Maankäytön vaikutukset jokien kuormitukseen

Tiivistelmä. Tämän työn tavoitteena oli tutkia valuma-alueen maankäyttöjakauman ja vastaavan valuma-alueen purkupisteen kuormituslukujen mahdollista yhteyttä. Maankäyttöjakaumat haettiin Ympäristökeskuksen ylläpitämästä VALUE-tietokannasta, ja vedenlaatutiedot Hertta-tietokannasta. Tarkasteltaviksi kuormitustekijöiksi valittiin typpi, fosfori, orgaaninen hiili ja kiintoaine. Tarkasteltava ajanjakso oli 2008–2018. Tarkasteltavat valuma-alueet pyrittiin valitsemaan tasaisesti pitkin rannikkoa, ja tarkasteluun valittiin kahdeksan valuma-aluetta. Tarkastelu suoritettiin laskemalla jokaiselle kuormitustekijälle hehtaarikohtainen kuormitusluku, ja vertaamalla eri valuma-alueiden vastaavia kuormituslukuja niiden maankäyttöjakaumaan. Tulosten perusteella ei voitu nähdä yhteyttä hehtaarikohtaisten kuormituslukujen ja maankäyttöjakauman välillä, esimerkiksi maatalouden tai teollisuuden kohdalla, nitraattityppeä lukuun ottamatta. Hehtaarikohtaiseen kuormitukseen maankäyttöjakaumaa enemmän vaikuttavia tekijöitä ovat todennäköisesti muun muassa sateiden voimakkuus ja ajoittuminen, maaperän eroosioherkkyys ja topografia. Työssä tarkasteltiin valuma-aluekohtaisesti vain yhtä purkupistettä lähellä merta, josta hehtaarikohtainen kuormitus laskettiin. Tämä tarkastelu ei ota huomioon valuma-alueiden erilaisia taustakuormituksia ja sitä, kuinka merkittävästi vedenlaatu muuttuu esimerkiksi viljelysmaakeskittymien kohdalla.The effects of land use on river loads. Abstract. The scope of this thesis was to study the possible correlation between the land use of a drainage basin and the load values of its extraction point to sea. The land use distribution values were from VALUE-database and load values from Hertta-database. The load factors used in this thesis were nitrogen, phosphorus, organic carbon and solid. The time period studied was from 2008 to 2018. The studied drainage basins were chosen evenly along the coastline, and 8 drainage basins were chosen for this study. The study was carried out by calculating load value per hectare for each load factor, and by comparing these values to the distribution of land use. Based on these calculations, there wasn’t clear correlation between load values per hectare and the land use distribution, for example for agriculture or industry. Probably the factors affecting more to load values per hectare are for example intensity and timing of rain, the sensitivity of soil to erosion and the topography of drainage basin. In this study, the load per hectare was calculated by using only the extraction point near the sea. This analysis ignores the difference in background loads and how much the water quality changes for example after cluster of fields