Yksityisten sairaanhoitopalveluiden käyttö, kustannukset ja Kela-korvaukset vuosina 2013–2016 : Kuinka paljon Kela-korvausten alentamiset ovat vaikuttaneet palveluiden käyttöön?

Tässä tutkimuksessa yksityisellä sairaanhoidolla tarkoitetaan yksityissektorin lääkärissäkäyntejä, hammashoitoa sekä tutkimusta ja hoitoa, joista maksetaan sairausvakuutuslain perusteella sairaanhoitokorvauksia (Kela-korvauksia). Työpaperissa tarkastellaan yksityisten sairaanhoitopalvelujen käytön määriä, kustannuksia, korvauksia sekä asiakkaiden maksamia omavastuita rekisteriaineistolla vuosina 2013–2016. Erityisesti selvitetään sitä, miten vuoden 2016 alusta toteutetut huomattavat korvaustason alentamiset heijastuivat yksityisten sairaanhoitopalvelujen käyttöön ja korvauksiin sekä millaisia muutokset olivat eri väestöryhmissä. Tutkimuksessa hyödynnettiin rekisteritietoja Suomessa asuvan väestön iästä, sukupuolesta, voimassa olleista lääkehoitojen korvausoikeuksista, asuinpaikasta, vuosituloista sekä Kelan korvaaman yksityisen sairaanhoidon käytöstä. Tarkasteluun valittiin käynnit, jotka oli tehty tammi–kesäkuussa vuosina 2013–2016 ja joista oli maksettu korvaus kyseisen vuoden tammi–syyskuun aikana. Kun vertailtiin vuosien 2015 ja 2016 ensimmäisillä puolivuotisjaksoilla toteutuneita käyntejä, lääkärissäkäynneistä korvausta saaneiden määrä suhteessa väestöön pieneni 2,7 prosenttia ja tutkimuksesta ja hoidosta korvausta saaneiden osuus pieneni 2,2 prosenttia. Hammashoidosta korvausta saaneiden määrä suhteessa väestöön pieneni jonkin verran enemmän, 5,7 prosenttia. Yksityissektorin palveluiden käyttö oli vähentynyt naisilla hieman enemmän kuin miehillä. 0–9-vuotiaiden ja 10–24-vuotiaiden ikäryhmissä lääkäripalveluiden ja tutkimuksen ja hoidon käyttö yleistyi toisin kuin muissa ikäryhmissä. Lääkkeiden erityiskorvauksiin oikeutetuilla lääkäripalveluista sekä tutkimuksesta ja hoidosta korvausta saaneiden osuus pieneni keskimääräistä enemmän. Hammashoidosta korvausta saaneiden osuus sen sijaan pieneni enemmän niillä, joilla ei ollut erityiskorvausoikeuksia. Lääkärinpalkkioista, hammashoidosta sekä tutkimuksesta ja hoidosta korvausta saaneiden osuudet pienenivät eniten HYKSin ja TAYSin erityisvastuualueilla asuneilla. Lähes kaikkien tarkasteltujen yksityissektorin palveluiden käyttö väheni suhteellisesti sitä enemmän, mitä pienituloisemmasta ryhmästä oli kyse. Pienituloisimmillakaan palveluiden käytön väheneminen ei kuitenkaan ollut kovin suurta. Muutosten seurauksena tuloryhmien väliset erot yksityissektorin palvelujen käytössä kuitenkin suurenivat entisestään. Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukset on päätetty lakkauttaa vuonna 2021. Suunnitteilla oleva sote-järjestelmä, jossa asiakas saa vapaasti valita perustason palvelut julkiselta, yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta, tulee muuttamaan palvelutuotannon kenttää. Kela-korvausten merkittävä pienentäminen ei näytä nykyjärjestelmässä suuresti vähentäneen yksityissektorin palveluiden käyttöä. Itse maksettaville tai yksityisen sairauskuluvakuutuksen korvaamille yksityissektorin palveluille on todennäköisesti kysyntää myös sote-uudistuksen jälkeen

