Finnish Local Government 2004: Social Services for Elderly and Disabled 1997: Managers of Service Institutions

Tämä aineisto on osa KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat kuntien vanhus- ja vammaispalvelujen ohjaus ja johtaminen, palvelutuotanto sekä kehittämispolitiikka. Kysely tehtiin tutkimuskuntien vanhus- ja vammaispalvelulaitosten johtajille. Vanhus- ja vammaishuoltoa on tutkittu myös vuosina 2000 ja 2002. Kyselyn aluksi kartoitettiin palveluyksikön perustietoja, kuten asiakkaiden ja suoritteiden määrät vuonna 1995, muista kunnista tulevien asiakkaiden määrä, jonottavien asiakkaiden määrä, käyttö- ja henkilöstömenot sekä käyttötalouden tulot. Henkilökunnan koostumus pyydettiin erittelemään kokoaikaisiin, osa-aikaisiin, ei vakinaisiin ja työllisyysvaroin palkattuihin eri kategorioissa, joista esimerkkinä hallinto- ja toimistohenkilökunta, perus- ja lähihoitajat, osastoapulaiset, sairaanhoitajat, vammaisten avustajat sekä keittiöhenkilökunta. Seuraavaksi kysyttiin, mikä on palvelulaitoksen nykyinen omistuspohja, onko omistus-/hallintamuodossa tapahtunut muutoksia vuoden 1992 jälkeen sekä miten palvelulaitos on sijoittunut kunnan alueella (esim. kuntakeskus, taajama, haja-asutusalue). Laitoksen tiloihin liittyen tiedusteltiin muun muassa tilojen hallinnoinnista, vuokra-asioista ja käytöstä. Lisäksi vastaajat erittelivät, mitä tiloja laitoksella on käytössään ja miten tyytyväisiä he näihin ovat. Perustietoihin liittyen kysyttiin vielä, mikä on palvelulaitoksen pääasiallinen käyttökieli, kuinka suuren asiakasmäärän hoitamiseen palvelulaitoksen tilat, henkilökunta ja muut resurssit on mitoitettu, onko tilojen suunnittelussa ja henkilökunnan valinnassa tai koulutuksessa otettu huomioon erilaisia erityishuomiota vaativia asiakasryhmiä, minkälaiset aukioloajat palvelulaitoksella on sekä minkälaisia maksuja laitoksessa peritään erilaisista tukipalveluista. Palvelutuotantoa käsittelevässä osuudessa kysyttiin, mitkä tahot toimivat erilaisten palvelujen, kuten ruokailun, kuljetusten, kalusto- ja materiaalihankinnan sekä siivouksen nykyisinä tuottajina ja onko tuottajia kilpailutettu ennen valintaa. Lisäksi kysyttiin, ovatko vastaajat tyytyväisiä palvelujen toimivuuteen, mikä taho tekee palvelulaitoksen osalta päätöksen siirtymisestä ostopalvelujen käyttöön oheispalveluissa, mikä taho valitsee oheispalvelujen tuottajan sekä tuottaako laitos palveluita muille palveluyksiköille, kunnille tai yhteisöille. Palvelulaitoksen ohjausta ja johtamista koskevat kysymykset käsittelivät kuntien vanhusten-/vammaishuollosta vastaavan luottamushenkilöelimen jäsenrakenteen ominaisuuksia, palvelulaitoksen toimintaan vaikuttavia tahoja, asiakaskyselyitä ja -haastatteluita sekä tulosmittausta. Tulosmittaukseen liittyen kysyttiin, onko palvelulaitoksessa käytössä mittareita, joilla voidaan arvioida toiminnan tuottavuutta, taloudellisuutta, laatua tai vaikuttavuutta, millaisia mittareita on käytössä sekä miten tarpeellisena vastaajat näkevät tuloksellisuuden mittaamisen tuottaman tiedon käyttömahdollisuudet muun muassa toiminnan suunnittelussa, palkkauksessa, resurssien uudelleenkohdistamisessa tai toiminnan valvonnassa. Kehittämispolitiikkaosiossa kysyttiin, onko palveluissa tapahtunut muutoksia vuoden 1992 jälkeen esimerkiksi asiakkaiden, erilaisten palvelumuotojen sekä virkojen ja toimien määrässä, palvelumaksujen suuruudessa tai henkilökunnan ammattipätevyydessä. Samaten kysyttiin, onko palveluissa toteutettu muutoksia vuoden 1992 jälkeen, kuten tulosyksiköiden muodostaminen, laatujohtamisen käyttöönotto tai ryhtyminen ostamaan palveluita yksityisiltä tuottajilta. Vastaajat arvioivat myös esimerkiksi palvelulaitoksen tulevaisuudennäkymiä, henkilöstömääriä, henkilöstön ammattitaitoisuutta, hoidon apuvälineiden riittävyyttä ja palveluiden sijaintia sekä saavutettavuutta asteikolla erittäin huono - erittäin hyvä. Lopuksi vastaajat arvioivat erilaisten toiminnan kehittämiseen liittyvien resurssointi- ja kehittämiskohteiden tärkeyttä nyt ja lähivuosina. Taustatietoina tutkimuksessa olivat tutkimuskunta, laitostyyppi, vastaajan sukupuoli, äidinkieli, syntymävuosi, virka/toimi, työkokemus, koulutus ja tutkinnot sekä luottamustehtävät.This survey is part of the social and health services research in the Finnish Local Government 2004 research programme. The main themes were the administration, service provision and development policies of municipal services for the elderly and the disabled. The respondents were managers of service institutions for the elderly and the disabled in research municipalities. Social services for the elderly and the disabled were also studied in 2000 and 2002. First, the respondents were asked some