Contemporary Finnish Emigrants: Finnish Expatriate Families in North America

Finnish emigration was and still is typically labor-based. Temporariness and higher education are two characteristics of contemporary Finnish emigration. Modern Finnish emigrants can be called expatriates. This study focuses on the resources and adjustment problems of Finnish expatriate families. Research data were gathered by an online survey questionnaire completed by parents (N = 202) who had repatriated to a large city in Finland. One fourth of the families (n = 44) had lived in North America. The main finding concerning family resources was that social support within the family itself was the most substantial resource in expatriation. Finnish expatriate families had few problems in North America. Clearly, the number of problems in North America was significantly lower in terms of local culture, climate, language proficiency, and transportation. North America emerges as an excellent host continent for Finnish expatriate families.</p

Lapsi asianomistajana ja rikosprosessin kesto

Tutkielmassa käsitellään rikosprosessin kestoon liittyvää sääntelyä pahoinpitelyrikosten lapsiasianomistajien kannalta. Lisäksi analysoidaan empiirisen tapaustutkimuksen keinoin rikosprosessin kestoa ja sitä selittäviä tekijöitä esimerkkitapauksissa. Lapsiin kohdistuneiden rikosten pitkät käsittelyajat ovat tunnustettu ongelma. Lainsäädäntö asettaa rikoksista epäillyn lapsen rikosprosessin joutuisuuden kannalta etusijalle verrattuna lapseen, joka on joutunut rikoksen uhriksi. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat (1) miten lapsiin kohdistuneiden rikosten käsittelyn kestoa säännellään, (2) miksi lapsiin kohdistuneiden rikosten käsittelyä ei ole säädetty kiireelliseksi, (3) kuinka kauan rikosprosessi on kestänyt esimerkkitapauksissa ja (4) millaisia kestoa selittäviä tekijöitä esimerkkitapauksissa esiintyy. Aineistona hyödynnetään voimassa olevaa sääntelyä, aiempaa lakialoitetta sekä esimerkkitapauksia. Esimerkkitapausaineisto koostuu kymmenestä oikeustapauksesta, joissa on kyse lapseen kohdistuneesta pahoinpitelystä. Analyysimenetelminä käytetään lainoppia, deskriptiivistä analyysia, kvantifiointia ja sisällönanalyysi (teemoittelu). Päätulokset tutkimuskysymyksittäin ovat: Rikosprosessin kestosta ei ole olemassa omaa sääntelyä lapsiasianomistajien tarpeisiin (1). Aiemmassa lakiehdotuksessa oli ongelmia, mutta peruste lapsiin kohdistuneiden rikosten käsittelyn säätämiseksi kiireelliseksi on olemassa (2). Rikosprosessin kestoissa oli runsaasti vaihtelua esimerkkitapauksissa (3). Tapauksista tunnistetut kestoa selittävät tekijät eivät selitä esimerkkitapausten käsittelyn venymistä (4). Nykyistä sääntelyä voidaan kritisoida siitä, ettei siinä huomioida riittävästi lapsen etua eikä kansainvälisten velvoitteiden vaatimuksia. Tutkielman johtopäätöksenä on, että lapsiin kohdistuneiden rikosten käsittely tulisi säätää kiireelliseksi. Tutkielman lopuksi esitetään esimerkit siitä, miten sääntely konkreettisesti voitaisiin järjestää. Pelkkä sääntelyn uudistaminen ei yksin riitä, vaan lisäksi tarvitaan viranomaisten resurssien tehokasta käyttöä ja ennaltaehkäiseviä toimia ennen rikosprosessin käynnistymistä

Puheen ymmärtämisen ja tuottamisen taitojen yhteys psykososiaaliseen toimintakykyyn lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten puheen ymmärtämisen ja puheen tuottamisen taidot ovat yhteydessä psykososiaaliseen toimintakykyyn lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö. Aiempien tutkimusten perusteella kehitykselliseen kielihäiriöön tiedetään usein liittyvän erilaisia psykososiaalisia vaikeuksia. Vastaavaa tutkimusta suomalaisten kielihäiriöisten lasten psykososiaalisesta toimintakyvystä ei ole aiemmin tehty. Muissa maissa tutkimusta on toteutettu jonkin verran, mutta tulokset ovat olleet vaihtelevia ja osin ristiriitaisia keskenään. Tutkielmassa käytetty aineisto on osa Helsingin pitkittäisessä SLI-tutkimuksessa eli HelSLI-tutkimuksessa kerättyä aineistoa. Käytettyyn aineistoon sisältyi 129 yksikielistä suomenkielistä lasta, joilla oli kehityksellinen kielihäiriö tai epäily kielihäiriöstä. Tutkittavat olivat iältään 3–6-vuotiaita. Psykososiaalisen toimintakyvyn mittarina käytettiin tässä tutkielmassa SDQ-lomaketta (Strengths and Difficulties Questionnaire), jonka olivat täyttäneet joko tutkittavien vanhemmat, lastentarhanopettajat tai molemmat. Tutkittaville oli tehty laaja puheterapeuttinen arviointi, jonka perusteella jokaiselle laskettiin pisteet ymmärtävässä ja tuottavassa kielessä. Kielellisten muuttujien yhteyttä SDQ-pisteisiin tarkasteltiin monimuuttujaisella regressioanalyysilla. Tutkielman tulokset osoittavat, että erityisesti puheen ymmärtämisen taidoilla on yhteyksiä psykososiaaliseen toimintakykyyn lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö. Puheen ymmärtämisen vaikeudet ennustivat SDQ:n kokonaispisteiden perusteella suurempia psykososiaalisia haasteita ja enemmän ongelmia kaverisuhteissa sekä vanhempien että opettajien täyttämien arvioiden mukaan. Lisäksi puheen ymmärtäminen ennusti enemmän tunne-elämän oireita vanhempien arvioiden mukaan ja enemmän yliaktiivisuutta ja tarkkaamattomuutta sekä vähemmän sosiaalisia vahvuuksia opettajien arvioiden mukaan. Puheen tuottamisen heikot taidot taas ennustivat pienempiä SDQ-pisteitä eli parempaa psykososiaalista toimintakykyä useilla osa-alueilla

