Sikainfluenssarokotteen ja narkolepsian välisen syy-yhteyden uutisointi mediassa

Opinnäytetyömme liittyy Lasten rokotustoiminnan arvioinnin ja kehittämisen hankkeeseen, joka tehdään yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Rokotusten ja immuunisuojan osaston kanssa. Hankkeessa selvitetään vanhempien ja terveydenhoitajien käsityksiä ja mielipiteitä lasten rokottamisesta sekä suunnitellaan ja toteutetaan tutkimusprojekti lasten rokotuskattavuuden ylläpitämiseksi ja kohottamiseksi sekä rokottajien rokotusosaamisen vahvistamiseksi. Tämän opinnäytetyön arkoituksena on kartoittaa sikainfluenssarokotteen ja narkolepsian välisen syy-yhteyden uutisointia mediassa elokuussa 2010–lokakuussa 2011. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa syy-yhteyden aiheuttamasta mediakohusta, jolloin voitaisiin saada parempi ymmärrys median vaikutuksesta rokotusmyönteisyyteen ja rokotuskattavuuteen. Tavoitteena on myös saada työkaluja rokotusviestintään sekä asiantuntijoille että terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Uutisoinnin medialähteinä olivat radio, television MTV3-, YLE- ja Nelonen-kanavat sekä sanomalehdistä Helsingin Sanomat, Iltasanomat, Iltalehti ja Kaleva. Uutisoinnit saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, M-brain Oy:n tekemästä, mediaseurannasta. Aineisto analysoitiin ensin määrällisesti ja uutisointien lukumääräksi saatiin N=103. Tuloksista tehtiin viivadiagrammi uutisoinnin määrän (y-akseli) ja ajankohdan (x-akseli) välisestä suhteesta. Kuviosta poimittiin korkeimmat uutispiikit, jotka sisälsivät yli viisi uutisointia. Näiden uutispiikkien uutisoinneista tehtiin ensin yhteenveto ja utisoinnit analysoitiin seuraavaksi aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Sikainfluenssarokotteen ja narkolepsian välisen syy-yhteyden uutisoinnista nousi esiin 9 eri yläluokkaa, jotka olivat syy-yhteyden selvittäminen, pitäminen yllätyksenä, pitäminen selvänä, epäily, mahdollinen peittely, vaikutus rokottamiseen, pitäminen epäselvänä, korvausten maksu sekä vanhempien asenteita syy-yhteyttä kohtaan. Uutisointien tietolähteiksi saatiin 10 eri tietolähdettä, jotka olivat professorit/dosentit/arkkiatrit, lääkärit, THL/THL:n johto, tutkijat, viranomaiset, toimittajat, asiantuntijaryhmät, terveysalan työntekijät, vanhemmat ja muut. Opinnäytetyön tulosten perusteella voimme todeta, että syy-yhteyttä oli käsitelty mediassa monipuolisesti ja tietolähteinä olivat pääasiassa asiantuntijat. Opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää saamaan tiivistetty käsitys sikainfluenssarokotteen ja narkolepsian syy-yhteyden uutisoinnista.Our study was part a of Children’s vaccination evaluation and development project which was done in collaboration with the National Institute of Health and Wellfare’s Department of Vaccination and Immune Protection. The aim of the project is to find out the perceptions and opinions of parents’ and public health nurses’ on children’s vaccination. The aim is also to plan and to carry out a research project to maintain and raise children’s vaccination coverage as well as to strengthen the vaccination competency of health care workers. The purpose of this study was to assess the media coverage of the causal connection between swine flu vaccine and narcolepsy in August 2010–October 2011. The aim of this study was to produce information about the media sensation caused by the causal connection to get a better understanding of its affects to vaccine approvency and vaccination coverage. The aim was also to get tools for specialists and health care workers for vaccination communication. The sources of the news coverage were radio, television channels MTV3, YLE and Nelonen and newspapers Helsingin Sanomat, Iltasanomat, Iltalehti and Kaleva. The data was collected from the National Institute of Health and Wellfare’s media monitoring which was performed by M-brain Oy. First a quantitative analysis was carried out to the data to assess the number of news N=103. Then a line chart was created of the relation between the amount and date of the news. The highest peaks which included five or more news were then collected from the chart and analysed. The content of these newspeaks was summarized and analysed by inductive content analysis. The results showed us 9 different main categories of the news coverage between the causal connection of swine flu and narcolepsy. They were investigating causal connection, taking it as a surprise, thinking it was obvious, suspecting it, possible covering up, its influence on vaccination, thinking it is unclear, compensations and parent’s attitudes. The results also showed 10 different sources for the news which were professors/ docents/archiaters, doctors, THL/management of THL, scientists, authorities, journalists, specialists, health care workers, parents and others. The results showed that the news coverage of the causal connection was many-sided and the sources for the news were mainly specialists. The results of this study can be used to get a compact idea of the causal connection media coverage between swine flu vaccine and narcolepsy

