Finnish Local Government 2004: Cultural Services 1999

Tutkimuksessa kartoitettiin kuntien kulttuuripalveluita sekä kulttuuritoimen ohjausta, johtamista ja kehittämistä vastuuhenkilöiden näkökulmasta. Aineisto on osa KuntaSuomi 2004 -ohjelman Liikunta- ja vapaa-aikasektorin tutkimusmoduulia. Kulttuuritoimea on tutkittu myös vuosina 1996 ja 2002. Vastaajat kertoivat aluksi perustietoja kulttuuritoimen tehtävistä, tiloista ja henkilöstön määrästä. Palveluja kartoitettiin useilla kysymyksillä. Selvitettiin kulttuuripalveluiden ja harrastusmahdollisuuksien tarjontaa: museoita, teattereita, orkestereita, tanssiryhmiä, kuvataidekerhoja, kulttuurileirejä, käsityöpajoja ja niin edelleen. Kysyttiin myös palvelujen järjestäjistä ja tukimuodoista. Lisäksi tiedusteltiin ostopalveluiden käytöstä ja niiden toimittajien kilpailuttamisesta. Kulttuuritoimen ohjausta ja johtamista selvitettiin monitahoisesti. Vastaajat arvioivat toimesta vastaavan luottamushenkilöelimen oman kunnan kulttuuritoimen tuntemusta, aktiivisuutta, puoluepoliittista sidonnaisuutta ja kunnallispoliittista painoarvoa. Vastaajat punnitsivat, millainen merkitys lautakunnilla on kulttuuritoimen asioiden hoitamisessa. He kertoivat myös mikä taho (kunnan valtuusto, kulttuuritoimesta vastaava lautakunta, viranhaltijat) päättää esimerkiksi vakituisen henkilökunnan valinnasta, määrärahojen kohdentamisesta ja laitehankinnoista. Lisäksi he pohtivat kunnan ulkopuolisten vaikuttajien, kunnan viranomaisten ja asiakkaiden vaikutusta kulttuuripalveluihin. Vastaajat arvioivat oman työnsä kannalta keskeisiä taloushallinnon ja kulttuurityön kehittämistehtäviä yms. Lopuksi tarkasteltiin kehittämispolitiikkaa. Vastaajat luettelivat kulttuuritoimessa vuoden 1994 jälkeen toteutettuja palveluiden järjestämisen ja rahoituksen muutoksia sekä organisaatiouudistuksia. He arvioivat kulttuuritoimen palvelutoiminnan, hallinnon ja talouden sekä resurssien nykytilaa ja tulevaisuutta. Väitelausein selvitettiin vastaajien näkemyksiä mm. henkilöstön rekrytoinnista, säästöpäätöksistä ja kulttuuripalveluiden järjestämisvastuusta. Taustamuuttujia ovat kunta, vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, virkanimike, vastuualueet, työkokemus, koulutus ja työpaikan sijainti.The survey focused on the service provision, administration and development of cultural services in Finnish municipalities. The respondents were heads of cultural services, or other management level employees responsible for cultural services. Similar surveys were carried out in 1996 and 2002. Questions covered the services, resources, facilities and staff of cultural services. A number of questions investigated what kind of services and facilities there were (e.g. museums, theatres, orchestras, dance groups, movie clubs), who provided these services, and whether the municipality allocated funds for them. The respondents estimated the number of cultural events in the municipality, number of people attending, and number of associations, groups and other organisations operating within certain sectors (e.g. music, theatre, fine arts, literature). The respondents were also asked about contracted-out services and competitive tendering. Other themes covered charges and user fees, decision-making in the cultural administration, the impact of different bodies on the department of cultural services, and the use of performance measures. Development of the sector since 1994, the present state, and development policies for the future were charted. Background variables included the respondent's gender, mother tongue, year of birth, job title, responsibility areas at work, work experience in the field, education, and the location of the job

Finnish Local Government 2004: Educational Institutions 2002: Primary Schools and Lower Secondary Schools