Psychological Adjustment of Expatriate Children in Cultural Transitions

The aim of the current study was to define the factorial structure of the psychological adjustment (PA) of Finnish expatriate children (EC) and to construct a model consisting of three child-level variables (age, school success, and attitude toward moving). Survey data concerning Finnish EC (N = 324) who had lived temporarily abroad were gathered from the EC's parents. The mean age of the children was 4.8 years in the expatriation context and 8.2 years in the repatriation context. PA was examined using the Zung Self-Rating Depression Scale (ZSDS). Survey data were subject to a confirmatory factor analysis (CFA) and structural equation modeling (SEM). A hypothesized two-factor structure (physiological and affective factors) of PA was fitted for the sample using the CFA. A SEM of PA was presented, where the child-level explanatory variables were the age of the child, school success, and attitude toward moving. The main findings were the following: First, there is a two-factor structure of Finnish EC's PA with both physiological and affective factors. Second, a model of PA with three child-level variables (age, school success, and attitude toward moving) was constructed. The results contribute to the understanding of PA in general and EC's PA in particular. This study increases our understanding of EC's PA in unique and novel contexts of dual cultural transitions. This comprehension is important in an increasingly globalized world, especially in clinical and other support contexts, where professionals work for children's mental well-being

Korona opettajan osaamisen haastajana

Tarkastelemme suomalaisen opettajan osaamista suhteessa korona-ajan tuomiin uusiin opettajuuden haasteisiin. Opettajan työ on monipuolista osaamista edellyttävää asiantuntijatyötä. Opettajan keskeinen osaaminen on koottu seitsemän yliopiston yhteistyönä tutkimusperustaiseen Opettajan osaamisen karttaan. Siinä opettajan ammatillinen kehittyminen nähdään jatkumona opiskelijavalintavaiheesta koulutuksen kautta työelämään. Keväällä 2020 koronapandemia muutti opettajan työtä radikaalisti. Siirtyminen etäopetukseen ja oppijoiden tukeminen kriisissä ovat asettaneet opettajien osaamiselle uudenlaisia haasteita. Koronatilanteen eri vaiheissa ovat korostuneet erityisesti kolme näkökulmaa Opettajan osaamisen kartasta: yleiset kognitiiviset taidot ja toimijuus, hyvinvointiosaaminen sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaaminen. Opettajan osaamisen karttaan koottu tutkimusperusteinen, yhteisöllinen näkemys opettajan osaamisesta antaa hyvät lähtökohdat toimia muuttuvissa tilanteissa sekä tukee opettajan osaamista myös tulevaisuudessa.</p

Debunking the myth of high achievers in Finnish primary teacher education: first-year preservice teachers' learning strategies and study success

This study aimed to explore the admitted students of Finnish primary teacher education programmes from the viewpoint of learning strategies, and academic success. An overall view was derived from national register data, which were supplemented with questionnaire data gathered from three teacher education units (N = 216). Primary teacher programmes currently seem to attract and select mediocre secondary school graduates from academic perspective, contrary to previous studies. Furthermore, women enter the programmes with higher exam scores than men and have more success in their studies. Based on their learning strategies, students were divided into subgroups of deep and independent learners, and reproductive and support-dependent learners. Previous study success was positively associated with first-year study success. It is important for teacher educators to acknowledge that the students are rather mediocre in the academic sense, even reproductive and lacking regulation skills, and thus might need support in developing into professional learners

Epistemic agency in student teachers’ engagement with research skills

In today’s knowledge intensive and post-factual world, student teachers’ relationship towards knowledge is a vital element in learning to teach. Student teachers must have a sense of epistemic agency to see themselves as productive participants in knowledge-laden activities. However, little attention has been paid to the role of agency in the interconnections between research and teaching in higher education. This study aims to identify how epistemic agency is manifested in student teachers’ expressions when they are provided with tools for knowledge production (educational research skills). Epistemic agency was examined as a narrative practice in student teachers’ texts (N = 73), and a data-driven analysis was conducted. The results explore the four dimensions of professional practice towards which the students directed their epistemic agency: ‘the self’, ‘the class’, ‘the research literature’, and ‘the everyday life’. The study makes visible the variety of how engagement with research skills can promote epistemic agency.</p