35. Rakennuttajakoulutuksen tutkielmat

Julkaisu koostuu kahdestakymmenestä 35. rakennuttajakoulutuksen tutkielmasta: (1) Erno Aalto: Asuinkerrostalon suunnitteluratkaisujen optimointi kokonaisenergiatarkastelussa (2) Jukka Asikainen: Vaihtoehtoisten urakkamallien vertailu urakkapäätöstä varten - Case Ampumaurheilukeskus Napakymppi Oy (3) Pasi Henttonen: Urakkamuodon valinta energiatehokas palvelutalo (4) Kimma Kangas: Projektit kaaoksessa vai kaaoksen reunalla? Teoria rakennushankkeen riskienhallinnasta (5) Pekka Karjalainen: Sisäilmaongelmien huomioon ottaminen korjausrakentamisessa (6) Kari Kerminen: Lisä – ja muutostyöt - YSE 1998 (7) Harri Keskinen: Infrahankkeen toimintaohjeet tapaturma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa - Työturvallisuus, riskienhallinta (8) Jouni Koskela: Uudisrakentaminen peruskorjauksen vaihtoehtona taloyhtiöissä - Peruskorjaus ja täydennysrakentaminen (9) Jouni Lindberg: Espoon kaupungin opettaja-asunnot, omaisuusmassan straterinen kehittäminen ja toimenpide ehdotukset (10) Ismo Louhi: Kiinteistöinvestoinnin hankekuvaus ja rakennuttaminen. Suur-Seudun Osuuskauppa SSO (11) Saku Lukkala: Sisäilmaongelmien haltuunotto - Asiakasprojekteihin liittyvä toimintaohjeisto (12) Priit Nukka: Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät Tampereen työväenteatterin toisen vaiheen laajennuskohteessa (13) Anja Rinta-Jaskari: Jaetun urakan ja projektinjohtourakan soveltuvuuden tarkastelu korjausrakennuskohteessa (14) Marita Rovamo: Puhtaudenhallinta rakennushankkeessa (15) Kyösti Schwartz: LEAN-ajattelun periaatteiden hyödyntäminen hankkeen projektinjohtopalvelumallissa rakennuskonsultin tehtävien osalta (16) Tapio Siirto: Katujen kuntoluokkakartat (17) Katriina Silvan: Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattorin tehtävät käytännössä - Perustajaurakointi, asuinrakentaminen, uudisrakentaminen (18) Heikki Sopanen: Kaatron koulu rakennuttaminen - Peruskorjauksesta uudisrakennukseksi (19) Kari Visunen: Rakennuttajakonsultin suunnittelun ohjaus teollisuusprojektissa (20) Nina Väistö: Strategialähtöisen toimitila-analyysin hyödyistä kiinteistökehittämisess

Tohmajärven kotihoidon laatu yli 65-vuotiaiden asiakkaiden näkökulmasta

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata Tohmajärven kunnan kotihoidon laatua yli 65-vuotiaiden asiakkaiden kokemana. Tutkimus antoi tietoa Tohmajärven kunnan kotihoidon laadun ominaispiirteistä, joita olivat palveluiden saatavuus, palveluiden riittävyys, asiakaslähtöisyys, palveluiden vaikuttavuus ja asiakastyytyväisyys. Kohdejoukkona on säännöllistä kotihoitoa saavat yli 65- vuotiaat asiakkaat. ( N = 30 ). Opinnäytetyö koostuu teoria ja tutkimusosasta. Teoriaosassa käsitellään kotihoitoa ja sitä ohjaavaa lainsäädäntöä, laadunhallintaa ja asiakaslähtöisyyttä. Tutkimuksen lähestymistapa on kvantitatiivinen eli määrällinen. Tiedon-keruumenetelmänä oli henkilöhaastattelu valmista haastattelulomaketta käyttäen. Haastattelulomake koostui strukturoiduista monivalintakysymyksistä sekä yhdestä avoimesta kysymyksestä. Vastausprosentti oli 60 %. Saatu tieto käsiteltiin SPSS–ohjelmalla, ja laadullinen tieto sisällön analyysillä. Tutkimuksen mukaan Tohmajärven kunnan kotihoidon asiakkaista 83 % koki kotihoidon palvelut riittäväksi, mutta vain puolet vastaajista oli saanut riittävästi tietoa saatavilla olevista palveluista. Hoito- ja palvelusuunnitelman tekemiseen oli osallistunut vain 13 % ja 40 % ei tiennyt mikä on hoito- ja palvelusuunnitelma. Vastaajista 80% koki voineensa vaikuttaa saamiinsa palveluihin ja että heidän yksilölliset tarpeensa on huomioitu. Tutki-mukseen osallistuneiden mielestä kotihoidon palvelut ovat lisänneet turvallisuuden tunnetta ja kotona selviyty-mistä. Vastaajista 66 % koki tärkeäksi, että heidän luonaan käy samat työntekijät, vain 20 % tiesi kuka on heidän omahoitajansa. Vastaajista 90 % oli sitä mieltä että työntekijöillä on riittävästi aikaa heille. Henkilöstön työskente-lytavoista oli antanut palautetta 37 %. vastaajista 93 % koki henkilöstön olevan ammattitaitoisia. Kaikki vastaajat kokivat henkilöstön suhtautumisen heitä kohtaa ystävälliseksi. Vastaajat antoivat Tohmajärven kotihoidolle kou-luarvosanoilla arvioituna keski-arvon 8,6