The sustainable lifestyles accelerator: opportunities for fostering sustainability transition on municipal level

The paper describes and analyzes the cooperation of the Sustainable Lifestyles Accelerator with Finnish and Spanish municipalities. The Sustainable Lifestyles Accelerator is a three-year program for upscaling sustainable lifestyles in Finland, Spain, Germany, Switzerland, Denmark, Mexico and India. It is based on the four steps of the transition cycle comprising problem analysis, vision development, experimenting and up-scaling. In the Sustainable Lifestyles Accelerator problem analysis means the calculation of the lifestyle carbon and material footprints of the participating households, vision development the co-creation of individual roadmaps towards 1.5-degree lifestyles by 2030 for each participating household, and experimenting a one-month phase where each participating household tries out several measures out of their roadmap. Up-scaling happens by extending the number of participating households per country from 5-10 in 2018 to 500 in 2019 and 10,000 in 2020. In addition, up-scaling means increasing the number of municipalities cooperating with the Sustainable Lifestyles Accelerator.Peer ReviewedPostprint (published version

Elinympäristömuutoksen vaikutus rauduskoivupopulaatioiden elinvoimaisuuteen ja lehtikarikkeen hajoamiseen

Lämpenevä ilmasto muuttaa boreaalisten metsien lajikoostumusta. Uudet lajit levittäytyvät yhä pohjoisemmaksi lämpenemisen siirtäessä kullekin lajille luontaisia elinympäristöjä. Lisäksi perustuotannon, karikkeen hajoamisen ja ravinteiden saatavuuden on ennustettu muuttuvan, mikä asettaa uusia sopeutumistarpeita kasvien typpitaloudelle. Erityisesti pitkäikäiset puut kohtaavat merkittävän haasteen suotuisten elinympäristöjen siirtyessä nopeammin kuin puut kykenevät itse leviämään uusiin kasvuympäristöihin. Tässä pro gradu- työssä tarkastelen elinympäristön muutoksen vaikutuksia neljän rauduskoivupopulaation (Betula pendula) puiden elinvoimaisuutta ilmentäviin ominaisuuksiin sekä niiden tuottaman karikkeen laatuun ja hajoamiseen. Hyödynsin tutkimuksessani olemassa olevaa koeasetelmaa, jossa pohjois-eteläsuuntaista gradienttia edustavista populaatioista (alkuperistä) kloonattuja rauduskoivun taimia on istutettu yhteisille "common garden" -kasvupaikoille Tuusulaan, Joensuuhun ja Kolariin. Erityisesti etelään päin siirron on tarkoitus simuloida ilmaston lämpenemistä. Tutkimusaineistoni koostuu 233 taimesta, joista määritin pituuskasvun, lehtien hiili- (C), typpi- (N) ja vesipitoisuuden sekä typen takaisinottotehokkuuden, lehtialaindeksin ja herbivorivioituksen. Lisäksi määritin maatuvan lehtikarikkeen massahäviön ja lehtikarikkeesta vapautuvan typen määrän 3 kk kestäneessä maatumiskokeessa. Aineiston keräsin puiden neljäntenä kasvukautena aikavälillä 27.6.2014 – 6.3.2015. Tulosten tilastolliseen analysoimiseen käytin varianssi- ja korrelaatioanalyysejä. Vihreiden lehtien N-pitoisuus (%) pieneni lineaarisesti pohjois-eteläsuuntaisesti, kun taas typen takaisinottotehokkuus heikkeni ja muodostuvan lehtikarikkeen N % kasvoi, kun populaatioita siirrettiin pohjoiseen tai etelään alkuperäiseltä kasvupaikaltaan. Siirto vähensi myös pituuskasvua ja lehtien vesipitoisuutta. Herbivorivioitus ja lehtialaindeksi eivät reagoineet siirtoon. Vihreiden lehtien N % korreloi positiivisesti typen takaisinottotehokkuuden kanssa. Mitä suurempi takaisinottotehokkuus, sitä pienempi oli typpipitoisuus lehtikarikkeessa. Maatuvan karikkeen massahäviö kasvoi, mitä suurempi oli maatuvan karikkeen N-pitoisuus. Erityisesti Joensuun ja Tuusulan kasvupaikoilta kerätyn karikkeen massahäviö oli sitä suurempaa, mitä pohjoisemmasta alkuperästä oli kyse. Typpeä ei vapautunut maatumiskokeen aikana, eikä typen vapautuminen korreloinut lehdistä mitattujen ominaisuuksien kanssa. Tulokseni osoittavat, että rauduskoivun pituuskasvu, lehtien vesipitoisuus ja sisäinen typpitalous ovat parhaimmillaan alkuperäisellä kasvupaikalla, ts. populaatiot ovat paikallisesti sopeutuneita. Muutokset typen takaisinottotehokkuudessa näyttävät liittyvän rauduskoivun kasvuun, joka heikkeni elinympäristön muuttuessa. Populaatioiden pohjois-etelä-siirto heikensi typen takaisinottotehokkuutta ja lisäsi maatuvan karikkeen massahäviötä. Tulokseni osoittavat, että tulevaisuuden muuttuvat ilmasto- ja ympäristöolosuhteet voivat heikentää puiden elinvoimaisuutta pohjoisissa ekosysteemeissä, mutta toisaalta samanaikaisesti kiihdyttää karikkeen maatumista parantamalla muodostuvan kasvikarikkeen laatua