basic information about service provision in their unit/institution. Questions covered the number of clients and service performances in 1995, number of clients from other municipalities, queues for treatment, total costs of the service institution in 1995, number of staff in different tasks and the ownership base of the institution. Satisfaction with the service facilities was queried as well as how many clients the facilities could accommodate, how many clients the personnel was able to handle, and whether special needs clients had been taken into account in training personnel and in planning and maintaining the facilities. The service provision for the elderly and the disabled was investigated with questions focusing on who were responsible for providing different services in the institution, whether services had been put out to tender, whether the respondents were satisfied with the functionality of the services, which bodies made the decisions concerning the use of purchased services and the provider of those services, and whether the service institution sold home services and services for the elderly and disabled to other service units or municipalities. In relation to management and decision-making in the institution, the respondents were asked to estimate how much different bodies and people (e.g. state authorities, municipal council, clients of the instution) had influence on the operation of the institution and whether any surveys or interviews had been conducted to assess/improve services. Use and importance of performance measures were charted. In the final section, the development policies regarding service provision were surveyed. The respondents were asked whether the services had changed after 1992 in terms of the number of clients, financial resources, provision of private services, cooperation between municipalities etc, how they would rate different aspects of the services (e.g. number of staff, location and accessiblity of the services), the importance of different areas in terms of resourcing, and on which areas the development of services should be focused in the following years. Background variables included, among others, municipality, the respondent's gender, mother tongue, year of birth, job experience, level of education and positions of responsibility

Finnish Local Government 2004: Social Services for Elderly and Disabled 1997: Local Government Officers

Tämä aineisto on osa KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat kuntien vanhus-, vammaishuollon ja kotipalveluiden ohjaus ja johtaminen, palvelutuotanto sekä kehittämispolitiikka. Kysely tehtiin tutkimuskuntien vanhus- ja vammaishuollosta sekä kotipalveluista vastaaville viranhaltijoille. Vanhus- ja vammaishuoltoa on tutkittu myös vuosina 2000 ja 2002. Aluksi kysyttiin asiakkaiden ja suoritteiden määristä kuntien eri vanhusten- ja vammaishuoltopalveluissa vuonna 1995 sekä lisäksi pyydettiin erottelemaan muista kunnista tulevien asiakkaiden määrät. Seuraavaksi tiedusteltiin vanhustenhuollon, vammaishuollon ja kotipalveluiden käyttö- ja henkilöstömenoista sekä käyttötalouden tulojen määristä vuodelta 1995. Tämän lisäksi kysyttiin palveluiden käyttömaksuista sekä kokoaikaisten, osa-aikaisten, ei vakituisten ja työllisyysvaroin palkattujen työntekijöiden määristä eri tehtävissä. Vastaajat myös arvioivat, kuinka suuri on omaishoidon osuus kunnan vanhusten- ja vammaishuollosta. Palvelutuotantoa käsittelevässä osuudessa kysyttiin aluksi, mitkä tahot tuottavat kunnassa vanhusten- ja vammaishuollon erilaiset palvelut, onko tuottajia kilpailutettu ennen valintaa sekä ovatko vastaajat tyytyväisiä eri palveluiden tämänhetkiseen toimintaan. Osiossa kysyttiin myös, millä tahoilla on kunnassa päätösvalta erilaisissa palveluiden tuottamiseen liittyvissä asioissa ja myydäänkö palveluita myös muille kunnille. Lisäksi tiedusteltiin, onko eri palveluista toteutettu asiakkaille suunnattuja kyselyitä tai haastatteluita palveluiden arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Lopuksi esitettiin tulosjohtamiseen ja palvelutuotannon kilpailuttamiseen liittyviä kysymyksiä. Kehittämispolitiikkaa käsittelevässä osiossa kysyttiin, onko palveluissa tapahtunut muutoksia vuoden 1992 jälkeen esimerkiksi palveluyksiköiden ja laitosten, asiakkaiden sekä laitospaikkojen määrässä, palvelumaksujen suuruudessa tai henkilökunnan ammattipätevyydessä. Samaten kysyttiin, onko palveluissa toteutettu muutoksia, kuten tulosyksiköiden muodostaminen, laadunarvioinnin kehittäminen, laatujohtamisen käyttöönotto tai siirtyminen ostamaan palveluita yksityisiltä tuottajilta vuoden 1992 jälkeen. Vastaajat arvioivat myös esimerkiksi palveluiden