Economic Contribution of Copyright Industries in Finland 2016–2020

The purpose of the present study was to measure the economic contribution of copyright industries to the Finnish economy in 2016, 2017, 2018, 2019 and 2020 using the World Intellectual Property Organization’s (WIPO) revised methodology in this measurement and to compare the Finnish findings to the results of similar studies completed in other countries. The key findings of the study include the following: - The combined value added of copyright industries represented 5.69 percent of the Finnish GDP in 2020 and amounted to €13.54 billion and the combined number of employees in the copyright industries amounted to 146 380 and represented 5.87 percent of the total employment in Finland in 2015. - From the year 2000 to the year 2020 the economic contribution of core copyright industries has shown a moderate growth. The combined value added of core copyright industries represented 4.47 percent of the Finnish GDP in 2020 (3.28 percent in 2000) amounting to €10.6 billion. - Compared to the Finnish GDP growth of 9.4 percent between 2016 and 2020, the value added of core copyright industries in absolute terms grew by 19.4 percent. - In 2020, the largest core copyright industries, software and databases, accounted for approximately 74 percent of the cumulative value added of the core copyright industries in Finland. - From 2016 to 2020, the most prominent growth in core copyright industries took place in the software industry whereas the relative contribution of the press and literature decreased. - The revised WIPO Guide on Surveying the Economic Contribution of the Copyright-Based Industries has enabled a very useful increase in the comparability of studies made in different countries. Finland ranks high when it comes to the contribution of the core copyright industries but lower in terms of overall copyright contribution

Economic Contribution of Copyright-Based Industries in Finland 2013–2015

The purpose of the present study was to measure the economic contribution of copyright-based industries to the Finnish economy in 2013, 2014 and 2015 using the World Intellectual Property Organization’s (WIPO) revised methodology in this measurement and to compare the Finnish findings to the results of similar studies completed in other countries. The key findings of the study include the following: • The combined value added of copyright-based industries represented 5.38 percent of the Finnish GDP in 2015 and amounted to €11.27 billion and the combined number of employees in the copyright-based industries amounted to 136 617 and represented 5.61 percent of the total employment in Finland in 2015. • From the year 2000 to the year 2015 the economic contribution of core copyright industries has shown a moderate growth. The combined value added of core copyright industries represented 4.14 percent of the Finnish GDP in 2015 (3.28 percent in 2000) amounting to €8.67 billion. • Compared to the Finnish GDP growth of 3.04 percent between 2013 and 2015, the value added of core copyright industries in absolute terms grew by 12.73 percent. • In 2015, the two largest core copyright industries, software and databases and press and literature, accounted for approximately 85 percent of the cumulative value added of the core copyright industries in Finland. • From 2013 to 2015, in the core copyright industries the most prominent growth, in terms of value added, took place in the software industry, whereas the relative contribution of the press and literature and radio and television industry decreased. • The revised WIPO Guide on Surveying the Economic Contribution of the Copyright-Based Industries has enabled a very useful increase in the comparability of studies made in different countries. Finland ranks high when it comes to the contribution of the core copyright industries but lower in terms of overall copyright contribution

Economic Contribution of Copyright-Based Industries in Finland 2013 – 2015

The purpose of the present study was to measure the economic contribution of copyright-based industries to the Finnish economy in 2013, 2014 and 2015 using the World Intellectual Property Organization’s (WIPO) revised methodology in this measurement and to compare the Finnish findings to the results of similar studies completed in other countries.The key findings of the study include the following:•The combined value added of copyright-based industries represented 5.38 percent of the Finnish GDP in 2015 and amounted to €11.27 billion and the combined number of employees in the copyright-based industries amounted to 136 617 and represented 5.61 percent of the total employment in Finland in 2015.•From the year 2000 to the year 2015 the economic contribution of core copyright industries has shown a moderate growth. The combined value added of core copyright industries represented 4.14 percent of the Finnish GDP in 2015 (3.28 percent in 2000) amounting to €8.67 billion.•Compared to the Finnish GDP growth of 3.04 percent between 2013 and 2015, the value added of core copyright industries in absolute terms grew by 12.73 percent.•In 2015, the two largest core copyright industries, software and databases and press and literature, accounted for approximately 85 percent of the cumulative value added of the core copyright industries in Finland.•From 2013 to 2015, in the core copyright industries the most prominent growth, in terms of value added, took place in the software industry, whereas the relative contribution of the press and literature and radio and television industry decreased.•The revised WIPO Guide on Surveying the Economic Contribution of the Copyright-Based Industries has enabled a very useful increase in the comparability of studies made in different countries. Finland ranks high when it comes to the contribution of the core copyright industries but lower in terms of overall copyright contribution.</p

Economic Contribution of Copyright Industries in Finland 2016–2020

The purpose of the present study was to measure the economic contribution of copyright industries to the Finnish economy in 2016, 2017, 2018, 2019 and 2020 using the World Intellectual Property Organization’s (WIPO) revised methodology in this measurement and to compare the Finnish findings to the results of similar studies completed in other countries.The key findings of the study include the following:-The combined value added of copyright industries represented 5.69 percent of the Finnish GDP in 2020 and amounted to €13.54 billion and the combined number of employees in the copyright industries amounted to 146 380 and represented 5.87 percent of the total employment in Finland in 2015.-From the year 2000 to the year 2020 the economic contribution of core copyright industries has shown a moderate growth. The combined value added of core copyright industries represented 4.47 percent of the Finnish GDP in 2020 (3.28 percent in 2000) amounting to €10.6 billion.-Compared to the Finnish GDP growth of 9.4 percent between 2016 and 2020, the value added of core copyright industries in absolute terms grew by 19.4 percent.-In 2020, the largest core copyright industries, software and databases, accounted for approximately 74 percent of the cumulative value added of the core copyright industries in Finland.-From 2016 to 2020, the most prominent growth in core copyright industries took place in the software industry whereas the relative contribution of the press and literature decreased.-The revised WIPO Guide on Surveying the Economic Contribution of the Copyright-Based Industries has enabled a very useful increase in the comparability of studies madein different countries. Finland ranks high when it comes to the contribution of the core copyright industries but lower in terms of overall copyright contribution.</p

Suomen terveysteknologia-alan nykytila ja haasteet

Suomen terveysteknologia-alan yritykset ovat sijoittuneet eri puolille maata painopisteen ollessa kuitenkin viidessä maakunnassa. Näille maakunnille on yhteistä, että niissä toimii yliopistollinen sairaala. Eniten terveysteknologia-alan yrityksiä toimii Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Valviran laiterekisterin yrityksistä kaksi kolmasosaa toimii näissä kolmessa maakunnassa. Seuraavaksi eniten yrityksiä toimii Pohjois-Pohjanmaalla sekä Pohjois- Savossa. Puhuttaessa terveysteknologia-alasta nousevat usein esille nosteessa olevat startup-yritykset. Valviran laiterekisterin yritysten iän mediaani vuonna 2015 oli kuitenkin jo 17 vuotta (keskiarvo 18 vuotta) ja neljännes yrityksistä on perustettu ennen vuotta 1990. Noin joka seitsemäs rekisterissä olevista yrityksistä on perustettu vuonna 2010 tai sen jälkeen ja noin puolet vuosituhannen vaihteen jälkeen. Voidaankin sanoa, että ainakin terveysteknologian alan ytimen muodostavien Valviran laiterekisterin yritysten liiketoiminta on yleistä käsitystä vakiintuneempaa. Terveysteknologia-ala on, kuten useimmat muutkin toimialan Suomessa, varsin pienyritysvaltainen ja polarisoitunut. Noin joka neljännen yrityksen vuotuinen liikevaihto oli alle 0,2 miljoonaa euroa, ja puolella yrityksistä liikevaihto jäi alle miljoonan euron. Noin joka kahdeksannella yrityksellä liikevaihto oli 20 miljoonaa euroa, ja vain muutama yritys ylsi yli 100 miljoonan euron liikevaihtoon. Henkilöstömäärällä mitattuna yli puolet Valviran laiterekisterin yrityksistä oli mikrokokoisia, eli sellaisia, joiden työntekijämäärä on alle 10 henkeä. Alle 50 henkeä työllistävien yritysten osuus oli noin neljä viidesosaa. Suuryrityksiä eli vähintään 250 henkeä työllistäviä oli vajaat 6 prosenttia. Terveysteknologia-alan yrityksistä selvästi yli puolet toimii kansainvälisillä markkinoilla ja loput ensisijaisesti valtakunnallisilla markkinoilla. Vain alueellisilla tai paikallisilla markkinoilla toimivien yritysten määrä on hyvin The Finnish health technology companies, classified in this research as such through having at least one product registered in the National Supervisory Authority for Welfare and Health (Valvira) product register, are distributed around Finland, with an emphasis on regions with a university hospital. Most of the firms are based in Uusimaa, Pirkanmaa and Finland Proper. Of the companies in the Valvira register, two-thirds are based in these counties. The next largest number of health technology companies are located in North Ostrobothnia and Northern Savonia. When discussing the health technology industry, startup firms are often mentioned. However, the median age of the companies in the Valvira register in 2015 was 17 years (average 18 years), and a quarter of the companies had been founded before 1990. Approximately one out of seven companies in the register had been founded in or after the year 2010, and approximately half after the year 2000. Therefore, it can be said that at least the business activity of the companies forming the core of the companies in the Valvira register is better established than commonly thought. The health technology industry, as most other industries in Finland, is polarised, consisting mainly of small firms. In 2015, the yearly sales of approximately a quarter of the companies was under 0.2 million euro, and in half of the companies, under one million euro. Approximately one in eight companies had yearly sales of at least 20 million euro, and only a couple of companies reached yearly sales of over 100 million euro. In terms of the number of personnel, over half of the companies in the Valvira register were micro-sized, i.e. had fewer than 10 employees. Approximately four out of five companies employed fewer than 50 employees. The proportion of large companies, i.e. companies employing at least 250 people, was approximately 6 percent. With regard to their internationalisation, clearly over half of the health technology companies are functioning on the international market and the rest primarily on the domestic market. There are only few companies operating merely on a local scale. According to the balance sheet materials of the research, the health technology-related sales of the Valvira-listed 260 companies totals nearly 1.7 billion euro, with a total personnel of approximately 7200 employees. A larger group of 418 companies was recognised as focusing on health technology business, even though they did not necessarily produce medical devices, with aggregate sales in 2015 of approximately 2.1 billion euro, and a total personnel of over 10200 employees. The median growth of sales of health technology companies has varied somewhat during the examined period. For instance, in 2009, the sales of the companies declined significantly with the median growth of sales sinking to -3.1%. After a growth period of two years, the median of sales growth sunk to 0 percent in 2013. On the other hand, it is worthwhile to notice that the growth of sales is not the only important issue, as profitability should also be considered while growing. In 2015, the median of sales growth of the health technology industry was 3.9%. However, there were major differences in the development of sales growth, as the sales of every fourth company grew over 20% in 2015, meanwhile the sales of every third company decreased. The development of the net result, a measure of the profitability of the companies, has been rather steady. After 2012, the profitability of the companies has been in a slight decline, and in 2015 the median of net result was 2.1%, and over a third of the companies were making a loss. The profitability of the best quadrant was however very good, as the upper quartile of net result percentage in 2015 was over 10%. The risk of bankruptcy of health technology companies was on general level small. However, there are major differences in the risk of bankruptcy, and in a quarter of the companies the situation is challenging in that regard.</p

Median keskittyminen ja mediasisältöjen moninaisuus Suomessa

Tämä tutkimusraportti tarkastelee uutismedian omistuksen keskittymisen nykytilaa ja sen vaikutusta mediasisältöihin Suomessa sekä keinoja säännellä keskittymistä ja sen vaikutuksia. Raportin pääpaino on journalistisessa mediassa. Kansallisilla toimijoilla on edelleen ratkaiseva rooli suomalaisessa mediassa. Uutismedia toimii yhä enemmän digitaalisilla alustoilla, mutta perinteisilläkin jakelukanavilla, kuten sanomalehdillä, radiolla ja televisiolla, on paikkansa. Uutismediatoimiala on keskittynyt, mikä näkyy konsernien sisäisen ja lehtitalojen keskinäisen yhteistyön lisääntymisenä sekä toimitusorganisaatioiden kutistumisena. Toimialojen keskittymisaste vaihtelee ja niiden kehitys on ollut osin erisuuntaista. Radio- ja televisiotoimialat ovat kehittyneet kohti lisääntyvää kilpailua, kun taas sanomalehdistön runsaus on kaventunut kohti keskittyneempää toimialarakennetta. Keskittyminen on tuonut lisää resursseja laadukkaiden mediasisältöjen tuotantoon, toisaalta lisääntynyt konserniyhteistyö näyttää kaventavan uutistarjontaa. Raportin tulokset osoittavat uutisten päällekkäisyyttä ja erilaisia jakamiskäytäntöjä mediakonserneissa. Kyselytutkimuksen ja haastatteluiden perusteella päätoimittajat näkevät keskittymisen jatkuvan. Näkemykset siitä, tarjoaako media riittävästi erilaisia sisältövaihtoehtoja, jakautuivat, samoin kuin näkemykset media-alan sektorikohtaisen sääntelyn tarpeesta.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Suomen meriklusteri kohti 2020-lukua

Suomen meriklusteri on merellisten elinkeinojen muodostama kokonaisuus, jossa toimii noin 3 000 yritystä. Tutkimukseen saatiin analysoitavaksi tilinpäätöstiedot hieman yli 1 500 yrityksestä, joiden merisektoriin liittyvien toimintojen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2014 oli noin 12,7 miljardia euroa. Aineiston yritysten merisektoriin liittyvien toimintojen henkilöstön kokonaismäärä on noin 48 400 henkilöä. Noin 20 prosenttia meriklusteriyrityksistä on ainakin osittain ulkomaisessa omistuksessa, mutta näiden yritysten osuus meriklusterin kokonaisliikevaihdosta oli vuonna 2014 jopa lähes 70 prosenttia. Haastatteluissa ulkomaalainen omistus nähtiin ennen muuta mahdollisuutena, ei uhkana. Suomen meriklusterin yritysjoukkoa tarkasteltaessa tunnistettiin kuusi päämarkkinasegmenttiä, joiden taloudellista volyymia sekä markkinakohtaisesti merkittävien yritysten lukumäärää tarkasteltiin arvioimalla yritysten meriklusterin arvonlisäyksiä. Koko meriklusterin arvonlisäykseksi tarkastellusta yritysjoukosta arvioitiin 3,8 miljardia euroa. Arvioinnin pohjalta voidaan todeta, että eri markkinat ovat keskenään tyydyttävästi tasapainossa. Taloudelliset syklit tulee ottaa meriklusterin kohdalla erityisesti huomioon, sillä kaikki markkinat eivät kehity samaan tahtiin. Meriklusteriyritysten innovaatiotoiminta on monipuolista ja kotimaisen klusterin ohella laajat kansainväliset verkostot ovat meriklusterin innovaatiotoiminnalle ensiarvoisen tärkeitä. Useimmat yritykset säilyttävät kuitenkin pääkonttorin ja siihen liittyviä keskeisiä toimintoja Suomessa. Jotta meriklusterin korkean lisäarvon toiminnoista kuten innovaatioiden kehittämisestä säilyisi merkittävä osa Suomessa tulevaisuudessakin, olisi näitä toimintoja tukevissa toimenpiteissä omaksuttava kokonaisvaltainen näkemys meriklusterin luonteesta.Lyhyen aikavälin tulevaisuusnäkymät vaihtelevat meriklusterissa sekä eri pääryhmien että yksittäisten yritysten osalta. Keskeisimpinä liiketoiminnan haasteina tutkimuksessa nousivat esille talouden epävakaa tila niin kansallisesti kuin globaalisti. Kannattavuus on monen yrityksen huolenaiheena. Meriklusteriyritykset toimivat erittäin kovassa kansainvälisessä kilpailussa, joten hintakilpailukyky on ratkaisevan tärkeää niille. Osaavan työvoiman saannin turvaaminen on yksi tulevaisuuden haasteista. Pitkän aikavälin tulevaisuutta ohjaavat eri energialähteiden käyttö, kestävän kehityksen mukainen toiminta, globaali kilpailu, raaka-aineiden kuljetusreittien muutos, merten luonnonvarojen käyttö, kansainvälinen sääntely sekä digitalisaatio ja automaatio. </p

Suomen meriklusteri kohti 2020-lukua

Suomen meriklusteri on merellisten elinkeinojen muodostama kokonaisuus, jossa toimii noin 3 000 yritystä. Tutkimukseen saatiin analysoitavaksi tilinpäätöstiedot hieman yli 1 500 yrityksestä, joiden merisektoriin liittyvien toimintojen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2014 oli noin 12,7 miljardia euroa. Aineiston yritysten merisektoriin liittyvien toimintojen henkilöstön kokonaismäärä on noin 48 400 henkilöä. Noin 20 prosenttia meriklusteriyrityksistä on ainakin osittain ulkomaisessa omistuksessa, mutta näiden yritysten osuus meriklusterin kokonaisliikevaihdosta oli vuonna 2014 jopa lähes 70 prosenttia. Haastatteluissa ulkomaalainen omistus nähtiin ennen muuta mahdollisuutena, ei uhkan