Be(com)ing other-oriented : The value of mindfulness for leaders and leadership development

This dissertation investigates how mindfulness may help leaders tap into their other-orientation. This dissertation consists of three papers which contribute to literature on mindfulness and leadership by increasing the understanding of how mindfulness learning may support leaders in social relations, in their role of leading others. Taking a qualitative longitudinal intervention approach, this dissertation examines the experiences of leaders who participated in a mindfulness training program. The data for analysis were collected from 62 leaders. Materials comprise 62 written pre-intervention assessments and 62 post-intervention interviews. First, this dissertation integrates prior knowledge of the implications of leaders’ mindfulness interventions and practices, positioning the research on leader mindfulness within leadership development, and clarifying mindfulness as a value-based developmental practice and interpersonal phenomenon. Second, the empirical findings highlight the potential significance of mindfulness for increasing social leadership capacity. This work builds an understanding of how mindfulness learning and practice foster the development of leaders’ social awareness across the dimensions of other-oriented thought, emotion, and behavior. Third, this dissertation builds a bridge between mindfulness and servant leadership by advancing understanding of how mindfulness-trained leaders engage in servant leadership behaviors while integrating mindfulness into their leadership work to develop themselves and to serve their followers and teams. Fourth, this dissertation provides insight into developmental pathways with the potential to build leaders’ capacity for other-oriented leadership by demonstrating how mindfulness training helps leaders develop through a combination of a formal program and continuous self-development, and holistically instead of providing training in specific skills. The findings are particularly useful for HR managers and development professionals evaluating and selecting leader development interventions.Tässä väitöskirjassa selvitetään, kuinka ’mindfulness’ eli ’tietoinen läsnäolo’ (suomeksi myös ’hyväksyvä tietoinen läsnäolo’, ’läsnäolevuus’, ’mielellisyys’, ’tietoisuustaidot’) voi auttaa johtajia kehittymään toiseen suuntautuvassa johtajuudessa. Väitöskirjaan kuuluu kolme artikkelia, jotka tuottavat uutta tietoa mindfulness- ja johtajuuskirjallisuuteen lisäämällä ymmärrystä tietoisen läsnäolon merkityksestä johtajan sosiaalisten suhteiden tukena, ihmisten johtajina. Väitöskirjassa tutkitaan 62 mindfulness-koulutukseen osallistuneen johtajan kokemuksia laadullisen ja pitkittäisen interventiotutkimuksen keinoin. Aineisto käsittää 62 kirjallista ennakkotehtävää ja 62 intervention jälkeistä haastattelua. Ensiksi tämä väitöskirja kokoaa yhteen aiemman tutkimustiedon mindfulness-interventioiden ja -harjoitteen vaikutuksista johtajiin. Se asemoi johtajia koskevan mindfulness-tutkimuksen johtajuuden kehittämisen kenttään ja selkeyttää mindfulnessin käsitettä arvopohjaisena ja kehityksellisenä harjoitteena sekä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa esiintyvänä ilmiönä. Toiseksi tutkimuksen empiiriset löydökset vahvistavat tietoisen läsnäolon tärkeyttä sosiaalisen johtajuuskyvykkyyden kehittymiselle. Tutkimus lisää ymmärrystä siitä, kuinka mindfulness-osaaminen edistää johtajien sosiaalisen tietoisuuden kehittymistä kattaen toiseen suuntautuvan ajattelun, tunteen ja toiminnan ulottuvuudet. Kolmanneksi väitöskirja rakentaa siltaa mindfulnessin ja palvelevan johtamisen välille tarjoamalla tietoa mindfulness-koulutuksen käyneiden johtajien palvelevan johtamisen käytännöistä heidän soveltaessaan mindfulness-oppeja johtamistyössä hyödyttääkseen johdettaviaan. Neljänneksi väitöskirja tarjoaa näkemyksiä kehityspoluista, joiden kautta johtajuus voi rakentua yhä toiseen suuntautuvammaksi, näyttämällä kuinka mindfulness-koulutus auttaa johtajia kehittymään muodollisen kehittämisohjelman ja jatkuvan omaehtoisen itsensä kehittämisen yhdistelmän keinoin, sekä kokonaisvaltaisesti tiettyjen yksittäisten taitojen kehittämisen sijasta. Löydökset ovat erityisen hyödyllisiä johdon kehittämisinterventioita valitseville HR-päälliköille ja kehittämisammattilaisille.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

From personal wellbeing to relationships : A systematic review on the impact of mindfulness interventions and practices on leaders

This study provides a systematic review of prior empirical research on the impact of mindfulness interventions and practices on leaders. The aim is to integrate existing knowledge and identify future research needs. Mindfulness as a leader-specific practice is defined and discussed to provide conceptual clarity and to highlight the importance of understanding the phenomenon and its value in the context of leadership and individual leader development. A conceptual framework is presented which synthesizes findings from prior works and shows that leaders' mindfulness practices affect various developmental outcomes viewed as important for leaders and leadership. A comprehensive future research agenda for theoretical and empirical advancement is proposed that recommends looking beyond the essential wellbeing and work productivity outcomes and exploring the transformative outcomes of mindfulness interventions and practices related to leaders' relationships and inner growth that involve enhanced self-awareness and social/contextual awareness.© 2021 The Author. Published by Elsevier Inc. This is an open access article under the CC BY license http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Be(com)ing other-oriented : Mindfulness-trained leaders’ experiences of their enhanced social awareness

