Effect of angiotensin-converting enzyme inhibitor and angiotensin receptor blocker initiation on organ support-free days in patients hospitalized with COVID-19

IMPORTANCE Overactivation of the renin-angiotensin system (RAS) may contribute to poor clinical outcomes in patients with COVID-19. Objective To determine whether angiotensin-converting enzyme (ACE) inhibitor or angiotensin receptor blocker (ARB) initiation improves outcomes in patients hospitalized for COVID-19. DESIGN, SETTING, AND PARTICIPANTS In an ongoing, adaptive platform randomized clinical trial, 721 critically ill and 58 non–critically ill hospitalized adults were randomized to receive an RAS inhibitor or control between March 16, 2021, and February 25, 2022, at 69 sites in 7 countries (final follow-up on June 1, 2022). INTERVENTIONS Patients were randomized to receive open-label initiation of an ACE inhibitor (n = 257), ARB (n = 248), ARB in combination with DMX-200 (a chemokine receptor-2 inhibitor; n = 10), or no RAS inhibitor (control; n = 264) for up to 10 days. MAIN OUTCOMES AND MEASURES The primary outcome was organ support–free days, a composite of hospital survival and days alive without cardiovascular or respiratory organ support through 21 days. The primary analysis was a bayesian cumulative logistic model. Odds ratios (ORs) greater than 1 represent improved outcomes. RESULTS On February 25, 2022, enrollment was discontinued due to safety concerns. Among 679 critically ill patients with available primary outcome data, the median age was 56 years and 239 participants (35.2%) were women. Median (IQR) organ support–free days among critically ill patients was 10 (–1 to 16) in the ACE inhibitor group (n = 231), 8 (–1 to 17) in the ARB group (n = 217), and 12 (0 to 17) in the control group (n = 231) (median adjusted odds ratios of 0.77 [95% bayesian credible interval, 0.58-1.06] for improvement for ACE inhibitor and 0.76 [95% credible interval, 0.56-1.05] for ARB compared with control). The posterior probabilities that ACE inhibitors and ARBs worsened organ support–free days compared with control were 94.9% and 95.4%, respectively. Hospital survival occurred in 166 of 231 critically ill participants (71.9%) in the ACE inhibitor group, 152 of 217 (70.0%) in the ARB group, and 182 of 231 (78.8%) in the control group (posterior probabilities that ACE inhibitor and ARB worsened hospital survival compared with control were 95.3% and 98.1%, respectively). CONCLUSIONS AND RELEVANCE In this trial, among critically ill adults with COVID-19, initiation of an ACE inhibitor or ARB did not improve, and likely worsened, clinical outcomes. TRIAL REGISTRATION ClinicalTrials.gov Identifier: NCT0273570

Hoitohenkilökunnan kokemuksia lääkkeiden koneellisen annosjakelun käytöstä ja lääkitysturvallisuuden toteutumisesta palveluasumisen yksiköissä