tulevaisuudennäkymiä, henkilöstömääriä, henkilöstön ammattitaitoisuutta, hoidon apuvälineiden riittävyyttä ja palveluiden saatavuutta asteikolla erittäin huono - erittäin hyvä. Lopuksi vastaajat arvioivat erilaisten toiminnan kehittämiseen liittyvien resurssointi- ja kehittämiskohteiden tärkeyttä nyt ja lähivuosina. Taustatietoina tutkimuksessa olivat tutkimuskunta, vastaajan sukupuoli, äidinkieli, syntymävuosi, virka/toimi, vastuualue, työkokemus, koulutus ja luottamustehtävät.The dataset is part of the social and health services research in the Finnish Local Government 2004 research programme. The research studied administration, service provision, and development policies of home help and municipal services for the elderly and the disabled. The respondents were local government officers responsible for services for the elderly and the disabled and home help services in research municipalities. Social services for the elderly and the disabled have also been researched in 2000 and 2002. First, the respondents were asked some basic information about service provision in their municipality. Questions covered the number of clients and the number of service performances in institutional care, supported living, transportation services and home help services. Further questions covered the number of individuals in the care of their family members and the number of individuals participating in integration or supported employment. The costs of the care for the elderly, care for the disabled and home help were investigated as well as the funding for service provision. The number of staff in different service tasks and the percentage of family care in the social services for the elderly and disabled were charted. The service provision of municipal services for the elderly and the disabled was investigated with questions focusing on who were responsible for providing different services, whether services had been put out to tender, whether the respondents were satisfied with the functionality of the services, which municipal bodies made the decisions concerning the use of purchased services and the provider of those services, and whether the respondents' municipality sold home services and services for the elderly and disabled to other municipalities. Questions were also asked about the management of services for the elderly and disabled (e.g. the importance of different bodies in decision making, whether any surveys or interviews had been conducted to assess/improve services and the importance of performance measurement in service provision). In the final section, the development policy regarding service provision was surveyed. The respondents were asked whether the services had changed after 1992 in terms of the number of clients, financial resources, provision of private services, cooperation between municipalities etc, how they would rate different aspects of the services (number of staff, location and accessiblity of the services...) and on which areas the development of services should be focused in the following years. Background variables included, among others, municipality, the respondent's mother tongue, year of birth, job title, job experience, level of education and positions of responsibility

Finnish Local Government 2004: Social Services for Elderly and Disabled 2000: Local Government Officers

Tämä aineisto on osa KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat kuntien vanhus-, vammaishuollon ja kotipalveluiden ohjaus ja johtaminen, palvelutuotanto sekä kehittämispolitiikka. Kysely tehtiin tutkimuskuntien vanhus- ja vammaishuollosta sekä kotipalveluista vastaaville viranhaltijoille. Vanhus- ja vammaishuoltoa on tutkittu myös vuosina 1997 ja 2002. Kyselyn aluksi kartoitettiin perustietoja vanhusten- ja vammaishuollon palveluista. Kysyttiin, minkälaisia maksuja kunnassa peritään tukipalveluista (esim. kuljetus, aterian kotiinkuljetus, siivous, kotisairaanhoito), montako työntekijää kunnan vanhusten- ja vammaishuollon eri tehtävissä on sekä kuinka suureksi vastaajat arvioivat omaishoidon osuuden kunnan vanhusten- ja vammaishuollosta. Palvelutuotantoon liittyen kysyttiin, mitkä tahot toimivat vanhusten- ja vammaishuollon järjestämiseen liittyvien palveluiden, kuten laitoshoidon, päiväkerhojen ja päivähoidon, terapian ja kuntoutuksen, ateriapalveluiden ja siivouspalveluiden tuottajina sekä kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat näiden palveluiden toimivuuteen. Lisäksi kysyttiin ostopalveluiden käyttöön liittyvästä päätöksenteosta, kilpailutuksesta ja vastaajien tyytyväisyydestä ostopalveluihin. Vastaajat myös kertoivat tulisiko heidän mielestään ostopalveluiden käyttöä vähentää, lisätä vai pitää