Emergenssi tieteessä ja teologiassa : Huomioita Philip Claytonin emergenssiteoriasta

Tässä työssä tarkastellaan emergenssiä luonnontieteellisenä, metafyysisenä ja teologisena käsitteenä, ja erityisesti Philip Claytonin emergenssiteoriaa. Tutkimuskohteena on Philip Claytonin kirja Mind and Emergence From Quantum to Consciousness ja tutkimusmetodina käsitteellinen analyysi. Kun emergenssiä tarkastellaan metafyysisenä teoriana, se on mahdollista nähdä fysikalismille ja dualismille vaihtoehtoisena filosofisena katsantokantana todellisuuteen. Fysikalismi on havaittavaa todellisuutta koskeva näkemys, jonka mukaan kaikki ilmiöt ovat lopulta palautettavissa fysiikkaan ja selitettävissä fysiikan käsittein. Dualismi taas on näkemys, että erityisesti ihmisen mieli ja tietoisuus ovat jotain fysikaaliseen maailmaan nähden täysin erilaista ja siitä riippumatonta. Emergenssiteoriassa maailman nähdään kehittyvänä kokonaisuutena, jossa kompleksisuuden kasvun myötä syntyy jatkuvasti uusia ominaisuuksia. Nämä ominaisuudet eivät ole palautettavissa niihin rakenteisiin, joiden pohjalta ne ovat syntyneet. Niiden syntymistä ei ole mahdollista luonnontieteellisin tai muinkaan menetelmin ennakoida. Emergenssin heikossa muodossa tämä ennakoimattomuus on vain episteeminen, tiedon mahdollisuuksiin liittyvä rajoitus, ja kausaalisia vaikutuksia esiintyy ainoastaan fysikaalisten objektien tasolla. Metafyysinen teoria edellyttää kuitenkin vahvaa emergenssiä, jossa syntyvillä ominaisuuksilla on fysikaalisesta perustastaan riippumatonta kausaalista vaikutusta. Tätä kutsutaan alaspäin -kausaalisuudeksi. Käsitys todellisuudesta on monistinen ja holistinen. Kaikki olemassa oleva on kehittynyt samasta aineksesta, mutta ei ole palautettavissa siihen. Maailmassa on ontologisesti toisistaan poikkeavia todellisuuden tasoja. Todellisuus on enemmän kuin osiensa summa. Emergenssille on tarjottu myös teologisia sovelluksia. Kun fysikalismissa uskonnolliselle uskolle ei jää tilaa ja dualismi on luonnontieteen näkökulmasta ongelmallinen, emergenssistä on etsitty filosofista viitekehystä, jossa luonnontiede ja uskonto olisivat sovitettavissa yhteen. Ensimmäisessä luvussa käsitellään fysikalismia ja dualismia ja erityisesti filosofista ja luonnontieteellistä kritiikkiä, jota niitä vastaan voidaan esittää. Toisessa luvussa tarkastellaan erilaisia mahdollisuuksia määritellä emergenssin käsite ja esitellään erityisesti Philip Claytonin käsityksiä heikosta ja vahvasta emergenssistä, emergenssistä luonnontieteissä sekä ihmismielestä fysikaaliseen maailmaan nähden emergenttinä ilmiönä. Emergenssi mainitaan monien sellaisten ilmiöiden yhteydessä, joita on pyritty tutkimaan kaaosteorian ja kompleksisuuden tutkimuksen keinoin. Työn kolmannessa luvussa pyritään antamaan kuva emergenssin suhteesta näihin teorioihin ja ylipäätään moderniin fysiikkaan. Philip Clayton on luonut emergenssiteorian pohjalta myös teologisen teorian, jossa käsitys Jumalasta luojana ja Jumalan vaikutus maailmassa pyritään sovittamaan yhteen emergentin todellisuuskäsityksen kanssa. Tätä teologista teoriaa esitellään ja arvioidaan työn neljännessä luvussa

Mesangial cells organize the glomerular capillaries by adhering to the G domain of laminin α5 in the glomerular basement membrane

In developing glomeruli, laminin α5 replaces laminin α1 in the glomerular basement membrane (GBM) at the capillary loop stage, a transition required for glomerulogenesis. To investigate domain-specific functions of laminin α5 during glomerulogenesis, we produced transgenic mice that express a chimeric laminin composed of laminin α5 domains VI through I fused to the human laminin α1 globular (G) domain, designated Mr51. Transgene-derived protein accumulated in many basement membranes, including the developing GBM. When bred onto the Lama5 −/− background, Mr51 supported GBM formation, preventing the breakdown that normally occurs in Lama5 −/− glomeruli. In addition, podocytes exhibited their typical arrangement in a single cell layer epithelium adjacent to the GBM, but convolution of glomerular capillaries did not occur. Instead, capillaries were distended and exhibited a ballooned appearance, a phenotype similar to that observed in the total absence of mesangial cells. However, here the phenotype could be attributed to the lack of mesangial cell adhesion to the GBM, suggesting that the G domain of laminin α5 is essential for this adhesion. Analysis of an additional chimeric transgene allowed us to narrow the region of the α5 G domain essential for mesangial cell adhesion to α5LG3-5. Finally, in vitro studies showed that integrin α3β1 and the Lutheran glycoprotein mediate adhesion of mesangial cells to laminin α5. Our results elucidate a mechanism whereby mesangial cells organize the glomerular capillaries by adhering to the G domain of laminin α5 in the GBM