The potential significance of mindfulness for social relations at work has been recognized in the recent management literature, yet a thorough investigation has been lacking into how mindfulness may help leaders tap into their other-orientation. In this study, we examine whether and how mindfulness training contributes to the development of leaders’ social awareness by studying the experiences of 62 leaders who participated in an 8-week-long mindfulness training program. Our study contributes to the literature on management learning and mindfulness in leadership in three ways. First, it identifies how the leaders who participated in mindfulness training see themselves developing toward becoming more socially aware in situations involving followers across the three interlinked domains of human functioning—the cognitive, affective, and behavioral—clarifying mindfulness as an interpersonal phenomenon. Second, it highlights mindfulness as a value-based developmental practice instead of merely a personal stress reduction and attention-enhancement technique. Third, it proposes mindfulness training as a viable approach to enhance leaders’ social awareness through a combination of a formal program and continuous self-development, departing from the views of mindfulness as a “quick fix.” It also provides a conceptual framework that illustrates the pathway with the potential to build social leadership capacity.© The Author(s) 2022. Article reuse guidelines: sagepub.com/journals-permissions, DOI: 10.1177/13505076221136923fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Yhdessä etä- ja hybridityössä! : Tutkimus työyksinäisyydestä ja ennaltaehkäisevän ja korjaavan toimintamallin kehittäminen

Raportissa esitellään ”Yhdessä etä- ja hybridityössä! Tutkimus työyksinäisyydestä ja ennaltaehkäisevän ja korjaavan toimintamallin kehittäminen” -tutkimushankkeen tuloksia. Hankkeen tavoite oli tuoda työyksinäisyyden käsite osaksi työhyvinvoinnin ilmiötä ja tutkia työyksinäisyyden syitä ja seurauksia. Rakensimme kehittämismallin, jonka avulla työyhteisöissä voidaan sekä ennaltaehkäistä että vähentää työyksinäisyyttä etä- ja hybridityön kontekstissa. Tutkimuksen aineistona oli tilastollinen 2020–2021 kerätty kolmen mittauspisteen pitkittäisaineisto sekä laadullinen kahtena ajankohtana kerätty haastatteluaineisto. Validoimme suomenkielisen työyksinäisyyden mittarin, joka toimii työkaluna niin tutkijoille kuin työyhteisöille. Työyksinäisyys oli tilastoaineiston perusteella suhteellisen yleistä, sillä noin 10 prosenttia vastaajista koki vahvaa työyksinäisyyttä, 20 prosenttia koki lievää työyksinäisyyttä. Työyksinäisyys lisääntyi etätyöjakson aikana näissä ryhmissä, kun taas vähäisesti työyksinäisillä muutosta ei tapahtunut. Työyksinäisyyden kokemista ehkäisivät kollegoiden kanssa viestiminen ja kollegoilta sekä esihenkilöltä saatava sosiaalinen tuki. Lisäksi työyksinäisyyttä kokevat toivoivat enemmän kasvokkaista vuorovaikutusta kollegoiden ja esihenkilön kanssa. Enemmän työyksinäisyyttä kokeneet suoriutuivat työstään heikommin, auttoivat kollegoitaan harvemmin, kärsivät enemmän työuupumuksesta ja kokivat vähemmän työn imua. Haastatteluissa osa esihenkilöistä koki etä- ja hybridityön kuormittavammaksi, jonka myötä myös itsensä työssään yksinäisemmäksi. Myös merkityksellinen kanssakäyminen ja kasvokkaisen läsnäolon puute koetaan etätyössä haasteiksi ja lähityöpäiviä pidetään tärkeinä varsinkin, jos niihin sisältyy sosiaalista aktiivisuutta ja yhdessä tekemistä. Etä- ja hybridityössä sosiaalisten suhteiden merkitystä, laatua sekä yhteisöllisyyden kokemusta vaikutti korostavan työsuhteen pituus, tiimin ikä ja se olivatko tiimin jäsenet toisilleen jo entuudestaan tuttuja ja oliko tiimin sisällä ehtinyt muodostua kaverisuhteita. Työyksinäisyyden ehkäisy liitettiin varsinkin työssä koettuun vertaisuuteen sekä avun ja tuen saamiseen. Kehittämismallimme tavoitteena on edistää merkityksellisiä ja laadukkaita sosiaalisia suhteita työssä ja sitä kautta vähentää ja torjua työyksinäisyyttä. Työyhteisöjen tulee lisätä sosiaalista vuorovaikutusta ja luoda mahdollisuuksia myös epämuodollisille kohtaamisille.fi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed