Arvon yhteiskehittelyllä innovaatioihin public-private partnership -hankkeissa:käyttäjäosallistaminen Oulun kaupungin kouluhankinnoissa

Public-private partnership-mallissa julkisen hankinnan toteuttaja kantaa tilaajan hankkimasta rakennuksesta tai rakennelmasta normaalia laajemman ja pidemmän vastuun esimerkiksi kohteen suunnittelusta tai ylläpidosta. Suomessa mallista käytetään usein nimitystä elinkaarimalli. Tämän Pro Gradu-tutkielman tavoitteena on syventää ymmärrystä tilaajan ja toimittajan käymästä yhteistyöstä hankinnan käyttäjien kanssa ja osallistamisen merkityksestä PPP-hankkeissa syntyville innovaatioratkaisuille. Käyttäjien vuorovaikutusprosessia kuvataan tutkimuksessa soveltaen julkisen hankinnan kontekstiin yksityisen sektorin teoriaa arvon yhteiskehittelystä (Value co-creation). Tutkimuksen tarve perustuu yleiseen tutkimuksen puutteeseen ja vähäiseen kokemukseen PPP-mallista ja erityisesti sen käyttäjäosallistamisesta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on muodostettu kirjallisuuskatsauksella aiempaan Public-private partnership-, Public-private-people partnership-, innovaatio- ja arvon yhteiskehittelytutkimukseen. Empiirinen tutkimusosa on toteutettu yhden tapauksen laadullisena tutkimuksena Oulun kaupungin kouluhankinnoista. Tutkitun tapaushankkeen kohteet ovat PPP-mallia hyödyntäen hankitut lukio-päiväkotiyhdistelmä ja alakoulu Haukiputaalla. Tutkimusaineisto koostuu hankintaan osallisilta henkilöiltä kerätyistä kolmesta teemahaastattelusta ja hankkeesta dokumentoidusta kirjallisesta materiaalista. Kirjallisella aineistolla on ennen kaikkea haastatteluaineistoa täydentävä ja valmisteleva tehtävä tutkimuksen kulussa. Aineiston analyysimetodina on käytetty teemoittelua. Tutkimustulosten perusteella arvon yhteiskehittely hankinnan käyttäjän kanssa tuottaa todellista hyötyä hankkeissa saavutettaville innovaatioratkaisuille. Erityisesti käytettävyyttä edistävät innovaatiot tuottavat lisäarvoa käyttäjän arvokokemukselle ja hankkeen käyttäjätyytyväisyydelle. PPP-hankkeiden loppukäyttäjää voidaan käsitellä verrannollisena yksityisen sektorin kuluttajaan ja yhteinen arvonkehittely syntyy vuorovaikutuspisteissä toimijoiden välillä. Arvon yhteiskehittelyprosessi koostuu vuoropuhelun, pääsyn, riskien arvioinnin ja refleksiivisyyden sekä läpinäkyvyyden periaatteista. Innovatiivisten ratkaisujen syntymiselle tärkeintä vuorovaikutuksessa on käyttäjän kanssa käyty suora vuoropuhelu erityisesti kohteiden suunnitteluvaiheessa. PPP-hankkeiden ja -sopimusten monimutkaisuus tekee mallilla toteutettavista hankkeista usein ainutlaatuisia vertailtaviksi keskenään ja heikentää tutkimustulosten yleistettävyyttä muihin kuin tapaushankkeeseen. Tärkeintä arvon yhteiskehittelyn onnistumiselle ja käyttäjälähtöisten innovaatioiden syntymiselle onkin jatkuva käyttäjäkeskeisyyttä ja osallistamista tukeva ajattelutapa

