Etätyön vaikutus työhyvinvointiin aikuissosiaalityössä

Etätyön tekemisen määrä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina ja monelle etänä työskentely saattoi olla täysin vieras käsite. Siirtyminen etätyöhön edellytti erilaisia laitteita ja toimivia yhteyksiä, mutta kaiken tämän ohella työntekijöiden työhyvinvointi saattoi helposti unohtua. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä työelämäedustajan tietoa työntekijöidensä kokemuksista ja kehittää työtä sen pohjalta. Työn teoreettinen viitekehys on rakentunut aiheen keskeisten käsitteiden pohjalta, hyödyntäen erilaisia tietolähteitä kirjallisuudesta. Viitekehyksessä keskityttiin esimerkiksi aikuissosiaalityöhön, työhyvinvointiin, työn kuormittavuuteen sekä etätyöhön itsessään. Lähteenä on käytetty myös järjestöjen ja ministeriön materiaaleja, kuten Suomen sosiaali- ja terveysministeriön sekä Työturvallisuuskeskuksen aineistoa työhyvinvointiin ja työn kuormitukseen liittyen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden kokemuksia etätyön vaikutuksista työhyvin-vointiin eräässä Keski-Uudenmaan aikuissosiaalityön yksikössä. Tutkimuskysymyksenä oli: Miten etätyö on vaikuttanut työhyvinvointiin aikuissosiaalityössä? Opinnäytetyö oli laadullinen tutkielma, jossa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Haastattelut toteutettiin eräässä Keski-Uudenmaan alueen aikuissosiaalityön yksikössä. Haastatteluihin osallistui yhteensä seitsemän henkilöä, jotka toimivat sosiaaliohjaajina sekä sosiaalityöntekijöinä. Osa haastatteluista toteutettiin paikan päällä ja osa Teamsin kautta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä. Tulosten perusteella yksikössä käytössä ollut hybridimalli oli selkeästi vaikuttanut työntekoon. Arki ja työelämä oli helpompi sovittaa yhteen, samalla kun etänä työskennellessä työskentely tehokkuus lisääntyi. Etätyö kuitenkin edellyttää työntekijöiltä itseltään enemmän aktiivisuutta ja tiedostamista omaa työntekoaan kohtaan. Positiiviset vaikutukset näyttäytyivät työajan joustamisena, tehokkuuden lisääntymisenä sekä työyhteisön merkityksen korostumisena. Työergonomiaa, taukojen pitämiseen ja työn rajaamiseen täytyy keskittyä ja kiinnittää huomiota eri tavalla kuin toimistolla ollessa. Myös työyhteisön merkitys ja esihenkilön aktiivinen osallistuminen nousivat esille. Työyhteisö edistää ja on tärkeä osa yksilön työhyvinvointia ja sen merkitys korostuu, kun tehdään paljon yksin töitä kotoa. Jatkotutkimusideana tähän opinnäytetyöhön liittyen voisi tutkia vielä, miten työhyvinvointia on lähdetty myöhemmin kehittämään