Vahvuudet työhyvinvoinnin tukena muutoksessa : Case: LAMK, Muotoiluinstituutti

Työhyvinvointiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota organisaation merkittävissä muutostilanteissa. Tällöin olisi hyvä pyrkiä löytämään työyhteisön vahvuudet ja luoda käytäntöjä, joihin henkilöstö voi tukeutua muutosten yhteydessä. Tämän opinnäytetyön taustalla on meneillään oleva Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) tapahtuva vaiheittainen uudistus vuosien 2015–2018 aikana. Uudistuksessa kaikki LAMKin koulutusalat siirtyvät yhteiselle kampukselle syksyyn 2018 mennessä. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Muotoiluinstituutti, joka on LAMKin muotoilun ja media-alan koulutusyksikkö. Opinnäytetyön tavoitteena on tukea Muotoiluinstituutin työyhteisöä siirtymään mahdollisimman myönteisellä tavalla uuteen toimintaympäristöön ja samalla tukea esimiestasoa viemään muutosta eteenpäin. Opinnäytetyön viitekehys koostuu työhyvinvoinnin, positiivisen psykologian ja yhteisöllisyyden käsitteisestä sekä motivaatio-, muutos- ja työhyvinvoinnin johtamisen teorioista. Laadullisen tutkimuksen menetelminä on käytetty valmista aineistoa ja teemahaastatteluja. Valmista aineistoa on saatu kahden Great Place to Work® -henkilöstökyselyn tuloksista. Teemahaastattelut on toteutettu kahtena yksilöhaastatteluna ja kolmena ryhmähaastatteluna. Ryhmähaastatteluissa on sovellettu arvostavan haastattelun periaatteita. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Muotoiluinstituutin keskeiset vahvuudet ovat tunne yhteenkuuluvuudesta, henkilöstön sitoutuminen työhönsä sekä ylpeys juurista ja saavutuksista. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että toimiva viestintä on muutostilanteessa merkittävin tekijä työhyvinvoinnin tukemisessa. Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää, toimivatko tässä opinnäytetyössä tunnistetut Muotoiluinstituutin vahvuudet muutosprosessissa tukena ja miten sen yhteisöllisyydelle kävi.A special attention should be paid to wellbeing at work in significant changes in the organization. In such cases, it would be good to try to find the strengths of the working community and to create practices that the staff can rely on when it comes to change. The background of this thesis is the gradual reform of Lahti University of Applied Sciences (Lahti UAS) during 2015–2018. In the reform, all the Lahti UAS faculties will move to a joint campus by autumn 2018. The commissioner of the thesis is the Institute of Design, which is the design and media faculty of Lahti UAS. The aim of the thesis is to support the Institute of Design's working community to proceed to the new operating environment as positively as possible, while at the same time supporting the management level to lead the change. The thesis consists of concepts of wellbeing at work, positive psychology and community, and management theories of motivation, change and well-being at work. The methods used in this qualitative research have been ready-made material and interviews. The research material has been obtained from the results of the two Great Place to Work® personnel surveys and the theme interviews. The interviews were conducted as two individual interviews and three group interviews. The principles of Appreciative Inquiry model were applied to the group interviews. The main results of the study show that the key strengths of the Institute of Design are the sense of cohesion, the commitment of the staff to their work, and the pride of roots and achievements. As a conclusion, functional communication is the most important factor in support of wellbeing at work when it comes to major changes. A further study would be to find out if the strengths identified in this thesis were in support of the change process

Hyvin suunniteltu on puolet perehdytyksestä : näkemyksiä luovan alan asiantuntijoiden perehdytykseen Muotoiluinstituutissa

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia luovan alan asiantuntijoiden perehdyttämisen nykytilaa Muotoiluinstituutissa sekä tuottaa tietoa kohdeorganisaatiolle perehdytyksen kehittämisen tueksi. Tutkimus toteutettiin Lahden ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja taideinstituutin toimeksiannosta. Vastaavaa tutkimusta ei ollut tehty kohdeorganisaatiossa tässä laajuudessa aikaisemmin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Opinnäytetyön teoriaosassa selvitetään perehdytystä sekä sen yhtymäkohtia rekrytointiin, organisaatiokulttuuriin, hiljaiseen tietoon sekä osaamisen johtamiseen ja kehittämiseen. Teoriaosassa käsitellään myös luovaa asiantuntijaorganisaatiota. Empiriaosuus muodostuu Muotoiluinstituutin päätoimisen opetushenkilöstön perehdytyksen nykytilan kartoituksesta sekä sen kehittämistarpeista. Pääpaino on perehtyjien näkökulmassa, mutta perehdyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä selvitetään myös. Tutkimusaineisto hankittiin teemahaastatteluina. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta päätoimiseen opetushenkilöstöön kuuluvaa henkilöä. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että Muotoiluinstituutin luovan alan asiantuntijoiden perehdytys on epätasalaatuista sekä jokseenkin suunnittelematonta ja koordinoimatonta. Tulosten valossa on selvää, että opetushenkilöstön perehdytystä tulee kehittää sekä yksilöiden että Muotoiluinstituutin toiminnan kokonaisuuden kannalta. Suunnitelmallisuus tuo eheyttä perehdytykseen, mikä näkyy laatuna perehdytyksen toteutuksessa. Tästä tutkimuksesta nousi esiin seuraavia seikkoja perehdytyksen kehittämisen tueksi: perehdytykseen tulisi luoda kirjallinen käytäntö, joka huomioi perehtyjän yksilölliset tarpeet. Sisällöt tulisi rakentaa niin, että niissä huomioidaan hallinnolliset, pedagogiset ja sisällölliset osiot eri tasoilla kokonaiskuvan muodostamista varten. Mentorointia voitaisiin menetelmänä soveltaa sekä perehdytykseen että hiljaisen tiedon jakamiseen. Lisäksi osaamisen kehittämisessä jo perehdytyksestä lähtien tulisi huomioida modernin työelämän tarvitsema monitahoinen osaajuus.The aim of this thesis was to study the current practice and development needs of induction at the Institute of Design from creative industry experts’ perspective. The study was commissioned by Lahti University of Applied Sciences’ Institute of Design and Fine Arts. Such a study on this scale has not been carried out earlier in the organization. The method used in the study was qualitative. In the theoretical part of the thesis the following areas will be covered: induction, recruiting, organizational culture, tacit knowledge, and professional knowledge management and development. Creative expert organization will be also explained in the theoretical part of the thesis. The empirical part of the study consists of surveying the current practice of induction of full-time teaching staff as well as its development needs. The emphasis is on the new starters’ perspective, but the experiences and views of mentors have also been investigated. The data was collected by theme interviews whereby six people of full-time teaching staff were interviewed. According to the study results the quality of the induction practice of creative industry experts at Institute of Design is rather irregular, as well as unplanned and uncoordinated. The study results also indicate the teaching staff induction should be developed for both individuals and the Institute of Design operations as a whole. Methodical approach brings integrity into the induction by bringing quality to the implementation of the induction. The following development needs emerged from this study: a written induction policy that takes into account the individual needs of new starters should be created. The contents should be constructed in such a way that they take into account administrative, pedagogical and content sections for different levels of the overall picture. Mentoring as a method could be applied to the orientation phase and tacit knowledge sharing. In addition, since the modern working life requires multiply skilled professionals this should be considered in the development of competence starting from induction