaloushankintojen tueksi. Julkaisu perustuu Circwaste-hankkeen Julkisten hankintojen tukipalvelussa vuonna 2021 tehtyyn Kiertotalous kuntien julkisissa hankinnoissa -haastattelututkimukseen Circwaste-edelläkävijäkunnille. Tutkimukseen osallistuivat Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Porvoo, Riihimäki, Rovaniemi, Ii, Turku, Vantaa ja Pori

Aurajoen vesitaloudellinen kunnostus hajakuormituksen ravinnepäästöjen vähentämiseksi

Vesistöjen rehevöityminen on Saaristomeren, koko Itämeren ja monin paikoin myös sisävesistöjen keskeisin ongelma. Pääosa Saaristomeren ravinnekuormasta on peräisin hajakuormituslähteistä, mm. maataloudesta. Maatalouden hajakuormitus haastaa suunnittelemaan ja toteuttamaan kustannustehokkaita vesiensuojelutoimia ravinnevirtojen pienentämiseksi. Vesiensuojelumenetelmistä veden viipymää lisäävät kosteikot ja laskeutusaltaat voivat huolellisesti suunniteltuina ja oikein mitoitettuina vähentää merkittävästi maatalouden kuormitusta. Julkaisussa esitetään päätulokset hankkeista ”Aurajoen vesitaloudellinen kunnostus hajakuormituksen ravinnepäästöjen vähentämiseksi” sekä ”Kosteikot ja pohjapadot Aurajoen yläjuoksulla”. EU Tavoite 2, EU Leader+ ja Varsinais-Suomen liiton myöntämän maakunnan kehittämisrahoituksen tuella toteutettujen hankkeiden tavoitteena oli kartoittaa pohjapatojen ja laajemmin vesitalouden säätelyn merkitystä ravinnekuormituksen vähentämisessä Aurajoen vesistöalueella. Hankkeissa selvitettiin vanhojen vesivara- ja myllypatojen merkitystä ravinnepitoisen sedimentin kerääjänä sekä suunniteltiin ja toteutettiin ravinnevalumia vähentäviä laskeutusaltaita Aurajoen sivu-uomiin

Työmaavesien laadunhallinta haltuun – Opas kaupungeille ja kunnille

Rakennustyömaat ovat yksi suurimmista hulevesien haitta-ainekuormituksen lähteistä kaupungeissa ja tyypillisesti rakennustyömaalta tuleva kuormitus on moninkertaista verrattuna valmiiseen kaupunkialueeseen. Vaikka yksittäinen rakennustyömaa on kestoltaan rajallinen, rakennustyömaiden aiheuttama vesistökuormitus on käytännössä jatkuvaa, sillä kaupunkiympäristössä on kaiken aikaa meneillään lukuisia rakennushankkeita. TYÖMAAVESIEN LAADUNHALLINTA HALTUUN -opas esittelee työmaavesien toimintamallin, joka tarjoaa kuntatoimijoille käytännönläheisiä ohjeita, kuinka työmaavesien hallinta tulisi huomioida rakennushankkeen eri vaiheissa. Oppaan tarkoituksena on helpottaa ja sujuvoittaa työmaavesien hallintaa kunnissa sekä parantaa työmaavesiin liittyvien vastuiden jakamista. Työmaavesien hallinnan toimintamalli sisältää rakennuttajapalveluille, rakennusvalvonnalle ja ympäristöpalveluille räätälöidyt ohjeet. Niitä täydentävät käytännön työkalut, jotka auttavat työmaavesien aiheuttamien riskien arvioinnissa, niiden huomioimisessa kilpailutuksessa sekä opastavat erilaisten hallintaratkaisujen valinnassa ja rakennusyrittäjien työmaavesien omavalvonnassa. Oppaan materiaalit on tuotettu osana ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoittamaa Työkaluja työmaavesien laadunhallintaan -hanketta