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kotihoidon palveluasumisessa työskentelevien hoitajien kokemuksia lääkkeiden koneellisen annosjakelun käytöstä päivittäisessä hoitotyössä ja lääkitysturvallisuuden toteutumisesta annosjakelun käytön yhteydessä. Opinnäytetyön kysymysten kautta tavoitteena oli tuottaa tietoa lääkehoitoprosessien kehittämiseksi. Opinnäytetyön lähestymistapana oli laadullinen tutkimus. Hoitohenkilökunnan kokemuksia kerättiin teemahaastattelun avulla. Haastatteluteemoina olivat koneellisen lääkkeiden annosjakelun käyttö päivittäisessä hoitotyössä ja lääkehoidon turvallisuus koneellisen lääkkeiden annosjakelun käytön yhteydessä. Haastattelut toteutettiin eteläsuomalaisen kunnan palveluasumisen yksiköiden kanssa. Haastatteluun osallistui hoitajia kahdesta palveluasumisen yksiköstä. Haastateltavat olivat sairaanhoitajia ja lähihoitajia tavallisen ja tehostetun palveluasumisen yksiköistä. Haastattelut toteutettiin tammikuussa 2013. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Opinnäytetyön tulosten mukaan lääkkeiden koneellisen annosjakelun koetaan tuovan päivittäiseen hoitotyöhön sekä etuja että haittoja. Koneellinen lääkkeiden annosjakelu koetaan yleisesti turvalliseksi, mutta se ei kuitenkaan yksin takaa turvallisuuden toteutumista ja poista lääkityspoikkeaman mahdollisuutta. Haasteellisena koetaan lääkemuutosten toteuttaminen koneellisen annosjakelun yhteydessä. Tämän opinnäytetyö tulosten mukaan turvallisuuden toteutumiseen vaikuttavat oleellisesti myös yksiköiden toimintaprosessit ja ympäristötekijät. Hoitajien kokemukset koneellisen annosjakelun käytön yhteydessä nähtävissä kehittämiskohteista eivät liittyneet ainoastaan suoraan annosjakelun käyttöön, vaan sen käytön yhteydessä olevien toimintojen parantamiseen. Annosjakelun käytön kannalta tärkeänä nähtiin, että kaikki asiakkaat olisivat saman apteekin asiakkaita. Lisäksi hoitajat kaipaavat yhteneväisiä toimintamalleja, toisenlaista vastuunjakoa ammattiryhmien kesken ja lääkehoitoon liittyvän tiedottamisen parantamista. Tuloksista ilmenee, että lääkehoidon prosessien joillakin osa-alueilla koetaan olevan vielä kehitettävää. Annosjakelun käytön yhteydessä olevat toiminnot ja varmistukset tulee hoitaa huolellisesti, jotta turvallisuus säilyy koko prosessin ajan. Jatkotutkimusaiheeksi voidaan esittää selvitystä annosjakelun tarkoituksenmukaisuudesta erilaisilla asiakasryhmillä, tehdä lisäselvitystä sen turvallisuudesta ja käytön tuomista eduista erilaisissa hoitoyksiköissä. Lisäksi on tarpeellista selvittää, millä tavoin kaikkien toimijoiden kesken tapahtuvaa tiedonkulkua voidaan parantaa ja millaista lääkehoidon koulutusta hoitajat kokevat tarvitsevansa annosjakelua käytettäessä.The experiences of automated dose dispensing and the experiences on realization medical safety by the nursing stuff in the service living unit The purpose of this thesis was to describe the experiences of nurses working in shelter houses using automated medicine dose dispensing on daily basis, and the safety of using it. The main goal was to produce information that could improve the process of administering medicines. This thesis was implemented as a qualitative study. The experiences of the nurses were collected by theme interviews. The interview themes were: using automated dose dispensing in daily nursing, and the medical safety of using automated dispensing. The interviews were carried out in southern Finland in January 2013. Nurses and practical nurses were interviewed from a standard and an enhanced assisted living unit. The material was analyzed with the method of content analysis. According to the results the automated dose dispensing model is perceived to bring both advantages and disadvantages, in that automated dose dispensing was found safe, but it doesn't guarantee safety, and it doesn't remove the possibility of errors. The medicinal changes were found challenging, when using automated dose dispensing. Furthermore, functional processes and environmental factors substantially affect the realization of safety in making those changes. All the functions and the back-up procedures need to be done carefully to maintain safety. Development ideas suggested by the nurses, after using automated dose dispensing, were not just focused on use, but were focused on the improvement of the functions as well. It is shown in the material that there is a need to have a coherent approach within the different medical processes, and their roles should be clarified. Responsibilities between professional groups should be organized differently. Availability of information about medicines should be improved, and the processes should be clear. Also it was seen important in dose distribution, that all clients are customers of the same pharmacy. In follow-up research, it is necessary to determine if automated dose dispensing is suitable for different client groups, analyse its safety within each group, and outline the benefits automated dosing brings to nurses in different nursing units. In addition, it is necessary to find a way to improve the information flow and determine the kind of training the nurses feel they need when using automated dose dispensing in their unit

Effect of Antiplatelet Therapy on Survival and Organ Support–Free Days in Critically Ill Patients With COVID-19

International audienc