Koulutointa on tutkittu vuoden 2002 lisäksi myös vuosina 1995 ja 1998. Vuosi 2002 on ensimmäinen, jolloin perusopetusta ja sen jälkeistä opetusta tarjoaville oppilaitoksille on lähetetty erilaiset kyselylomakkeet. Tämä perusopetuksen tutkimus käsittelee kolmea aihealuetta: perusopetuspalvelun sisältöä, koulutoimen ohjausta ja johtamista kunnassa sekä koulun kehittämispolitiikkaa. Aluksi vastaaja ilmoitti muiden muassa koulun ylläpitäjän, opetusryhmien määrän, järjestetäänkö 6-vuotiaiden esiopetusta ja onko koulussa tarjolla erikoistunutta opetusta. Hän arvioi tyytyväisyyttään tukipalveluiden ja -toimintojen, kuten oppilasruokailun, siivouksen ja koulukirjaston järjestämiseen sekä merkitsi, kuinka kyseisten palvelujen tuotanto on järjestetty oppilaitoksessa. Lisäksi tiedusteltiin toiminnassa tapahtuneita muutoksia vuoden 1998 jälkeen ja arvioitiin koulun toimintaan liittyvien tekijöiden, esimerkiksi opetusryhmien koko, tukiopetus ja koulun itsenäisyys, nykytilaa. Koulutoimen ohjausta ja johtamista käsittelevässä aihealueessa kysyttiin muiden muassa, mikä luottamushenkilöelin pääasiassa käsittelee oppilaitosta koskevia keskeisiä asioita ja pyydettiin arviota kyseisen luottamushenkilöelimen merkityksestä eri asioissa, kuten resurssien hankinnassa. Lisäksi kartoitettiin minkä tahon päätösvaltaan kuuluvat erilaiset oppilaitosta koskevat asiat, esimerkiksi päättäminen työnjaosta, henkilökunnan valinnasta, oppilaiden erottamisesta ja määrärahojen kohdentamisesta oppilaitoksen sisällä. Sen jälkeen tiedusteltiin vielä eri tahojen, kuten EU:n, kunnanhallituksen ja opettajien, vaikutusta koulun toimintaan sekä pyydettiin vastaajaa arvioimaan väittäminä esitettyjen tehtäväkokonaisuuksien ja johtamisroolien tärkeyttä omassa työssään. Lopuksi siirryttiin kehittämispolitiikkaan. Vastaajia pyydettiin esittämään käsityksensä, millaisiin asioihin oppilaitoksen kehittämisen tulisi kohdistua lähivuosina sekä heille esitettiin koulua ja koulutointa koskevia väitteitä. Vastaajan taustatietoina ovat syntymävuosi, virkanimike, työkokemus opetustoimen työtehtävissä ja koulutustaso. Lisäksi aineisto sisältää lomakkeen ulkopuolisia taustamuuttujia.Similar surveys were also carried out in 1995 and 1998. In the 2002 survey, primary schools and lower secondary schools received a questionnaire that was different from the one sent to post-lower secondary schools and institutions, unlike in the two earlier surveys. This survey deals mainly with three topics: the contents of primary and lower secondary education services, and the municipal administration and development policies of educational institutions. First, the respondents were asked questions about the administrator of the school, the number of teaching groups, whether the school organises preschool education for 6-year-olds, and whether the school provides specialised teaching (e.g. music-oriented or language-oriented teaching). The respondents estimated their satisfaction with different supplementary and support services organised by their schools, including student lunch, cleaning, and maintaining the school library. In addition, they were asked how the provision of those services was organised in the institution. Changes in the educational activities (e.g. size of teaching groups, remedial teaching, independence of the school) since 1998 were queried, as well as their state at the time of the survey. In relation to management and decision-making, the respondents were asked which elected body was mainly in charge of the central issues connected to their school. They also assessed the significance of that elected body in various matters (e.g. the acquisition of resources). Views on which elected body was in charge of different issues related to schools, such as deciding on the distribution of work, the selection of personnel, the expulsion of students, and allocating funds within the institution. Some questions pertained to the effect that various bodies (e.g. the EU, local government, teachers) have on the activity of the school. The respondents were also presented with a set of attitudinal statements covering the importance of various roles in their work as well as changes in their importance over the past few years. Views on future development goals were also probed. Background variables included the respondent's year of birth, title, work experience in the field, and level of education. In addition, the data include external background variables

KuntaSuomi 2004: koulutoimi 2002: ammatilliset oppilaitokset, lukiot ja aikuiskoulutus

