Energiapuun varastointi ja hakkeen kosteuden vaikutus kattilalaitoksen hyötysuhteeseen : Tapaustutkimus Etelä-Pohjanmaalta

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia käytännössä energiapuun varastointitapojen vaikutusta polttoaineen loppukosteuteen sekä tarkastella polttoaineen kosteuden vaikutusta 1 MW:n kokoluokassa olevan kattilalaitoksen hyötysuhteeseen ja omakäyttösähkön kulutukseen. Tutkimus tehtiin kesällä 2010. Energiapuun varastointitutkimus tehtiin koneellisesti korjatulla kuitupuulla. Varastointitapoja oli yhteensä viisi. Varastointitapojen erot luotiin puiden toisistaan poikkeavilla ladontatekniikoilla. Myös aluspuiden merkitystä tutkittiin. Tutkimuksessa saadut kosteuserot eri ladontatekniikoilla olivat yllättävän pieniä kesän 2010 poikkeuksellisen niukasta sadannasta. Aluspuiden merkitys puun energiapuun kosteutta alentavana tekijänä oli kiistaton. Varastointitutkimuksessa saadut eri kosteuksiset hakeerät poltettiin Helppo Läm-pö Oy:n 970 kW lämpölaitoksessa Härmän kuntokeskuksella. Polttokokeissa seurattiin kattilan hyötysuhteen käyttäytymistä ja lämpölaitoksen omakäyttösähkön menekkiä. Tutkimuksessa havaittiin merkittäviä eroja kattilan hyötysuhteessa kuivan ja kostean hakepolttoaineen välillä. Omakäyttösähkön kasvu kostealla polttoaineella oli myös huomattava. Kattilahyötysuhteen alenema ja omakäyttösähkön kulutuksen lisääntyminen kostealla polttoaineella yhdessä alentavat lämpöyrittäjyyden kannattavuutta. Energiapuun oikeaoppisella varastoinnilla saavutetaan merkittäviä säästöjä lämmöntuotannossa.The aim of this study was to clarify the effects of the different energy wood storage method on the moisture content of the wood fuel after storage period in practice. Also, the effect of the moisture content of the wood fuel on the efficiency of the power plant (1 MW) and internal electricity consumption of the power plant was examined. The study was made in summer of 2010. The energy wood storage study was conducted by mechanically harvested pulpwood. There was the fife storage method in this study. The differences of the storage method were come out by different stacking techniques. Moreover, the meaning of storage bed timber was studied. The difference in moisture content results was quite small between different stacking methods. That might be due to extremely low precipitation in summer of 2010. However, it was undeniable fact that the bed timber reduced significantly the moisture content of the energy wood stack. Woodchips in the different moisture content were combusted and tested in Helppo Lämpö Oy’s heating plant (970 kW) in Härmä Health Club. In the combustion test was studied the efficiency of the boiler and internal electricity consumption of the heating plant. In the study, significant differences in the efficiency of the boiler were detected between the dry and fresh wood fuel. Also, the growth of the internal electricity consumption on the fresh woodchips was significant. The decrease of the boiler efficiency and the increase in the internal electricity consumption with the fresh wood fuel lowers the profitability of the heat entrepreneurship. Significant savings in the heat production will be reached by the proper energy wood storage method

Lämpöyrittäjyydellä kasvun mahdollisuuksia

Etelä-Pohjanmaan lämpöyrittäjäkohdekartoituksessa selvitettiin sekä toiminnassa olevia, että uusia potentiaalisia kohteita. Kartoitus löysi kaikkiaan 66 toiminnassa olevaa lämpöyrittäjyyskohdetta ja 32 uutta potentiaalista kohdetta Etelä-Pohjanmaalta. Suurin osa uusista kohteista oli öljynkulutuksella mitattuna melko pieniä, alle 30 000 öljylitraa vuodessa käyttäviä

Lämpöyrittäjyyttä Suomen maaseudulta Viron maaseudulle – kansainvälinen tiedonvaihto ja yhteistyö uusiutuvan energian edistäjinä maaseutualueilla: VISU – Liiketoimintaa lämmöstä -hankkeen loppujulkaisu 2021