Vaihtoehtoisia korvausmalleja hammashoidon sairausvakuutusjärjestelmän kehittämiseksi

Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli tarjota vaihtoehtoja keskusteluun hammashoidon sairausvakuutuskorvausjärjestelmän uudistamiseksi. Vaihtoehtoisten korvausmallien, porrasmallin ja tilimallin, korvauksia verrattiin vuonna 2009 voimassa olleen taksamallin korvauksiin. Laskelmien avulla arvioitiin, ketkä korvausta saaneet hyötyisivät ja ketkä häviäisivät. Tutkimuksen aineistona oli otos henkilöistä, jotka saivat sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvausta yksityisen hammashoidon kustannuksista vuonna 2009. Otoksen koko oli 100 000 henkilöä, joilla oli yhteensä 503 093 toimenpidettä. Aineistossa oli tiedot henkilöille tehdyistä toimenpiteistä, toimenpiteistä maksetuista palkkioista ja saaduista korvauksista. Taustamuuttujia aineistossa olivat sukupuoli, ikä, kotikunta ja valtionveronalaiset vuositulot. Laskelmissa käytettiin kahta vaihtoehtoista korvausmallia: porrasmallia ja tilimallia. Porrasmallissa korvaus nousi, kun asiakkaan kustannukset nousivat. Tilimallissa kaikilla oli käytössään vuosittain samansuuruinen korvaussumma. Tutkimusaineiston todellisille toimenpiteille laskettiin vaihtoehtoisten mallien mukaiset korvaukset. Laskelmissa oletettiin, että henkilöiden toimenpiteet ja toimenpiteiden palkkiot säilyvät ennallaan. Korvausmallit pidettiin kustannusneutraaleina, joten niiden korvaussumma oli korkeintaan vuoden 2009 tasolla. Laskelmat osoittivat, että tilimallista hyötyisi kolme neljästä korvauksen saajasta. Korvausprosentti oli taksamallia korkeampi, kun vuosikustannus eivät ylittäneet 500 euroa. Porrasmallin käyttöönotosta hyötyisi yksi kymmenestä korvauksen saajasta. Korvausprosentti kasvoi, jos vuosikustannus ylitti 800 euroa. Sitä pienemmällä vuosikustannuksella korvausprosentti pieneni taksamalliin verrattuna. Jos sairausvakuutuksen korvausjärjestelmää halutaan uudistaa kustannusneutraalisti ja samalla parantaa edellytyksiä käyttää yksityisiä hammashoitopalveluja, tulisi soveltaa tilimallia porrasmallin asemesta

Length of sickness absence and sustained return-to-work in mental disorders and musculoskeletal diseases: a cohort study of public sector employees

OBJECTIVES: The aim of this study was to investigate the association between the length of sickness absence and sustained return to work (SRTW) and the predictors of SRTW in depression, anxiety disorders, intervertebral disc disorders, and back pain in a population-based cohort of employees in the Finnish public sector. METHODS: We linked data from employers' registers and four national population registers. Cox proportional hazards regression analysis with a cluster option was applied. SRTW was defined as the end of the sickness benefit period not followed by a recurrent sickness benefit period in 30 days. RESULTS: For depression, the median time to SRTW was 46 and 38 days among men and women, respectively. For anxiety disorders, the figures were 24 and 22 days, for intervertebral disc disorders, 42 and 41 days, and, for back pain, 21 and 22 days among men and women respectively. Higher age and the persistence of the health problem predicted longer time to SRTW throughout the diagnostic categories. Comorbid conditions predicted longer time to SRTW in depression and back pain among women. CONCLUSIONS: This large cohort study adds scientific evidence on the length of sickness absence and SRTW in four important diagnostic categories among public sector employees in Finland. Further research taking into account, eg, features of the work environment is suggested. Recommendations on the length of sickness absence at this point should be based on expert opinion and supplemented with research findings

VIP21, a 21-kD membrane protein is an integral component of trans-Golgi-network-derived transport vesicles