Kuntien koulutoimia on tutkittu vuoden 2002 lisäksi myös vuosina 1995 ja 1998. Vuosi 2002 on ensimmäinen, jolloin perusopetusta ja sen jälkeistä opetusta tarjoaville oppilaitoksille on lähetetty erilaiset kyselylomakkeet. Tämän ammatillisia oppilaitoksia, lukioita ja aikuiskoulutusta käsittelevän tutkimuksen aihepiirejä olivat koulutuspalvelujen sisältö, ohjaus ja johtaminen sekä kehittämispolitiikka. Koulutuspalvelujen sisältöön liittyen kysyttiin oppilaitosten erikoistumissuuntauksista esimerkiksi musiikkiin, liikuntaan tai matemaattis-luonnontieteelliseen opetukseen, vieraiden kielten opetuksesta, oppilaille järjestettävästä kerho- ja harrastustoiminnasta, käyttäjämaksuista sekä kyselyhetkellä menossa olleista opetukseen liittyvistä kokeiluista tai uudistuksista. Lisäksi tiedusteltiin ostopalvelujen käytöstä, oppilaitoksen tukipalveluiden ja -toimintojen, kuten opiskelijaruokailun, majoituksen, kirjaston, kiinteistönhuollon ja vartioinnin järjestämisestä sekä vastaajan tyytyväisyydestä tukipalveluiden toimivuuteen. Tämän jälkeen selvitettiin, mitä muutoksia oppilaitoksessa on tapahtunut vuoden 1998 jälkeen muun muassa opetustuntien ja -ryhmien määrässä, opetusryhmien koossa, sijaisten käytön määrässä ja opiskelijamaksuissa. Vastaajat arvioivat myös oppilaitosten toimintaan liittyvien tekijöiden, kuten opetustilojen riittävyyden, opetuksen ajanmukaisuuden, oppilaitoksen toiminta- ja johtamiskulttuurin sekä oppilaitoksen tulevaisuudennäkymien nykytilaa asteikolla erittäin hyvä - erittäin huono. Koulutuspalvelujen ohjaukseen ja johtamiseen liittyen kysyttiin oppilaitoksen keskeisiä asioita käsittelevän luottamushenkilöelimen merkityksestä ja roolista esimerkiksi opetuksen suunnittelussa, toiminnan kehittämisessä, resurssien hankinnassa ja oppilaitoksen henkilöstöpolitiikassa. Tämän jälkeen tiedusteltiin, minkä tahon päätösvaltaan muun muassa henkilökunnan ja opiskelijoiden valinta, työnjako, laite- ja kalustohankinnoista päättäminen, taloudellisten motivointi- ja palkitsemiskeinojen käyttö ja päätökset ostopalveluiden käyttämisestä kuuluvat. Lisäksi kysyttiin erilaisten tahojen, kuten kunnanvaltuuston, koulutustoimesta vastaavan lautakunnan, opettajien, opiskelijoiden, opiskelijoiden huoltajien ja Euroopan Unionin vaikutuksesta oppilaitoksen toimintaan. Vastaajien omaan johtamistyöhön liittyen kysyttiin, miten tärkeitä asioita esimerkiksi taloudellinen suunnittelu ja seuranta, lisäresurssien hankkiminen oppilaitokselle, omat opetustehtävät, opetuksen ja tutkimuksen kehitystehtävät sekä oppilaitoksen toiminnasta tiedottaminen ja markkinointi ovat. Oppilaitoksen kehittämispolitiikkaa kartoitettiin aluksi kysymyksillä oppilaitoksen lähivuosien kehityskohteiden tärkeydestä. Kehityskohteina lueteltiin muun muassa oppiaine- ja kurssitarjonnan lisääminen, uusien opetusmenetelmien kehittäminen ja kokeilu, opiskelijoiden henkilökohtaisen opintojen ohjauksen lisääminen, tilojen parantaminen ja uudenaikaistaminen, työilmapiirin parantaminen, henkilöstöresurssien lisääminen ja verkko-opetuksen kehittäminen. Lisäksi vastaajille esitettiin koulutuspalveluja ja oppilaitosta koskevia väittämiä. Taustatietoina tutkimuksessa olivat muun muassa vastaajan syntymävuosi, virkanimike, työkokemus opetustoimen työtehtävissä ja koulutustaso. Vastaajan edustaman organisaation taustatietoja olivat muun muassa oppilaitoksen nimi, tyyppi, opetuskieli, kunta sekä opiskelijoiden ja henkilöstön määrä.Similar surveys were also carried out in 1995 and 1998. Contrary to the two previous surveys, in 2002 primary schools and lower secondary schools were sent a questionnaire that was different from the one sent to the other schools. This survey deals mainly with the following topics: the content of vocational, upper secondary and adult education services, and the municipal administration and development policies of educational institutions. The content of educational services was studied with questions about specialised teaching in the school (for upper secondary schools), languages taught, extra-curricular activities, possible fees for the services, whether any of the teaching was outsourced and whether any reforms or experiments were being carried out in the school at the moment of the survey. The respondents were asked how various supplementary and support services (e.g. student lunch, accommodation, security) had been carried out in the school and how satisfied they were with these services. Opinions were charted on whether outsourcing should be increased or decreased. The respondents were asked about the changes after 1998 in different educational services and the school's resources (e.g. whether the use of supply teachers had increased) as well as different factors related to the school's functionality at the time of survey (size of study groups, sufficiency of rooms). Use of surveys in examining student opinions on educational services was charted. In relation to management and decision making in the educational institution, the respondents were asked which elected body was mainly in charge, its role and significance, and the role of other elected bodies. Some questions pertained to the effect that various bodies (e.g. the EU, local government, teachers) have on school activities. The importance of various roles and tasks when working as a principal were investigated. Views on the school's future development goals were also probed. Finally, a set of attitudinal statements examined the respondents' opinions on resources, recruiting, the status of educational services in the municipality, etc. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, job title, job experience in education, and level of education. Background variables for the organisation that the respondent represented were the name of the organisation, type, ownership base, language used in teaching, municipality, and number of students and staff

sj-xls-1-sjp-10.1177_14034948221085398 – Supplemental material for Which factors are associated with COVID-19 infection incidence in care services for older people in Nordic countries? A cross-sectional survey