1.5-Degree Lifestyles: Towards A Fair Consumption Space for All

This report uses a science-based approach to link concrete changes in lifestyles to measurable impacts on climate change in order to achieve the 1.5-degree aspirational target of the Paris Agreement on climate change. The report also fills the knowledge gap arising from most prevailing climate scenarios that underplay the potential contributions of lifestyle changes to climate change mitigation and focus on developing new technologies as well as on changes in production.A summary for policy makers and individual sections of the report can be dowloaded here: https://hotorcool.org/1-5-degree-lifestyles-report/A recording of the report launch is available here:  https://www.youtube.com/playlist?list=PLncecPWTUt9l_I0hQzg3BpGkkTz-h2uh

Lifestyle carbon footprints and changes in lifestyles to limit global warming to 1.5 °C, and ways forward for related research

This paper presents an approach for assessing lifestyle carbon footprints and lifestyle change options aimed at achieving the 1.5 °C climate goal and facilitating the transition to decarbonized lifestyles through stakeholder participatory research. Using data on Finland and Japan it shows potential impacts of reducing carbon footprints through changes in lifestyles for around 30 options covering food, housing, and mobility domains, in comparison with the 2030 and 2050 per-capita targets (2.5-3.2 tCO2e by 2030; 0.7-1.4 tCO2e by 2050). It discusses research opportunities for expanding the footprint-based quantitative analysis to incorporate subnational analysis, living lab, and scenario development aiming at advancing sustainability science on the transition to decarbonized lifestyles

The sustainable lifestyles accelerator: opportunities for fostering sustainability transition on municipal level

The paper describes and analyzes the cooperation of the Sustainable Lifestyles Accelerator with Finnish and Spanish municipalities. The Sustainable Lifestyles Accelerator is a three-year program for upscaling sustainable lifestyles in Finland, Spain, Germany, Switzerland, Denmark, Mexico and India. It is based on the four steps of the transition cycle comprising problem analysis, vision development, experimenting and up-scaling. In the Sustainable Lifestyles Accelerator problem analysis means the calculation of the lifestyle carbon and material footprints of the participating households, vision development the co-creation of individual roadmaps towards 1.5-degree lifestyles by 2030 for each participating household, and experimenting a one-month phase where each participating household tries out several measures out of their roadmap. Up-scaling happens by extending the number of participating households per country from 5-10 in 2018 to 500 in 2019 and 10,000 in 2020. In addition, up-scaling means increasing the number of municipalities cooperating with the Sustainable Lifestyles Accelerator.Peer Reviewe

1,5 asteen elämäntavat : Miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi?

Tämä selvitys perustuu tekniseen raporttiin 1.5-degrees lifestyles: Targets and options for reducing lifestyle carbon footprints (ISBN 978-4-88788-222-5