Maanpuolustuskorkeakoulu teknisten tutkimusmenetelmien käytön murroksessa

Artikkelin johdannon mukaan "Tekniikan tutkimusmenetelmistä ei ole yhtä lähdettä, jossa menetelmät olisi määritelty ja luokiteltu yleisesti hyväksyttävällä tavalla. Toisaalta ei ole yleistä käsitystä siitä, mitä metodeja ylipäätään voidaan määritellä teknisiksi, ja onko siihen edes tarvetta." Näiden ongelmien selvittämiseksi ja opinnäytetöiden ohjaamiseksi on Maanpuolustuskorkeakoulun tekniikan laitoksella tehty tutkimus vuosituhannen vaihteessa Maanpuolustuskorkeakoulussa käytetyistä tutkimusmenetelmistä, jotka on julkaistu tekniikan laitoksen julkaisusarjassa. Saman tutkimuksen tuloksena ovat syntyneet kuvaukset sellaisista teknisistä menetelmistä, joita voidaan käyttää Maanpuolustuskorkeakoulussa. "Tähän artikkeliin on otettu tästä julkaisusta kolme artikkelia. Ensimmäisenä on Tekniikan laitoksen professorin laatima yleiskatsaus tekniikan tutkimuksesta." Seuraavassa kahdessa artikkelissa esitellään kaksi metodia; vaatimusmäärittely ja kenttäkoe. "Nämä on valittu tähän artikkeliin sen vuoksi, että niitä käytetään paljon puolustusvoimissa virkatehtävissä, mutta niiden metodiikkaa ei useinkaan mielletä tutkimusmenetelmäksi." Kirjoittajien mukaan " Kenttäkokeilla on merkittävä osa aselajikoulujen tutkimus- ja kehittämisosastoissa sekä aselajien ampumaleireillä. Kenttäkokeita suunnittelevat ja johtavat upseerit eivät liene olleet useinkaan tietoisia, että he ovat samalla tulleet käyttäneeksi teknistä tutkimusmenetelmää.(..) Vastaavasti materiaalihankkeissa tehdään järjestelmien vaatimusmäärittelyt pääsääntöisesti virkatyötä. Vaatimusmäärittelyäkin voidaan pitää teknisenä tutkimusmetodina."There is summary in English at the end of the article

Monikansallisten ja kansallisten suorituskykyjen kehittäminen Multinational Experiment-kehittämisharjoituksessa

"Multinational Experiment (MNE) on sarja monikansallisia kehittämisharjoituksia, joissa kehitetään Yhdysvaltojen asevoimien Joint Forces Commandin (JFCOM) johdolla yhteisiä sodankäynti- ja kriisinhallintakykyjä. Kehittämistyössä on yhä enemmän korostunut sekä viranomaisyhteistyö, että yhteistyö kansainvälisten järjestöjen ja vapaaehtoisten avustusjärjestöjen kanssa kansainvälisessä kriisinhallinnassa. Tässä artikkelissa esitellään Suomen osallistumista MNE -kehittämisharjoituksiin."Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan US JFCOM:n tehtäviä ja Suomen yhteistyötä johtoportaan kanssa. JFCOM:n komentajan tarjoukseen perustuen, puolustusvoimien ensimmäinen yhteysupseeri aloitti tehtävänsä kesällä 2003. Seuraavissa luvuissa esitellään järjestettyjä kokeiluharjoituksia, niiden tavoitteita, suunnittelua ja valmisteluja sekä niistä saatuja kansallisia oppeja. Loppusanoissa todetaan muun muassa, että " Puolustusvoimien kannalta yhteistyö JFCOM:n kanssa on osoittautunut hyvin hedelmälliseksi. Koska yhteistyö perustuu kahdenväliseen sopimukseen, on Suomella paremmat mahdollisuudet tiedon vaihtoon ja yhteistoimintaan kuin esimerkiksi NATO:n kumppanimaana."At the end of the book is a summary of the article in English