Supplemental material, sj-xls-1-sjp-10.1177_14034948221085398 for Which factors are associated with COVID-19 infection incidence in care services for older people in Nordic countries? A cross-sectional survey by Auvo S. Rauhala, Lisbeth M. Fagerström, Andrej C. Lindholst, Timo S. Sinervo, Tilde M. Bertelsen, Trond Bliksvær, Bente V. Lunde, Rolf Solli, Maria G. Wolmesjö and Morten B. Hansen in Scandinavian Journal of Public Healt

Which factors are associated with COVID-19 infection incidence in care services for older people in Nordic countries? A cross-sectional survey

Aims:To investigate the differences between Sweden, Denmark, Finland and Norway regarding residential/home care units’ and frontline managers’ background factors, the resources allocated and measures taken during the initial phases of the COVID-19 pandemic, and whether and how these differences were associated with COVID-19 among older people in residential/home units.Methods:Register- and survey-based data. Responses from managers in municipal and private residential/home units. Number of municipal COVID-19 cases from national registries. Multilevel logistic multivariate regression analysis with presence of COVID-19 among older people in residential/home units as the outcome variable.Results:The proportions of residential/home units with client COVID-19 cases, mid-March–April 2020 were Denmark 22.7%, Finland 9.0%, Norway 9.7% and Sweden 38.8%, most cases found in clusters. The proportions were similar among employees. Client likelihood of having COVID-19 was six-fold higher if the employees had COVID-19. Mean client cases per residential/home unit were Denmark 0.78, Finland 0.46, Norway 0.22 and Sweden 1.23. For the same municipal infection incidence class, Sweden’s mean client infection levels were three-fold those of other countries. The regression analysis variables country, municipal COVID-19 incidence proportion, and care type were associated with client cases at p ⩽ .001. Compared with Denmark, the odds ratios (ORs) for Sweden, Norway and Finland were 1.86, 0.41 and 0.35 respectively. The variable difficulties in preventive testing had an OR of 1.56, p ⩽ .05.Conclusions:Municipal COVID-19 incidence, employee cases, and the lack of testing resources somewhat explained the confirmed COVID-19 cases among older people in residential/home units. A two- to five-fold unexplained inter-country difference in ORs in the multivariate analyses was notable. The level of protection of vulnerable older clients in municipal and private residential/home units differed between the included countries

Which factors are associated with COVID-19 infection incidence in care services for older people in Nordic countries? A cross-sectional survey

Aims:To investigate the differences between Sweden, Denmark, Finland and Norway regarding residential/home care units’ and frontline managers’ background factors, the resources allocated and measures taken during the initial phases of the COVID-19 pandemic, and whether and how these differences were associated with COVID-19 among older people in residential/home units.Methods:Register- and survey-based data. Responses from managers in municipal and private residential/home units. Number of municipal COVID-19 cases from national registries. Multilevel logistic multivariate regression analysis with presence of COVID-19 among older people in residential/home units as the outcome variable.Results:The proportions of residential/home units with client COVID-19 cases, mid-March–April 2020 were Denmark 22.7%, Finland 9.0%, Norway 9.7% and Sweden 38.8%, most cases found in clusters. The proportions were similar among employees. Client likelihood of having COVID-19 was six-fold higher if the employees had COVID-19. Mean client cases per residential/home unit were Denmark 0.78, Finland 0.46, Norway 0.22 and Sweden 1.23. For the same municipal infection incidence class, Sweden’s mean client infection levels were three-fold those of other countries. The regression analysis variables country, municipal COVID-19 incidence proportion, and care type were associated with client cases at p ⩽ .001. Compared with Denmark, the odds ratios (ORs) for Sweden, Norway and Finland were 1.86, 0.41 and 0.35 respectively. The variable difficulties in preventive testing had an OR of 1.56, p ⩽ .05.Conclusions:Municipal COVID-19 incidence, employee cases, and the lack of testing resources somewhat explained the confirmed COVID-19 cases among older people in residential/home units. A two- to five-fold unexplained inter-country difference in ORs in the multivariate analyses was notable. The level of protection of vulnerable older clients in municipal and private residential/home units differed between the included countries