Ensihoidon työpaikkakoulutuksen toteutuminen työpaikoilla – hoitovelvoitteisten ensihoitajien näkemyksiä työpaikkakoulutuksesta

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka usein hoitovelvoitteisille ensihoitajille järjestetään työpaikkakoulutusta, mitä koulutusmenetelmiä työpaikkakoulutuksissa käytetään ja kuka koulutukset pitää. Lisäksi selvitettiin ensihoitajien mielipiteitä työpaikkakoulutusten määrästä, käytetyistä koulutusmenetelmistä, koulutusten pitäjistä sekä hyödyllisyydestä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli myös saada kehittämisehdotuksia ensihoidon työpaikkakoulutukseen. Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena ja se kohdistettiin hoitovelvoitteisille ensihoitajille jotka työskentelevät Keski-Uudenmaan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pelastuslaitoksilla sekä Tampereen aluepelastuslaitoksella. Kyselylomakkeita lähetettiin 95 kappaletta. Kyselyyn osallistui 63 ensihoitajaa. Aineiston analysoinnissa käytettiin apuna PASW Statistics 18 –tilastointiohjelmaa. Tilastointiohjelman avulla tulokset saatiin numeraalisiksi joiden avulla voitiin muodostaa kuvaajia tulosten esittämiseksi. Tulokset esitetään frekvenssien sekä pylväsdiagrammien avulla. Kyselylomake sisälsi yhden avoimen kysymyksen jonka vastauksia käytettiin sellaisenaan tutkimuksessa. Tutkimustuloksissa ilmeni, että ensihoidon työpaikkakoulutusten järjestäminen on epäsäännöllistä. Koulutusten pitäjät ovat lähinnä kollegoita tai lähimpiä esimiehiä. Koulutustapoja on käytössä monipuolisesti. Ensihoitajat kokevat koulutusten määrän riittämättömäksi ja toivovat enemmän sekä teoriakoulutuksia että käytännön harjoituksia. Koulutukset koetaan hyödyllisiksi, mutta niihin osallistuminen osittain hankalaksi päällekkäisen päivystämisen kanssa. Jatkotutkimusehdotuksena on vastaavanlaisen kyselyn suorittaminen yksityisissä sairaankuljetusyrityksissä sekä laajentamalla otoksen kokoa kattavamman tuloksen aikaansaamiseksi. Uusi terveydenhuoltolaki siirtää ensihoidon järjestämisvastuun kunnilta sairaanhoitopiireille. Tämä tutkimus on toistettavissa tulevaisuudessa tutkittaessa terveydenhuoltolain muutoksien yhteyksiä työpaikkakoulutusten toteuttamiseen.The objective of this thesis was to find out how often treatment-obligated paramedics are provided with workplace training, what are the training methods applied and who organizes such events. In addition, the study investigates the paramedics’ perceptions of the frequencies, instructors and usefulness of the workplace training. Furthermore, the aim was to bring up development suggestions concerning training at the workplace. The research methodology comprised of a questionnaire survey, with a research population consisting of treatment-obligated paramedics working in the rescue departments of Central Uusimaa, South Karelia and Kymenlaakso, as well as the regional rescue department of Tampere. In total, 95 questionnaires were sent, with 63 paramedics taking part in the survey. Statistical software ‘PASW Statistics 18’ was utilized to analyze the collected data. With the help of the software the collected data could be translated into measurable factors, according to which diagrams could be constructed to present the results. The research findings are presented in frequency tables and bar charts. The research results depicted that organizing workplace training takes place irregularly and the training instructors mainly comprised of colleagues or closest superiors. The respondents considered the training methods to be versatile. However, the frequency of training organized was stated to be insufficient. In addition, the respondents called for more theoretical education as well as practical exercises. To conclude, the training at the workplace was considered useful, however participating was found difficult due to overlapping emergency duties. The study could be extended in the future by conducting a similar questionnaire survey for private companies working in the ambulance service domain. In addition, a more comprehensive research population could be targeted, in order to maximize the response rate. The new health care act shifts the responsibility for providing emergency medical care services from municipalities to health care districts. This study can be repeated in the future while investigating the connections between the changes in the health care act and the organization of training at the workplaces

Ensihoitohenkilöstön ammatilliset vuorovaikutustaidot : Toimintatutkimus Kymenlaakson pelastuslaitoksella

