Kulttuuristen ennakkoluulojen yhteys maahanmuuttajataustaisen lapsen osallisuuden edistymiseen

Suomen tilanne maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita vastaanottavana valtiona muuttui paljon, kun turvapaikanhakijoiden määrä nousi merkittävästi pakolaiskriisin johdosta vuonna 2015. Tämä ilmiö lisäsi yhteiskunnassa käytyä voimakasta keskustelua maahanmuuttajista ja mielipiteet alkoivat osittain kärjistyä. Kulttuuristen ennakkoluulojen ja rasismin välittyminen ovat olleet viime aikoina esillä niin poliittisissa päätöksissä kuin sosiaalisessa mediassakin. Ilmiö on todettu suureksi ongelmaksi, joka hidastaa kotouttamispolitiikkaan liittyvien tavoitteiden saavuttamista ja sotii yhteiskunnan arvoja vastaan. Tämä ajankohtainen keskustelu on ollut tärkeä syy tutkimukseni teolle, koska sillä on merkittäviä vaikutuksia maahanmuuttajataustaisen lapsen elämään. Tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa esittelen Suomen tilannetta maahanmuuttajia vastaanottavana valtiona perehtyen lakeihin, yhteiskuntapolitiikkaan ja kotouttamisohjelmaan. Lisäksi tarkastelen Suomessa vallitsevien ennakkoluulojen piirteitä, niiden muotoutumisen syitä ja seurauksia. Kontekstiin tutustuminen on tärkeää, koska sen avulla ilmiötä voidaan tarkastella juuri maahanmuuttajataustaisen lapsen osallisuuden edistymisen näkökulmasta. Kirjallisuuskatsaukseni tarkastelee kahden ilmiön, ennakkoluulojen ja osallisuuden välisiä yhteyksiä. Osallisuuden valitsin toiseksi tarkasteltavista ilmiöistä, sillä se on nostettu tärkeäksi tavoitteeksi esimerkiksi kotouttamisohjelmassa ja valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa. Tavoitteena tutkimuksessani on ollut löytää yhteyksiä osallisuuden ja ennakkoluulojen välille yhdistämällä ne laajempiin ilmiöihin, kuten rasismiin ja sosialisaatioon. Tutkimuskysymykseni on seuraava: Miten kulttuuriset ennakkoluulot ovat yhteydessä maahanmuuttajataustaisen lapsen osallisuuden edistymiseen? Tutkimukseni keskiössä on näiden ilmiöiden yhteyksien tarkastelu. Tärkeiksi lähteiksi ovat osoittautuneet esimerkiksi lukuisat sosiaalipsykologian teoriat sekä maahanmuuttajiin liittyvät tutkimukset Suomessa ja ulkomailla. Kirjallisuuskatsaukseni avulla selvisi, että kyseisten ilmiöiden välillä on vahva yhteys. Ihmisten mielipiteet vaikuttavat paljon lapsen kokemukseen osallisuudesta ja yhteisöön kuuluvuudesta. Johtopäätöksiä tehdessä on pitänyt kuitenkin ottaa huomioon esimerkiksi yksilölliset ominaisuudet ja konteksti. Tutkimuksessa käy ilmi ennakkoluulojen rasistinen piirre ja ongelmallisuus sekä osallisuuden antamat hyödyt, joten aihe on tärkeä myös jatkotutkimukselle

Kielirikasteinen opetus oppilaan vieraan kielen oppimisen ja motivaation tukena:luokanopettajien näkökulmia

Vieraiden kielten osaamisen merkitys korostuu nyky-yhteiskunnassa yhä enemmän. Jotta yhteiskunnan monikielinen ja -kulttuurinen tulevaisuus voidaan turvata, on vieraiden kielten taitojen kehittäminen huomioitava myös pedagogiikassa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) tarjoaa yhtenä vieraan kielen opettamisen menetelmänä niin kutsutun kielirikasteisen opetuksen, jossa korkeintaan 25 % opetuksesta on vieraskielistä. Tutkimuksessa tarkastellaan luokanopettajien käsityksiä kielirikasteisessa opetuksessa esiintyvistä motivaatiotekijöistä ja niiden vaikutuksista alakouluikäisen vieraan kielen oppimisen motivaatioon. Lisäksi tutkimus tuo esille kielirikasteisen opetuksen muita mahdollisia hyöty- ja haittapuolia, tavoitteita sekä toteutustapoja. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan vieraan kielen oppimisen motivaatioon ja siihen vaikuttaviin tekijöihin liittyvää teoriaa. Toinen tärkeä osa teoreettista viitekehystä on vieraskielisen opetuksen ja sen vaikutusten määritteleminen aiempien tutkimusten pohjalta. Tutkimuksen aineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella ja vastauksia on saatu kymmeneltä luokanopettajalta ympäri Suomen. Aineiston analyysiä on ohjannut fenomenografinen tutkimussuuntaus, jossa vastauksia on luokiteltu aineistolähtöisesti kategorioihin ja niiden alaluokkiin. Muodostuneita kategorioita ja niiden alaluokkia on peilattu aiempaan teoriaan ja tutkimustuloksiin luoden tuloksista johtopäätöksiä ja tulkintoja. Kasvaneen motivaation lisäksi kielirikasteisella opetuksella havaittiin myös monia muita vaikutuksia vieraan kielen oppimiselle. Vieraan kielen oppimisen motivaatiota rakentavat vastaajien mukaan erinäiset kontekstiin liittyvät ja henkilökohtaiset motiivit. Tämän tutkimuksen avulla saatiin lisätietoa myös luokanopettajien toteuttaman kielirikasteisen opetuksen luonteesta sen tavoitteiden, määrän ja opetusmenetelmien osalta