Research Handbook on Intellectual Property and Investment Law

The position of human rights in intellectual property (IP) related investor-state dispute settlement (ISDS) has been the subject of prolific scholarly debate. This chapter focuses on the overlap of human rights, IP and international investment agreements (IIAs). It evaluates the impact human rights have had on the relevant ISDS practices and critically examines possible reasons for the increasing overlaps. It rejects human rights proportionality as a solution to increase the legitimacy of investment treaty arbitration. The chapter posits that –pending more profound reform of the whole investment arbitration system – the way forward is to decrease the overlaps through IIA design and to develop deference towards host state legislature as an approach in ISDS, especially through the doctrine of margin of appreciation.</p

Ulkomaiset investoinnit ja kriittinen aineeton omaisuus

Tutkimuksessa muodostetaan ajankohtainen tilannekuva kriittisestä aineettomasta omaisuudesta, sen omistuksesta sekä ulkomaisten yritysten toiminnasta Suomessa. Kriittiselle aineettomalle omaisuudelle ei ole yksiselitteistä määritelmää; siihen viitataan yleisimmin ns. kriittisten, nousevien tai perustavanlaatuisten teknologioiden kohdalla. Hyödynsimme tarkastelussa Euroopan komission patenttiluokkiin perustuvaa määritelmää kehittyneistä teknologioista, jota täydensimme puolustus- ja kaksikäyttöteknologiaa koskevilla patenttiluokilla. Käyttämämme määritelmän perusteella Suomessa toimii vajaa 1 500 kriittistä teknologiaa omaavaa yritystä, joista suurin osa on kotimaisessa omistuksessa. Kvantitatiivinen analyysi osoittaa, että ulkomaisten yritysten ostamat suomalaisyritykset patentoivat enemmän kriittistä teknologiaa. Kriittisen teknologian omistus ei kuitenkaan lisää ulkomaisen yrityskaupan todennäköisyyttä, kun yritysten taustaominaisuudet on huomioitu. Korkean teknologian yritysostot eivät myöskään korostu viranomaisvalvonnan soveltamiskäytännössä. Kriittistä teknologiaa omaavien yritysten taloudellinen kehitys on yrityskaupan jälkeen keskimäärin samankaltaista kuin verrokkiyritysten, jotka eivät olleet yrityskaupan kohteena, joskin vähäinen havaintomäärä hankaloittaa tilastollista analyysia.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Comparative study on blocking, filtering and take-down of illegal internet content

Country report Finland</p

General Principles of EU Law and the EU Digital Order

The chapter analyses how the CJEU operates with fundamental rights proportionality in the context of copyright and the information society. It theorizes the underlying issues, especially through the notions of incommensurability, rights inflation and externalities. The argument of the chapter is that the CJEU resorts to fundamental rights proportionality stricto sensu excessively, in the absence of an adequate method. Its judgments fill in gaps in Union law with inflated rights, hence expanding the scope of EU law. Disturbingly, it does not seem to realize the structuring effects of its rulings on the digital society. The cases may be about private law relations and rights on the surface level, but through their effects, they are more about judicially regulating the digital society through rights proportionality. Rather than reflecting a conscious agenda on the part of the CJEU, the development is evolutive and could be seen as part of two related global megatrends: power shifting to the judiciary and balancing as the paradigmatic judicial method of ourt ime. In the EU, these trends are strengthened by the already traditionally creative role of the CJEU in developing Union law, as well as the more recent constitutional elevation of the Charter of Fundamental Rights of the European Union.</div