"Edes kysymys miten voit?" : miesten kokemuksia tahattomasta lapsettomuudesta

Lapsettomuuden on todettu olevan pahimpia kriisejä elämässä, aiheuttaen fyysisiä ja henkisiä oireita. Tutkimuksessa käsitellään tahatonta lapsettomuutta. Tutkimuksessa ei käsitellä lapsettomuutta, joka johtuu sosiaalisista syistä tai vapaaehtoisesta valinnasta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kyselytutkimuksen avulla selvittää miesten kokemuksia tahattomasta lapsettomuudesta. Opinnäytetyön tavoitteena on auttaa ammattilaisia tukemaan paremmin tahatonta lapsettomuutta kokevia henkilöitä. Opinnäytetyössä määritellään mies syntyessä saatuun juridiseen sukupuoleen, joka määritetään anatomian, kromosomien ja hormonien perusteella. Tutkimuksessa on rajattu tahattoman lapsettomuuden kokemus miehiin, jotka ovat tai ovat olleet heterosuhteessa, ja heillä on tahattoman lapsettomuuden kokemus. Kyselytutkimus toteutettiin anonyymisti Google Forms - kyselylomakkeella. Kyselylomaketta jaettiin yhteistyökumppanimme Lapsettomien yhdistys Simpukka Ry:n julkisilla sosiaalisen median tileillä sekä yhdistyksen ylläpitämissä suljetuissa sosiaalisen median vertaistukiryhmissä. Kyselytutkimuksen tuloksia verrattiin jo aiempaan kerättyyn teoriatietoon. Kyselytutkimuksen strukturoidut kysymykset analysoitiin määrällisen tutkimuksen keinoin ja avoimet kysymykset laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Miehet kokivat tahattoman lapsettomuuden vaikuttavan eniten elämään, mikäli lapsia ei ollut parisuhteessa, jossa lasta on yritetty saada. Vastaajat kokivat lapsettomuuden aiheuttavan surua, ahdistusta ja epätoivoa. Lapsettomuustutkimukset ja -hoidot koettiin miesten osalta pääosin helpoiksi ja miehen koettiin olevan sivuroolissa. Psyykkistä tukea miehille ei usein tarjottu automaattisesti, vaan tukea oli osattava etsiä itse. Useat miehet kertoivat jääneensä tunteidensa kanssa yksin. Miehet kokivat puolison olevan heidän tukenaan. Tahattoman lapsettomuuden kokemukseen ei vaikuttanut se, oliko terveydenhuollon ammattilaiset tarjonneet psyykkistä tukea vai ei. Asiasanat: kokemukset, lapsettomuus, lapsettomuushoito, miehe

Prolyl Hydroxylase PHD3 Activates Oxygen-dependent Protein Aggregation

The HIF prolyl hydroxylases (PHDs/EGLNs) are central regulators of the molecular responses to oxygen availability. One isoform, PHD3, is expressed in response to hypoxia and causes apoptosis in oxygenated conditions in neural cells. Here we show that PHD3 forms subcellular aggregates in an oxygen-dependent manner. The aggregation of PHD3 was seen under normoxia and was strongly reduced under hypoxia or by the inactivation of the PHD3 hydroxylase activity. The PHD3 aggregates were dependent on microtubular integrity and contained components of the 26S proteasome, chaperones, and ubiquitin, thus demonstrating features that are characteristic for aggresome-like structures. Forced expression of the active PHD3 induced the aggregation of proteasomal components and activated apoptosis under normoxia in HeLa cells. The apoptosis was seen in cells prone to PHD3 aggregation and the PHD3 aggregation preceded apoptosis. The data demonstrates the cellular oxygen sensor PHD3 as a regulator of protein aggregation in response to varying oxygen availability