Kymenlaakson pelastuslaitoksella kehitettiin ammatillisia vuorovaikutustaitoja toimintatutkimuksen keinoin. Ensihoitajien vuorovaikutustaitojen nykytila kartoitettiin ja vastausten perusteella muodostettiin tavoitteet koulutuksellisille interventioille. Ensihoidossa ammatillisten vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten kohtaamisissa. Vuorovaikutustaitojen kehittämisellä on myös suuri merkitys ensihoitotyön potilasturvallisuuteen sekä ensihoitajien työturvallisuuteen. Vuorovaikutustaitojen kehittäminen mahdollistaa tavoitteellisen hoitotyön toteuttamisen, joka parantaa potilaiden sitoutumista oman terveyden hoitoon. Tämän kehittämistyön tavoitteena oli kehittää Kymenlaakson pelastuslaitoksen eteläi-sen toimialueen ensihoitajien ammatillisia vuorovaikutustaitoja. Tavoitteena oli lisätä ensihoitajien valmiuksia toteuttaa parasta mahdollista asiakaskeskeistä hoitotyötä sekä luoda pelastuslaitokselle ammatillisen vuorovaikutuksen laatukriteerit laadunvalvonnan parantamiseksi. Kehittämistyössä käsiteltiin viestintää, itsehillintää sekä myönteisen vuorovaikutussuhteen luomista. Kehittämistyön teoreettinen viitekehys muodostettiin ensihoitohoitotyötä koskevan vuorovaikutuksen näkökulmasta. Työn aikana toteutettiin kolme koulutuksellista interventiota sekä kaksi vuorovaikutustaitoja käsittelevää kyselyä, joiden pohjalta pystyttiin luomaan kohdennetut osaamistavoitteet työn koulutuksiin. Kyselyiden aineisto käsiteltiin induktiivista sisällönanalyysia käyttäen. Interventioissa käytettiin simulaatio-oppimismenetelmää sekä aktivoivaa luento-opetusta kehittämisen välineinä. Kehittämistyön tuloksena luotiin pelastuslaitokselle ammatillisen vuorovaikutuksen laatukriteerit sekä oman laadunvalvonnan helpottamiseksi seurantalomake. Kehittämistyön aikana ensihoitajat oppivat vuorovaikutustaitojen, selkeän viestinnän sekä itsehillinnän merkityksestä ryhmätyöhön sekä potilasturvallisuuteen. Ensihoitajat pitivät hyviä vuorovaikutustaitoja onnistuneen ryhmätyön sekä koko ensihoitotehtävän sujumisen edellytyksenä. Vuorovaikutustaitojen kehittämistä pidettiin ensihoitajien keskuudessa aiheellisena.The occupational interaction skills of Kymenlaakso emergency service department were developed through this action-based research. To enable the formulation of the objectives for the educational interventions, a present-state survey of interaction skills was conducted for the emergency nurses. When encountering people dealing with challenging life situations, the significance of interaction skills is emphasized. The development of interaction skills in care work also plays a great role when it comes to patient safety and emergency nurses’ safety of work. Improving interaction skills enables the execution of goal-directed care work care thus enhancing the patients’ commitment to personal health care. The aim of this development work was to improve the emergency nurses’ occupational interaction skills at the southern domain of Kymenlaakso emergency services depart-ment. The goal was to enhance the emergency nurses’ capabilities in optimal execu-tion of customer-oriented care work as well as to author the occupational interaction quality assessment criteria for the quality control improvement of emergency services. The development study addressed communication, self-control as well as interdependency creation. The theoretical framework of this development work evolves from the interaction skills concerning first aid. During the study, three educational interventions and two surveys regarding interaction skills were conducted. The aforesaid enabled the construction of targeted learning objectives for the schooling part of the study. The survey material was analyzed using inductive content analysis. The interventions were carried out using a simulation-based learning method as well as activating lecture teaching as means of development. As result of the development study, the quality assessment criteria for the occupational interaction skills of emergency service department were authored. Furthermore, to facilitate the quality control, a specific monitoring form was generated. During the development study, the emergency nurses learned the role and importance of interaction skills clear communication as well as self-control in teamwork and patient safety. According to the emergency nurses, good interaction skills were regarded the key to successful team work as well as the foundation for the proper execution of care work itself. Overall, the development of interaction skills was regarded well-grounded among the emergency nurses