Asuinkerrostalo Rovaniemelle

Tiivistelmä. Kandidaatintyönäni suunnittelin asuinkerrostalon Rovaniemelle. Työssä yhdistyy kolme yhteisprojektin kurssia: asemakaavasuunnittelu, asuntosuunnittelu sekä kerrostalosuunnittelu, joista kandidaatintyökseni olen valinnut kerrostalosuunnittelun, ja täten sitä esityksessäni painottanut. Suunnittelu alkoi asemakaavasuunnittelun kurssilla, jossa tehtävänä oli laatia asemakaavan muutos Rovaniemelle 3. kaupunginosan Erottajan alueelle. Työ toteutettiin ryhmätyönä: omaan ryhmääni kuului Jalmari Kaakinen, Konsta Perttola sekä Seppo Väyrynen. Käsittelimme suunnittelualuetta säilyttävällä otteella: säilytimme rakennuksia ja toimintoja, jotka nykyisellään koimme toimiviksi. Suojeltu vanha linja-autoasemarakennus sai uuden käyttötarkoituksen nuorisokeskuksena ja siihen liittyi uusi aktiviteettipuisto. Läheisen kulttuuritalo Korundin välittömään läheisyyteen sijoitimme uuden, julkisen Revontulikeskuksen ja tämän viereen hotellin palvelemaan sekä suunnittelu- että keskusta-aluetta. Suunnittelualueelle tulee lisäksi kaksi suurta, n. 20 000 kem² kokoista asuinkorttelia. Asuntosuunnittelun kurssilla valitsin asemakaavasuunnitelman eteläisemmän asuinkorttelin ja tarkemmin Lapinkävijäntien ja Postikadun kulmaan jäävän rakennuksen jatkotyöstöä varten. Rakennuksessa on neljä- ja kuusikerroksiset osat. Minulle tärkeää oli saada rakennukseen monipuolisia yhteiskäyttötiloja, kuten kerhohuone, kuntosali, verstas sekä talosauna. Näitä sijoitin sisääntulo- ja kellarikerroksiin, talosaunan ylimpään kerrokseen. Kerrostalossa on 41 asuntoa, kooltaan yksiöstä neliöön, mukaan lukien yhden liikuntaesteiselle suunnitellun asunnon. Asuntosuunnittelussa minulle tärkeitä asioita olivat suuret, sisäänvedetyt parvekkeet, jotka toimivat olohuoneen jatkeena; sekä keittiön ja olohuoneen muodostama, yhtenäinen tila. Julkisivuissa ajatukseni oli, että rakennuksella on julkisempi kadun puoli sekä intiimimpi pihan puoli. Tämä näkyy materiaalivalinnoissa: Kadun puolen seinät ovat valkoista hiertorappausta, pihan puolen seinät pystysuuntaista lehtikuusipanelointia. Parvekkeen seinäpinnat ovat myös lehtikuusipaneloituja. Vesikattomateriaali on musta, konesaumattu peltikate. Kerrostalosuunnittelun kurssilla ensimmäinen tärkeä valinta oli runkojärjestelmän päättäminen. Päädyin tekemään kerrostaloni käyttäen ristiinlaminoituja massiivipuulevyjä, eli CLT:tä, sillä Suomessa on rakennettu vasta niukasti puurunkoisia kerrostaloja, mutta uskon sen olevan yleistymään päin jo lähitulevaisuudessa. Käytin CLT:tä runkomateriaalina sekä seinissä että laatoissa. Kantavissa seinissä on käytetty 120 mm paksua CLT-levyä, ei-kantavissa seinissä 80 mm paksua. Huoneistojen väliset seinät koostuvat kahdesta CLT-levystä, joiden välissä on 50 mm eristekerros mm. ääneneristyksenä. Huoneistojen sisäiset kevyet väliseinät ovat teräsrankaisia levyseiniä. Välipohjissa on käytetty 100 mm paksua CLT-levyä, jota on vahvistettu levyn alapuolelta 260 mm viilupuupalkeilla. Tällä rakenteella päästään hieman yli 7 metrin jänneväleihin, joten paria tapausta lukuun ottamatta ei tarvita asuntojen sisäisiä kantavia rakenteita. Yläpohjassa tämä rakenne on käänteisenä, jolloin eristekerros voi alkaa jo palkkien kohdalta. Porrashuoneen sekä parvekkeiden välipohjien CLT-levyt ovat ilman palkkivahvennusta. Parvekkeiden välipohjiin tarvittiin järeä, 280 mm paksu CLT-levy. Kellareiden seinät, alapohja sekä kellarin ja 1. kerroksen ovat toteutettu betonisina. CLT-levyjä on palomääräyksien puitteissa hyödynnetty myös sisäpuolen pintamateriaalina: jokaisesta asunnosta valikoin yhden seinän olohuoneesta, jossa ei ole kipsilevyverhousta, vaan paljas CLT muodostaa valmiin seinäpinnan. Myös parvekelaattojen alapinta on jätetty verhoilematta, joten CLT toimii parvekkeiden kattopintana. Puutalon mielikuvaa on pyritty korostamaan myös erilaisissa detaljeissa, joita on piirretty mm. räystäistä, sokkelista, parvekkeesta, ranskalaisesta parvekkeesta, sisäänkäynnistä sekä joistain ikkunoista. Detaljeissa pyrin niukkaan yksinkertaisuuteen, toiminnalliseen varmuuteen ja osin käsin rakentamiseen: hyvä esimerkki on ranskalaisen parvekkeen kaide. Kokonaisuudessaan pyrin ratkaisemaan puukerrostaloon kohdistuvat vaatimukset unohtamatta tarkkaan harkittua detaljointia ja laadukkaita, käyttäjilleen suunniteltuja asuntoja