Monoclonal antibodies to human laminin alpha 4 chain globular domain inhibit tumor cell adhesion and migration on laminins 411 and 421, and binding of alpha 6 beta 1 integrin and MCAM to alpha 4-laminins

Peer reviewe

Distribution of the major histocompatibility complex antigens in human and rat kidney

Distribution of the major histocompatibility complex antigens in human and rat kidney. We have compared the distribution of the major histocompatibility complex (MHC) antigens in human and rat kidney using monospecific antisera to class I and II antigens of the MHC. FITC/TRITC double immunofluorescence was used to demonstrate these antigens in frozen sections and the Staphylococcus aureus Cowan I rosette assay on the cell surface. In both species, the MHC antigens were prominently present on the passenger leukocytes. Immunofluorescence analysis of human kidney demonstrated that the class I, β2-microglobulin (β2m), and class II antigens were present in the vascular endothelial cells and class I antigens in the renal tubular cells. The Staphylococcus assay demonstrated that these antigens were also exposed on the respective cell surfaces. In clear contrast, in the rat, class I, the β2m, and class II antigens were absent from the kidney vascular endothelium of large vessels and intertubular capillaries; however, large amounts of class II antigens were seen inside the proximal renal tubular cells. The Staphylococcus assay indicated that none or very little of these antigens were exposed on the kidney parenchymal cell surface. These differences may explain why rat renal transplants are relatively non-immunogenic and easily accepted, whereas human renal transplant recipients must be immunosuppressed ad infinitum.Distribution des antigènes du complexe d'histocompatibilité principal du rein d'homme et de rat. Nous avons comparé la distribution des antigènes du complexe d'histocompatibilité principal (MHC) dans du rein d'homme et de rat en utilisant des antisérums monospécifiques des antigènes des classes I et II du MHC. Une double immunofluorescence FITC/TRITC a été utilisée pour démontrer ces antigènes dans des sections congelées et le dosage des rosettes de Staphylocoque doré Cowan I pour les démontrer à la surface cellulaire. Dans les deux espèces, les antigènes MHC étaient essentiellement présents sur les leucocytes de passage. L'analyse en immunofluorescence de rein humain a démontré que les antigènes de classe I, 1 β2-microglobuline (β2m) et de classe II étaient présents dans les cellules endothéliales vasculaires, et ceux de classe I dans les cellules tubulaires rénales. Le dosage Staphylocoque a démontré que ces antigènes étaient également exposés sur les surfaces cellulaires respectives. De facon clairement opposée, chez le rat, les antigènes de classe I, 1 β2m et de classe II étaient absents de l'endothélium vasculaire rénal des gros vaisseaux et des capillaires intertubulaires; cependant, de grandes quantités d'antigènes de classe II étaient visibles à l'intérieur des cellules tubulaires rénales proximales. L'essai Staphylocoque a indiqué qu'aucun ou très peu de ces antigènes étaient exposés à la surface des cellules parenchymateuses rénales. Ces différences pourraient expliquer pourquoi les greffons rénaux de rat sont relativement non immunogènes et facilement tolérés, alors que les receveurs de transplants rénaux humains doivent être immunodéprimés indéfiniment

Differences in the nemosis response of normal and cancer-associated fibroblasts from patients with oral squamous cell carcinoma

Peer reviewe

Tenascin expression in normal and pathological conditions of the musculoskeletal system

Tenascin is an extracellular matrix protein with highly regulated expression and uncertain functions. It is prominently expressed during musculoskeletal embryogenesis. The pattern of distribution of tenascin in healthy adult musculoskeletal tissues is spatially and temporally restricted. It can be only detected in a small amount in the muscle-tendon junctions, tendons, perichondrium, periosteum, endosteum, the superficial layer of articular cartilage and the subintimal connective tissue of synovium. Elevated tenascin expression is found in inflammatory, degenerative and neoplastic lesions of the musculoskeletal system. The peculiar pattern of tenascin expression suggests it may play a role in the regulation of cell behavior at the interfaces between different elements of the musculoskeletal system and in various pathological processes, in particular those involving attachment and or detachment of cells from the extracellular matrix and their proliferation and collagenase secretion.Biomedical Reviews 1996; 6: 83-94

Snail1 protein in the stroma as a new putative prognosis marker for colon tumours

Peer reviewe

A Novel Monoclonal Antibody to Human Laminin alpha 5 Chain Strongly Inhibits Integrin-Mediated Cell Adhesion and Migration on Laminins 511 and 521

Peer reviewe