It takes three to tango:end-user engagement in innovative public procurement

Abstract This study examines the phenomenon of end-user engagement in innovative public procurement. Innovative public procurement aims at satisfying human needs and fixing societal problems by enhancing the development of innovative products, services or processes. To understand the functions expected from procurement, collaborative interfaces, such as interaction with citizen communities, become instrumental for innovations to materialise. In contrast to the existing debate on innovative public procurement focused on broad policy issues or the dyadic relationship between procurer and supplier parties, the interest of this study lies in the micro-level interaction within the inter-organisational triad of public-sector procurer, private-sector supplier and public-service end-user. Value creation via end-user engagement is examined in the study through the three issues of co-creation activities, end-user roles and procurer capabilities. The empirical findings are based on a qualitative case approach to four innovative public property procurement projects in northern Finland. The primary data are generated through interviews and participant observation on relevant procurer, supplier, end-user and expert informants. The results of the thesis highlight the need to further place end-user interaction at the heart of developing public procurement procedures. First, the study categorises end-user engagement activities following the key principles of value co-creation in dialogue, access, risk assessment and reflexivity as well as transparency related actions. Second, the study identifies four end-user roles, conventional, cooperative, collaborative or controlling roles, each of which embodies different value potential according to the procurement situation. Third, adopting a user-centred approach to public procurement calls for an experimental culture that enables the procurer’s capabilities of learning-by-doing, alliancing and networking as well as the evaluation of external support to take place. By integrating the debate of public service co-production into the public procurement context, the study contributes to both innovative public procurement and public service management discussions. From a practitioner’s perspective, the main motivation to use innovative public procurement should not be financial savings, but the added value-in-use and well-being of the public.Tiivistelmä Tämä väitöskirja tutkii loppukäyttäjien sitouttamista innovatiivisissa julkisissa hankinnoissa. Innovatiiviset julkiset hankinnat pyrkivät täyttämään ihmisten tarpeita ja vastaamaan yhteiskunnallisiin ongelmiin tehostamalla innovatiivisten tuotteiden, palveluiden ja prosessien syntymistä. Ymmärtääkseen hankinnalta vaaditun toiminnallisuuden, yhteistyö julkisia palveluita käyttävien kansalaisten kanssa on elintärkeää innovaatioiden materialisoitumiselle. Siinä missä innovatiivisten hankintojen keskustelu on nykyisellään keskittynyt erityisesti hankintapolitiikkaan ja dyadiseen suhteeseen tilaajan ja toimittajan välillä, tämä tutkimus keskittyy vuorovaikutuksen tarkasteluun mikrotasolla triadisessa suhteessa julkisen sektorin tilaajan, yksityisen sektorin toimittajan ja julkisen palvelun loppukäyttäjän välillä. Loppukäyttäjien sitouttamisella saavutettua arvontuotantoa tarkastellaan tutkimuksessa kolmen sitouttamisen toimintoihin, loppukäyttäjän rooleihin ja tilaajan kyvykkyyksiin liittyvän kysymyksen avulla. Empiiriset tulokset perustuvat laadulliseen tapaustutkimukseen neljästä innovatiivisesta tilahankinnasta Pohjois-Suomessa. Ensisijainen aineisto on kerätty haastattelemalla ja havainnoimalla keskeisiä tilaaja-, toimittaja- ja loppukäyttäjäorganisaatioiden edustajia. Tutkimuksen tulokset korostavat loppukäyttäjävuorovaikutuksen selkeää asettamista innovatiivisten hankintakäytäntöjen ytimeen. Ensiksi, tutkimus luokittelee loppukäyttäjien sitouttamisen vuorovaikutukseen, pääsyyn, riskien hallintaan ja refleksiivisyyteen sekä läpinäkyvyyteen liittyviin toimintoihin. Toiseksi, tutkimuksen tuloksissa tunnistetaan neljä tilannesidonnaista loppukäyttäjien omaksumaa joko perinteistä, auttavaa, kumppanillista tai hallitsevaa roolia. Viimeiseksi, käyttäjäkeskeinen lähestymistapa julkiseen hankintaan edellyttää kokeilevaa kulttuuria, joka mahdollistaa tilaajalle ensiarvoiset kokeilemalla-oppimisen, verkostoitumisen ja ulkoisen tuen arvioimisen kyvykkyydet. Integroimalla julkisten palveluiden yhteistuotannon keskustelua julkisen hankinnan kontekstiin, tutkimuksen kontribuutiot suuntautuvat sekä innovatiivisten julkisten hankintojen että julkisten palveluiden keskusteluun. Käytännön toimijoiden näkökulmasta tärkeää on, että taloudellisten säästöjen sijasta hankinnan tärkein vaikutin olisi käyttöarvon luominen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistäminen

Public health care innovation lab tackling the barriers of public sector innovation

Abstract Acknowledging the public sector’s remarkable innovation potential and several challenges hindering its innovation capability, this case study explores the impact of public sector innovation laboratory on innovation barriers of public health care. Findings are based on a Finnish hospital district’s innovation laboratory specialized as an authentic environment to develop novel technology and service solutions with various private sector partners. By altering the PSO’s approaches on interaction, commercialization, mutual learning and independence, the PSI laboratory proves especially influential in tackling innovation barriers related to complexity and organizational competences. Conversely, the lab’s impact on the barriers of risk-aversion and bureaucracy is lesser

End-user engagement within innovative public procurement practices:a case study on public–private partnership procurement

Abstract The purpose of this paper is to establish a model for an end-user engagement process within innovative public procurement practices. Even though the importance of the public service end-user has been recognized by researchers and policy makers for some time, there’s a genuine lack of commonly acknowledged user engagement tools for both procurer’s and supplier’s practical implementation. We focus on the way value creation can be enhanced through actively engaging end-users as co-creators of value in public procurement. The study employs an intensive single-case methodology, where the findings are based on qualitative data gathered on a Public–Private Partnership (PPP) -based school property procurement in Finland. The end-user’s value potential does not rest only with creating individual user value but also with increasing e.g. the public service’s social, environmental and political value. Our findings support the existing theoretical understanding according to which the most significant end-user value is achieved through interactive dialogue in the design phase of the public procurement project. The most significant advantages of active end-user engagement are especially seen in the usability of the provided public service. Study results also indicate positive effects of end-user’s independent value creation and the sensation of involvement in the user’s individual value experience