Lapsen luovan itseilmaisun toteutuminen alakoulun opetussuunnitelmassa

Tiivistelmä. Taide- ja taitoaineisiin kohdistuu jatkuvasti säästöleikkauksia, jotka vaikuttavat niin koulutaipaleensa vasta aloittaneisiin lapsiin kuin opettajiksi opiskeleviin. Muuttuvaan tilanteeseen yritetään mukautua niin hyvin kuin suinkin mahdollista, mutta voidaanko lapsille taata laadukasta opetusta? Tämä kysymys kiinnostaa itseäni luovuuden ja itseilmaisun kannalta, joiden yhdistelmästä käytän nimitystä luova itseilmaisu. Tässä kirjallisuuskatsauksena toteuttamassani tutkielmassani pyrin selvittämään sitä, kuinka lapsen omista ajatuksista ja ideoista kumpuava ilmaisu pääsee toteutumaan alakoulun kuvataideopetuksessa. Tarkemmin haluan saada vastauksen seuraaviin tutkimuskysymyksiini: 1. Mitä on itseilmaisu alakoulun kuvataiteessa? 2. Miten opetussuunnitelma tukee itseilmaisun toteutumista? Tarkastelun kohteenani on erityisesti vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, jonka antama ohjeistus koskee suurinta osaa Suomen alakoulua käyviä lapsia. Opetussuunnitelmat sekä vallitsevat kasvatuskäsitykset muuttuvat ajan saatossa, sillä ne heijastavat sen aikaista yhteiskuntaa. Tämän vuoksi käyn tutkielmassani läpi taidekasvatuksen historiaa, jotta saan kokonaiskäsityksen siitä, millainen luovan itseilmaisun rooli on ollut aina 1800-luvun lopusta 2000-luvulle saakka. Tämä myös auttaa hahmottamaan, kuinka suuressa arvossa luovuus sekä itseilmaisu ovat tänä päivänä verrattuna vuosikymmenien takaiseen aikaan. Lapsen tuottamaan taiteeseen vaikuttaa lapsen kokemus taiteesta. Lapsi valmistaa luontaisesti itseään kiinnostavia kuvia ja ilmentää siten omaa kokemusmaailmaa. Lapsen taide vaihtelee myös sen mukaan, missä kontekstissa lapsi tuottaa kuvaa. Koulussa taidetta määrittää tehtävänannot, kun taas kotona kuvan tekemiselle on vapaammat ”raamit”. Luovan itseilmaisun toteutumiseksi koulussa ei riitä ainoastaan lapsen oma panos, vaan myös kasvattajan roolilla on vaikutusta siihen, kuinka lapsen ilmaisua voidaan tukea. Koska lapsen taiteen tekeminen koulussa on sosiaalista toimintaa, tutkielmani teoreettisena lähtökohtana toimii sosiokonstruktiivinen lähestymistapa, joka korostaa tiedon rakentumista sosiaalisten suhteiden muodostamana

Sankarit sarjakuvissa:sankaruuden teema 2000-luvun suomalaisissa lasten ja nuorten sarjakuvissa

Tiivistelmä. Lasten- ja nuortenkirjallisuus koskettaa keskeisesti lapsilukijoita läpi lapsuuden ja nuoruuden. Kirjallisuudella voidaan nähdä olevan lapsen kehityksessä hyvin tärkeä tehtävä toimiessaan lukutaidon kehittäjänä ja tietolähteenä. Sarjakuva ei tältä osin jää muita kirjallisuuden muotoja vähäpätöisemmäksi, sillä muun kirjallisuuden tavoin myös sarjakuvat välittävät viestiä yhteiskunnassa vallitsevista ajatuksista ja arvoista. Sarjakuvien suuri suosio näkyy esimerkiksi Aku Ankka -sarjakuvien menestyksessä, joka on kestänyt jo vuosikymmeniä. Usein sarjakuvien sivuilla seikkailee erilaisia hahmoja, jotka toimivat tarinan sankareina. Sankarit eivät edusta ainoastaan tietynlaista sankaruuden lajia, vaan he voivat olla kykyjensä ja sankaritekojensa puolesta hyvinkin erityyppisiä. Sankaruudessa on kuitenkin jotain hyvin yleismaailmallista, joka yhdistää kaikkia sankareita: pyrkimys hyvään. Se, miten hyvä määritellään, riippuu kuitenkin täysin tarkastelun näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme sankaruuden teemaa 2000-luvulla julkaistuissa SarjakuvaFinlandia-ehdokkuuden saaneissa lasten ja nuorten sarjakuvissa. Tutkimuskysymykset ovat pääkysymys Millaisena sankaruus esitetään 2000-luvulla Sarjakuva-Finlandia-ehdokkuuden saaneissa lasten ja nuorten sarjakuvissa? sekä tarkentavat apukysymykset: Mitä sankarityyppejä 2000-luvun lasten ja nuorten sarjakuvissa esiintyy? Millaiset teot ja ominaisuudet ovat sankarillisia 2000-luvun lasten ja nuorten sarjakuvissa? Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmä on teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tutkimus on toteutettu valmiiksi julkaistuja sarjakuvia tutkimalla. Tutkimusjoukkomme ehdoksi määrittelimme, että tutkittavien sarjakuvien täytyi olla Sarjakuva-Finlandiaehdokkuuden saaneita lasten ja nuorten sarjakuvia, jotka käsittelevät tavalla tai toisella sankaruuden teemaa. Lopullinen tutkimusaineistomme koostui seitsemästä sarjakuva-albumista. Tutkimustulokset osoittavat, että sankaruus ilmenee laajasti ja monipuolisesti eri sarjakuvissa. Teoksissa sankaruutta ei koeta yksiselitteisesti tavoiteltavana tai luontaisena, vaan usein sankaruuteen ajaudutaan pakon edessä ja omasta sankaruudesta koetaan myös epävarmuutta. Sankarit esitetään kuitenkin ihailtuina hahmoina sekä avuliaina ja rohkeina pelastajina, joilla on tarvittavia kykyjä ja taitoja toimia sankarillisesti. Teoksissa esiintyviin sankaritekoihin lukeutuvat taisteleminen, suojeleminen, rauhan ylläpitäminen ja pelastaminen. Tässä laadullisessa tutkimuksessa ei voida tuottaa täysin yleistettävissä olevia tuloksia. Tutkimuksessa saatu tutkimustieto koskee rajattua osaa lasten ja nuorten sarjakuvista. Tutkimustulokset vastaavat pitkälti aiempaa aiheeseen liittyvää tutkimustietoa ja kirjallisuutta