”En ole monikulttuurinen, olen suomalainen” : päiväkodin henkilöstön kokemuksia monikulttuurisesta varhaiskasvatuksesta

Opinnäytetyömme keskittyy monikulttuuriseen varhaiskasvatukseen, ja sen haasteisiin. Työssämme pyrimme tuomaan esiin niitä moninaisia kysymyksiä, joita varhaiskasvatuksen ammattilaiset joutuvat päivittäin kohtaamaan monikulttuurisessa varhaiskasvatustyössä. Opinnäytetyömme keskeiset tutkimuskysymykset olivat: Mitä ongelmia päiväkodin henkilöstö on kohdannut arkisessa päiväkotityössä maahanmuuttajataustaisten lasten sekä heidän vanhempiensa kohtaamisissa? Minkälaisia välineitä tai kompetenssia tarvitaan monikulttuurisessa päiväkotiarjessa ja varhaiskasvatuksessa? Mitä mahdollisia muutos- ja kehittämistarpeita varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmään tarvitaan maahanmuuttajaperheiden kohtaamisissa? Opinnäytetyömme tehtiin Helsingin kaupungin sosiaaliviraston toimeksiannosta aktiivisen yhteiskunnallisen maahanmuuttokeskustelun ilmapiirissä, ja siitä kummunneesta tarpeesta saada tietoa monikulttuurisuudesta, interkulttuurisesta kompetenssista ja niiden haasteista varhaiskasvatuksen ja arkisen päiväkotityön konteksteissa. Opinnäytetyössämme tarkastelimme suuren helsinkiläisen päiväkodin henkilöstön kokemuksia monikulttuurisesta varhaiskasvatuksesta. Tuloksiemme mukaan, tarkastelemamme päiväkodin henkilöstön jäsenet ovat monikulttuurisen varhaiskasvatuksen kokeneita ammattilaisia, ja näin ollen heillä on ammatillisesti paljon jaettavaa tietotaitoa ja kokemusta jota voisi, ja tulisi hyödyntää kehitettäessä monikulttuurista varhaiskasvatusta Suomessa. Teoriaviitekehyksenämme käytimme Milton Bennettin mallia kulttuurisen osaamisen kehittymisestä.Our thesis focused on intercultural competence in early childhood education, and its challenges. In our thesis we highlighted the various challenges and questions faced by early childhood education professionals in their everyday work in a multicultural working environment in a daycare center. Our main study questions were: What challenges or problems have they encountered in their work with multicultural children and their families? Which tools and competencies are needed in multicultural early childhood education? Are any changes needed in the social services structures when dealing with multicultural children and their families in daycare? Our thesis was conducted in co-operation with the Social Services Department of Helsinki. The thesis was produced at a time of the politically polarized domestic environment in Finnish society which questioned and scrutinized the economic, cultural and public sector implications of immigration in general during a time of global economic difficulties. In our thesis we focused on a large, Helsinki based daycare center and its staff and examined their answers to our study questions. According to our results, the daycare center and its staff in question were highly experienced professionals in multicultural early childhood education. Their intercultural competencies and vast experience in the field should be utilized in developing multicultural early childhood education in Finland. Our thesis was based on Milton Bennett´s developmental model of intercultural sensitivity

MIM-menetelmän käyttö lasten osallisuuden tukemisessa: lastensuojelun erityispalveluiden työntekijöiden kokemuksia

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Espoon kaupungin lastensuojelun erityispalveluiden työntekijöiden tulkintoja siitä, miten MIM-menetelmän käyttäminen tukee lapsen osallisuutta. MIM-menetelmä (Marshack Interaction Method) on Marianne Marschackin 1960-luvulla kehittämä vuorovaikutuksen havainnointimenetelmä, jonka avulla arvioidaan lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutussuhteen laatua. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Opinnäytetyötä varten haastateltiin viittä työntekijää, jotka työskentelevät Espoon kaupungin lastensuojelun erityispalveluissa. Haastattelukysymyksillä pyrittiin kartoittamaan, miten lapsen osallisuus toteutuu MIM-prosessissa sekä työntekijöiden kokemuksia menetelmästä. Haastattelut toteutettiin etäyhteyden välityksellä kesäkuu-lokakuu 2022 aikana. Saatu aineisto analysointiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Työntekijöiden kokemukset näyttäytyvät vanhempikeskeisyyden, asiantuntijalähtöisyys ja lapsen välillisen toimijuuden kautta. MIM-menetelmän vanhempikeskeisyys näyttäytyi lapsen osallisuutta estävänä tekijänä. Lapsen osallisuuden kuvattiin tulevan esiin välillisesti vanhemman toiminnan kautta. Lisäksi MIM-menetelmä kuvautui asiantuntijakeskeiseksi - lastensuojelun työntekijöiden arvioilla oli suuri merkitys siinä, milloin ja keiden kanssa menetelmää päätettiin hyödyntää. MIM-menetelmän käyttö koettiin tehokkaaksi keinoksi tuoda näkyväksi vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen haasteita. Johtopäätöksenä voidaan todeta MIM-prosessin lapsen osallisuutta tukevien tekijöiden hahmottuvan pääosin välillisinä. Keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi nousi lapsen osallisuuden kokemuksen lisääminen MIM-prosessissa. Lisäksi kehittämiskohteiksi nousi myös menetelmän systemaattisempi käyttäminen asiakastyössä sekä menetelmän käyttöön kohdistuva resursointi. Tuloksia voidaan hyödyntää Espoon lastensuojelun erityispalveluiden kehittämisessä ja yleisesti MIM-työskentelyä toteuttaessa lastensuojelussa