Kunnan keinot puurakentamisen edistämiseksi:tapaustutkimus Oulu

Tiivistelmä. Tässä diplomityössä tutkitaan kunnan keinoja puurakentamisen edistämiseksi. Tapaustutkimuksena on Oulun kaupunki. Valmis työ tarjoaa jäsenneltyä aineistoa puurakentamisen edistämisestä Oulun Puurakentamisen ohjelman laatimiseksi tai muilla tavoin puurakentamisen edistämisen kannalta hyödynnettäväksi Työssä luodaan kirjallisuuskatsaus aihetta koskeviin tutkimuksiin, artikkeleihin ja muihin julkaisuihin. Tietoa etsitään konkreettisista keinoista, joita kunnalla on käytettävissään puurakentamisen edistämiseksi. Keinovalikoimaan kuuluu kuntastrategia, kunnan omat julkiset rakennushankinnat, useita maankäytöllisiä keinoja, kuten asemakaavoitus, maankäyttösopimukset, tontinluovutus ja rakennusjärjestys; sekä toimia puurakentamisen osaamisen ja tiedon kasvattamiseksi. Lisäksi tutkitaan, miten puurakentamisen strategia tulee laatia. Toinen osa kirjallisuuskatsauksesta tarkastelee valtion sekä muiden kuntien puurakentamisen edistämisohjelmia. Valtion tasolla puurakentamiseen ohjataan hallitusohjelmassa, Puurakentamisen ohjelmassa ja siihen liittyvässä Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelmassa, sekä vähähiilisen rakentamisen tiekartassa. Kuntatasolla tarkasteltavana ovat Espoon, Tampereen sekä Växjön puurakentamisen edistämisohjelmat, joista laaditaan esikuva-analyysi. Oulun kaupungin puurakentamisen edistämisen visioksi muotoutuu ”oikea materiaali oikeaan paikkaan”: käytetään puuta siellä, missä se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista — kaiken ei tarvitse olla puuta. Tätä näkökulmaa tukemaan työssä laaditaan konseptisuunnitelmat puun käytön tasoista rakentamisessa, joissa käytetyn puun määrä lisääntyy asteittain tasolta toiselle siirryttäessä. Tasot kattavat ratkaisuja vakiintuneesta betonirakentamisesta, puun käytöstä pinnoissa, hybridirakentamisesta sekä kokonaisvaltaisesta puurakentamisesta. Lopuksi Oulun kaupungille laaditaan toimintamalliehdotus puurakentamisen edistämiseksi, jossa laaditut puun käytön tasot sisällytetään kunnan käytettävissä oleviin keinoihin, esimerkiksi maankäytöllisiin ohjauskeinoihin ja julkisiin hankintoihin. Puun käytön tasoja voidaan hyödyntää esimerkiksi pisteytettäessä suunnitteluratkaisuja tai määritettäessä taloudellisten kannustimien suuruutta.Municipality’s means to promote wood building : case study Oulu. Abstract. This thesis examines the municipality’s means of promoting wood building. The case study is the City of Oulu. The completed work provides material about the promotion of wood building for the preparation of Wood Building Strategy in Oulu or to be utilized in other ways for the promotion of wood building. The work goes through a literature review of research, articles and other publications on the subject. Information is searched about the concrete means available to the municipality to promote wood building. The palette of means includes the municipal strategy, the municipality’s own public building procurements, several landuse means, such as urban planning, land use agreements, plot allotment and building ordinance; and means to increase knowledge about wood building. In addition, it will be studied how the wood building stategy should be developed. The second part of the literature review examines the state’s and other municipalities’ wood building strategies. At the state level, promotion of wood building is mentioned in the government programme, the Wood Building Programme and the related Aid Scheme for Growth and Development from Wood, as well as in the lowcarbon building road map. At the municipal level, the wood building strategies in Espoo, Tampere and Växjö are examined by the benchmark analysis. The vision of promoting the wood building in Oulu is “the right material in the right place”: wood is used where it is possible and appropriate — not everything has to be wood. To support this perspective, conceptual plans for the levels of wood use in building are developed, in which the amount of wood used gradually increases from one level to another. The levels cover solutions from wellestablished concrete construction, exterior wood use, hybrid constructions and overall wood constructions. Finally, a proposal for a procedure for the promotion of wood building will be prepared for the City of Oulu, in which the levels of wood use will be included in the means available to the municipality, such as land use means and public procurement. Levels of wood use can be used, for example, to score design solutions or determine the level of financial incentives