Viroa ja Suomea yhdistää pitkä ystävällismielinen historia ja kulttuuri. Maita yhdistävät metsäisyys ja samankaltaiset ilmasto-olosuhteet. Näin ollen kahden maan välinen bioenergiaan ja energiatehokkuuteen liittyvä tiedonvaihtohanke VISU-liiketoimintaa lämmöstä -hanke valmisteltiin maiden välille. VISU-hankkeen erityispiirteenä on sen rakenne, jossa molempien maiden toimijat saavat rahoituksen kansallisesti saatavilla olevista lähteistä, mutta jakavat saman aikajänteen ja tavoitteet, muodostaen näin toisiaan tulevat sisarhankkeet. Suomen puolella VISU – Liiketoimintaa lämmöstä -hanketta ovat toteuttaneet 1.3.2017-31.12.2021 Thermopolis Oy, Suomen metsäkeskus ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Rahoittajana hankkeella on ollut Manner-Suomen maaseutuohjelma. Virolaisia sisarhankkeita ovat rahoittaneet Moosten kartanosäätiö ja Kõpussa sijaitseva osuuskunta Kõpu PM Oü. VISU-hanke pohjautui Suomen metsäkeskuksen toteuttamaan HECSO-hankkeeseen, jossa Etelä-Pohjanmaan lämpöyrittäjyyden osaamiskeskittymään liittyvä tieto kansainvälistettiin. VISU-hankkeessa Eteläpohjalainen osaaminen lämpöyrittäjyyden parissa vietiin Viron maaseudulle, jossa se oli ennen hanketta suhteellisen tuntematon toimintatapa. Virossa kohteina olivat kaksi pientä ja maaseutuvaltaista kuntaa Mooste ja Kõpu. Näiden kuntien kartanoalueilla tehtiin mallienergiakatselmointeja rakennuksiin. Lisäksi Põlvamaan ja Viljandin maakunnissa viestittiin laajalti lämpöyrittäjyyden liiketoimintamallista. Kansainvälisiä verkostoja ja tiedonvaihtoa edistettiin järjestämällä bioenergiaretkiä Suomen ja Viron välillä, osallistumalla Tarton Maamess-messuille ja levittämällä tietoa siellä. Lisäksi järjestettiin tapahtumat niin Suomessa kuin Virossakin. Seinäjoella ja laajemmin Etelä-Pohjanmaalla järjestettiin kaksipäiväiset kansainväliset bioenergiapäivät 10-11.10.2018. Kõpussa, Virossa järjestettiin Kõpun metsäbioenergiapäivä. Lisäksi kansainvälisiä verkostoja rakennettiin myös muihin Euroopan maihin. Hankkeen ansiosta saatiin virolaisten ja suomalaisten toimijoiden välille tarkempi näkemys maiden energiakatselmointijärjestelmistä ja niistä yhtäläisyyksistä ja eroista, joita järjestelmien välillä on. Tämä tieto on arvokasta, kun järjestelmiä kehitetään. Toisaalta hankkeella edistettiin uusituvan energian käyttöönottoa Virossa. VISU-hankkeessa syntyneiden kansainvälisten yhteistyöverkostojen myötä syntyi uusia kansainvälisiä hankkeita. Viron kohderyhmässä maaseudulla tietoisuus lämpöyrittäjyydestä kasvoi merkittävästi. VISU-hanke on hyvä esimerkki kahden maan välisten tiedonvaihtohankkeiden tärkeydestä matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa

Soojusettevõtlus Soome maapiirkonnast Eesti maapiirkonda - rahvusvaheline infovahetus ja koostöö taastuvenergia kasutamise edendamiseks maapiirkondades: VISU soojusettevõtluse projekti kokkuvõte 2021

Eestit ja Soomet ühendavad kauaaegsed sõbralikud kultuurisidemed ja ajalugu. Mõlemad riigid on metsarikkad ja sarnaste kliimatingimustega. Seetõttu sai teoks ka kahe riigi vaheline bioenergia ja energiatõhususe infovahetusprojekt VISU, mis keskendus soojusettevõtluse temaatikale. VISU projekti eripäraks on selle struktuur. Mõlema riigi osalejad saavad rahastust oma riiklikest allikatest, kuid projekti ajalised piirid ja eesmärgid on mõlemas riigis ühised. Soome poolelt vedasid VISU projekti 1. märtsist 2017 kuni 31. detsembrini 2021 Thermopolis Oy, Soome metsakeskus ja Seinäjoki Rakenduskõrgkool. Projekti rahastas Mandri-Soome maaelu programm. Eesti sõsarprojekte rahastasid SA Mooste Mõis ja Kõpus asuv põllumajandusühistu Kõpu PM OÜ. VISU projekt tugines Soome metsakeskuse läbiviidavale HECSO projektile, mille raames tutvustati rahvusvaheliselt Lõuna-Pohjanmaa soojusettevõtluse kompetentsikeskuse infot. VISU projektiga jõudis Lõuna-Pohjanmaa soojusettevõtlusala oskusteave Eesti maapiirkondadesse, kus see oli enne projekti suhteliselt tundmatu. Eestis olid projekti partneriteks kaks väiksemat maapiirkonna omavalitsust Mooste ja Kõpu. Nendes valdades asuvates mõisahoonetes viidi läbi näidisenergiaauditid. Lisaks tutvustati soojusettevõtluse ärimudelit ka laiemalt Põlva- ja Viljandimaal. Rahvusvahelisi võrgustikke ja infovahetust edendati bioenergiaga seotud õppereisidel Soome ja Eestisse ning osaledes Tartu Maamessil. Lisaks korraldati veel mitmeid üritusi nii Soomes kui ka Eestis. 10.-11.10.2018 toimusid Seinäjokil ja laiemalt Lõuna-Pohjanmaal rahvusvahelised bioenergia päevad. Eestis Kõpus toimus Kõpu metsa bioenergia päev. Lisaks loodi rahvusvahelisi võrgustikke ka teiste Euroopa riikidega. Tänu projektile said Eesti ja Soome osalejad detailsema ülevaate mõlema riigi energiaauditi süsteemidest ning nende sarnasustest ja erinevustest. See teave on süsteemide väljatöötamise faasis väga väärtuslik. Teisalt aitas projekt kaasa taastuvenergia kasutuselevõtule Eestis. VISU projekti raames loodud rahvusvaheliste koostöövõrgustikega tekkisid ka täiesti uued rahvusvahelised projektid. Maapiirkondade sihtrühmas Eestis kasvas oluliselt teadlikkus soojusettevõtlusest. VISU projekt on hea näide kahe riigi vaheliste infovahetusprojektide tähtsuse kohta teel süsinikuneutraalse ühiskonna poole