In simple epithelial cells, apical and basolateral proteins are sorted into separate vesicular carriers before delivery to the appropriate plasma membrane domains. To dissect the putative sorting machinery, we have solubilized Golgi-derived transport vesicles with the detergent CHAPS and shown that an apical marker, influenza haemagglutinin (HA), formed a large complex together with several integral membrane proteins. Remarkably, a similar set of CHAPS-insoluble proteins was found after solubilization of a total cellular membrane fraction. This allowed the cloning of a cDNA encoding one protein of this complex, VIP21 (Vesicular Integral-membrane Protein of 21 kD). The transiently expressed protein appeared on the Golgi-apparatus, the plasma membrane and vesicular structures. We propose that VIP21 is a component of the molecular machinery of vesicular transport

Passive methods for spent fuel characterisation at the Finnish geological repository

Development of the Passive Gamma Emission Tomography (PGET) and Passive Neutron Albedo Reactivity (PNAR) methods in the context of the Finnish geological repository for spent nuclear fuel has shown that they provide, for BWR fuel assemblies, the comprehensive verification needed to meet the nuclear safeguards objectives of the repository. The principles of the PGET and PNAR methods and the design and operation of the respective instruments are presented. A few results from measurements at the spent fuel storage pools at the Finnish nuclear power plants are discussed. The directions of ongoing and future developments are indicated

Osasairauspäiväraha Suomessa : Etuutta saaneiden kokemuksia ja työhön paluu

0,00 euro

Executive function subdomains are associated with post-stroke functional outcome and permanent institutionalization

Background and purposeImpairment of executive functions (EFs) is a common cognitive symptom post-stroke and affects independence in daily activities. Previous studies have often relied on brief cognitive tests not fully considering the wide spectrum of EF subdomains. A detailed assessment of EFs was used to examine which of the subdomains and tests have the strongest predictive value on post-stroke functional outcome and institutionalization in long-term follow-up. MethodsA subsample of 62 patients from the Helsinki Stroke Aging Memory Study was evaluated with a battery of seven neuropsychological EF tests 3 months post-stroke and compared to 39 healthy control subjects. Functional impairment was evaluated with the modified Rankin Scale (mRS) and Instrumental Activities of Daily Living (IADL) scale at 3 months, and with the mRS at 15 months post-stroke. Institutionalization was reviewed from the national registers of permanent hospital admissions in up to 21-year follow-up. ResultsThe stroke group performed more poorly than the control group in multiple EF tests. Tests of inhibition, set shifting, initiation, strategy formation and processing speed were associated with the mRS and IADL scale in stroke patients. EF subdomain scores of inhibition, set shifting and processing speed were associated with functional outcome. In addition, inhibition was associated with the risk for earlier institutionalization. ConclusionsExecutive function was strongly associated with post-stroke functional impairment. In follow-up, poor inhibition was related to earlier permanent institutionalization. The results suggest the prognostic value of EF subdomains after stroke.Peer reviewe

Construction and Characterization of Synthetic Bacterial Community for Experimental Ecology and Evolution

Experimental microbial ecology and evolution have yielded foundational insights into ecological and evolutionary processes using simple microcosm setups and phenotypic assays with one- or two-species model systems. The fields are now increasingly incorporating more complex systems and exploration of the molecular basis of observations. For this purpose, simplified, manageable and well-defined multispecies model systems are required that can be easily investigated using culturing and high-throughput sequencing approaches, bridging the gap between simpler and more complex synthetic or natural systems. Here we address this need by constructing a completely synthetic 33 bacterial strain community that can be cultured in simple laboratory conditions. We provide whole-genome data for all the strains as well as metadata about genomic features and phenotypic traits that allow resolving individual strains by amplicon sequencing and facilitate a variety of envisioned mechanistic studies. We further show that a large proportion of the strains exhibit coexistence in co-culture over serial transfer for 48 days in the absence of any experimental manipulation to maintain diversity. The constructed bacterial community can be a valuable resource in future experimental work