ennallaan. Ohjausta ja johtamista käsittelevässä osuudessa arvioitiin kunnassa vanhusten- ja vammaishuollon palveluita sekä kotipalveluita käsittelevän luottamushenkilöelimen roolia, merkitystä ja sen jäsenrakenteen ominaisuuksia. Lisäksi pyydettiin arvioimaan erilaisten kunnan ulkopuolisten vaikuttajatahojen, kunnan omien viranomaistahojen sekä asiakkaiden ja yhteistyötahojen vaikutusta palveluiden toimintaan. Vastaajat myös määrittelivät, minkä tahon päätösvaltaan erilaiset palveluihin liittyvät asiat, kuten henkilökunnan valinta ja jakaminen yksiköiden kesken, laite- ja kalustohankinnat, työnjaosta päättäminen sekä määrärahojen kohdentaminen kuuluvat. Kehittämispolitiikkaosiossa tiedusteltiin aluksi, onko kunnassa toteutettu asiakkaille suunnattuja kyselyitä tai haastatteluita palveluiden arvioimiseksi ja kehittämiseksi sekä toteutetaanko näitä säännöllisesti. Seuraavaksi kysyttiin, onko kunnan vanhustenhuollossa, vammaishuollossa tai kotipalveluissa tapahtunut muutoksia erilaisilla toimintaa ja sen laajuutta kuvaavilla osa-alueilla vuoden 1995 jälkeen. Näitä osa-alueita olivat muun muassa palveluyksiköiden, asiakkaiden, laitospaikkojen ja avohoitopaikkojen määrä, omaishoidon merkitys, taloudelliset resurssit, henkilökunnan ammattipätevyys, kuntayhteistyö ja palvelulaitosten välinen kilpailu. Vastaajat myös arvioivat palvelutoimintaan, hallintoon ja talouteen, resursseihin sekä muihin ominaisuuksiin liittyviä tekijöitä asteikolla erittäin huono - erittäin hyvä. Lisäksi vastaajia pyydettiin esittämään käsityksensä siitä, millaisiin asioihin palveluiden kehittämisen tulisi kohdistua lähivuosina. Näistä esimerkkejä ovat palveluiden laadun kehittäminen, uusien palvelumuotojen kokeilu ja käyttöönotto, hallinnon ja päätöksenteon kehittäminen, työilmapiirin parantaminen, henkilöstöresurssien lisääminen, tilojen uudenaikaistaminen sekä kuntayhteistyön lisääminen. Lopuksi esitettiin vanhus- ja vammaishuoltoa koskevia väittämiä. Taustatietoina tutkimuksessa olivat kunta, vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, virkanimike, työkokemus ja koulutustaso.The dataset is part of the social and health services research in the Finnish Local Government 2004 research programme. The main themes were the administration, service provision, and development policies of home help and municipal services for the elderly and the disabled. The respondents were local government officers responsible for services for the elderly and the disabled and home help services in research municipalities. Social services for the elderly and the disabled were also studied in 1997 and 2002. First, the respondents were asked some basic information about service provision for the elderly and the disabled in their municipality. Individual fees for different services (e.g. meal delivery, temporary cleaning service) were investigated. The number of staff in different service tasks and the percentage of family care in the social services for the elderly and disabled were charted. The service provision of municipal services for the elderly and the disabled was investigated with questions focusing on which bodies were responsible for providing different services, whether the respondents were satisfied with the functionality of the services, which municipal bodies made the decisions concerning the use of purchased services and the provider of those services, whether services had been put out to tender, and whether the respondents were satisfied with the tendered services. Questions were also asked about the management of services for the elderly and disabled (e.g. the importance of different bodies in decision making, the role of different institutions and bodies in the functionality of services for the eldery and the disabled). In the final section, the development policy regarding service provision was surveyed. The respondents were asked whether any surveys or interviews had been conducted to assess/improve services, whether the services had changed after 1995 in terms of the number of clients, financial resources, provision of private services, cooperation between municipalities etc, how they would rate different aspects of the services (e.g. number of staff, location and accessiblity of the services), and on which areas the development of services should be focused in the following years. The respondents were presented several statements relating to service provision for the elderly and the disabled and asked to what extent they agreed with each. Background variables included the respondent's gender, year of birth, job title, level of education, and the number of years worked in tasks related to service provision for the elderly and the disabled