”Luonteva jatkumo” : Suomalaisten käyttäjien tekemät sisällöt digitaalisten pelien ympärillä

Tämän pro gradu -tutkielma asemoituu viestinnän tutkimuksen rajamaille kulttuurintutkimuksen ja yleisötutkimuksen perinteisiin, kietoutuen erottamattomasti internet-tutkimukseen ja sukupuolentutkimukseen. Tutkielman pohjana on Kerrin (2006) ajatus siitä, että peli- ja fanitutkimuksen risteyskohdassa tapaavan alan tutkimus painottuu sellaisiin sisältöjen muotoihin, joiden lopputulos on olemassa pelin ulkopuolella. Suurin osa fanitutkimuksesta taas painottuu sellaisiin sisältöihin, jotka ovat olemassa alkuperäistekstien ulkopuolella. Tällöin sisällöntuottajiksi luokiteltiin miehet, huolimatta siitä, että suurin osa fanitutkimuksesta käsittelee naisia. Lisäksi tutkimusala painottaa sisällöntuotantojen poliittista ja taloudellista tavoitteellisuutta. Tutkielman tutkimuskysymysten kautta tavoitteena on selvittää näiden teemojen paikkansapitävyys sisällöntuotantoja tutkiessa. Tutkielman pohjana on kaksi aineistoa. Ensimmäinen on neljän ihmisen kahdenkeskeinen teemahaastattelu, joka kirjallisuuden ohella toimii pohjana verkkokyselylomakkeelle. Tutkielman pääaineistona toimii verkkokyselylomake, jonka avulla tutkimuskysymyksiin pyrittiin vastaamaan kvantitatiivisen analyysin keinoin. Aineiston pohjalta kävi ilmi, että peli- ja fanitutkimuksen risteyskohdan olettamat yleisimmistä sisällöntuotannon muodoista, yleisimmistä sisällöntuottajista sekä sisällöntuotannon motivaatioista olivat vinoutuneita ja suosivat teknisiä sisältöjä, miehiä sisällöntuottajina ja poliittisia sekä taloudellisia tavoitteita sosiaalisten ja henkilökohtaisten seikkojen kustannuksella. Digitaalisten pelien tutkimus on verrattain nuorta ja siksi tämänkaltaisen tutkimuksen teko on oleellista ennen alan konventioiden vakiintumista. Alan tutkimuksen vinoumat ovat tuskin tarkoituksenmukaisia, mutta myös tämän tutkielman tarkoituksena on tällaisten vääristymien saattaminen valoon ja purkaminen

Ruovikoituminen ja vedenlaatu Suomenlahdella: kyselytutkimuksen tulokset

Järviruoko, Phragmites australis, on monivuotinen, matalilla pehmeäpohjaisilla rannoilla esiintyvä makrofyytti, jonka levinneisyys on yksi maailman laajimmista. Suomen ympäristökeskuksessa selvitettiin ruovikoitumista ja vedenlaadun vaihtelua sekä niiden vaikutuksia virkistyskäyttöön Suomenlahden rannikolla osana IBAM-hanketta. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselyllä, jonka kohderyhmänä olivat enintään 500 metrin päässä rantaviivasta asuvat henkilöt. Kyselyyn saatiin 281 vastausta, joita analysoitiin tilasto- ja paikkatietomenetelmiä hyödyntäen. Kyselyn tuloksia verrattiin myös luonnontieteellisesti mitattuihin aineistoihin. Tulosten mukaan järviruokoa kasvoi 87 %:lla vastaajien lähirannoista. Yleisimmin ruovikkoa esiintyi paikoitellen alle 10 metriä leveänä vyöhykkeenä. Valtaosa vastaajista oli havainnut ruovikon lisääntymistä, ja ruovikon taantumishavaintoja oli vähän. Pääosin vastaajat kokivat ruovikon haitallisena ilmiönä etenkin ylivuotisen järviruo’on kasaantumisen ja vedenlaadun heikentymisen vuoksi. Myös myönteisiä vaikutuksia, kuten merkitys lintujen elinympäristönä ja maiseman elementtinä, ilmeni. Ranta-asukkaat arvioivat vedenlaadun keskimäärin paremmaksi kuin vesipuitedirektiivin mukaisessa pintavesien ekologisen tilan luokituksessa. Kuitenkin 80 % vastaajista arvioi lähirantansa vedenlaadun huonoksi tai tyydyttäväksi. Valtaosa vastaajista oli huomannut vedenlaadun heikentyneen. Voimakkaasti ruovikoituneilla rannoilla arvioitiin keskimäärin huonompaa vedenlaatua kuin ruovikottomilla rannoilla, ja ruovikon laajetessa vedenlaadun havaittiin lähes poikkeuksetta heikentyneen. Suuri osa vastaajista koki ravinnepäästöjen vähentämisen tehokkaaksi keinoksi ruovikoitumisen ehkäisemisessä. Vastaajien arviot vastasivat melko hyvin vertailupohjana käytettyjä tieteellisesti mitattuja aineistoja. Ruovikoitumisarviot vastasivat vertailuaineistoja vedenlaatuarvioita paremmin. Vaikka vastauksissa ilmeni hajontaa, paikallishavaintojen kerääminen todettiin tässä tutkimuksessa suhteellisen luotettavaksi tavaksi kartuttaa tietoa ympäristöstä