Katkokset, jatkuvuudet ja sairausselitykset kainuulaisnaisten sepelvaltimotautikertomuksissa

Abstract This study explores women’s conceptions and experiences of heart disease in Kainuu, Finland through illness narratives. Conventionally, coronary heart disease has been considered a male disease. However, many women suffer from heart disease, but their illness experiences have called relatively little attention. This PhD study, which falls under the field of medical anthropology, looks at experiences and illness conceptions women attach to heart disease. The research material consists of 15 women’s narrative interviews collected during 2004–2005. The theoretical–methodological framework in this study employed cognitive anthropology and narrative research, and the two main concepts of the study are biographical disruption and cultural model. The analysis was performed by applying two reading methods: a holistically-oriented and a content-oriented method. The holistic exploration focused on biographical disruption and its effects. The disruption experienced due to illness varied between interviewees depending on the stage of their illness and their life situation. The content-oriented reading method was utilized to explore the conceptions and explanations of heart disease and to identify cultural explanatory models present in the research material. Four main cultural explanatory models were identified, which were titled “the inheritance model”, “the mental model”, “the food model” and “the character model”. The inheritance model presented genetic and hereditary explanations, while the mental model introduced different mental factors, such as pressure and stress. The food model emphasized factors related to food and eating and finally, the character model introduced characterizations of heart disease. The present study increases our understanding of heart disease experience from women’s point of view.Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kainuulaisnaisten sepelvaltimotautikokemuksia ja -käsityksiä heidän kertomuksistaan käsin. Sepelvaltimotauti on pitkään mielletty miesten sairaudeksi. Useat naiset kuitenkin sairastavat sepelvaltimotautia, mutta heidän sairauskokemuksensa ovat saaneet vain vähän huomiota. Lääketieteellisen antropologian erityisalaan kuuluvan tutkimuksen pääasiallinen aineisto koostuu 15 kainuulaisnaisen kerronnallisesta haastattelusta, jotka tehtiin vuosina 2004–2005. Haastatteluaineiston avulla selvitettiin sepelvaltimotautiin liittyviä sairauskokemuksia ja -käsityksiä. Tutkimuksen teoreettismetodologisessa viitekehyksessä hyödynnettiin kognitiivista antropologiaa ja narratiivitutkimusta. Tutkimuksen kaksi keskeisintä käsitettä ovat kulttuurimalli ja elämäkerrallinen katkos. Aineiston käsittelyssä ja analysoinnissa sovellettiin kahta lukutapaa, joista toisessa keskityttiin kertomuksiin kokonaisuuksina ja toisessa tarkemmin haastattelukertomusten sisältöön. Kertomusten holistisessa tarkastelussa keskityttiin sairastumiseen ja sen vaikutuksiin elämäkerrallisen katkoksen käsitettä käyttäen. Sairauden aikaansaama katkos ilmeni eri tavoin tutkimukseen osallistuneen sairauden vaiheesta ja elämäntilanteesta riippuen. Sepelvaltimotautikäsitysten ja -selitysten tarkastelussa käytettiin sisältöön keskittyvää lukutapaa, jonka avulla hahmoteltiin sepelvaltimotaudin kulttuurisia selitysmalleja. Sepelvaltimotaudin pääasiallisia kulttuurisia selitysmalleja nousi esiin neljä, jotka nimettiin periytyvyysmalliksi, henkiseksi malliksi, ravitsemusmalliksi ja luonnemalliksi. Periytyvyysmallissa sepelvaltimotautia ja siihen sairastumista selitettiin taudin periytyvyydellä ja geneettisillä tekijöillä. Henkisen mallin yhteydessä korostuivat erilaiset mentaaliset tautiin vaikuttaneet tekijät, kuten henkiset paineet ja stressi. Ravitsemusmallin yhteydessä korostuivat erilaiset ruokaan ja syömiseen liittyvät tekijät. Luonnemallin yhteydessä esille nousivat erilaiset sepelvaltimotautia luonnehtivat selitykset. Tutkimuksessa tuotetaan naisnäkökulmaista tietoa ja ymmärrystä sepelvaltimotaudin sairauskokemuksista

Depressive symptoms as predictors of visual memory deficits in middle-age

Abstract Background: Depression has been known to affect memory and other cognitive domains. The objective of this longitudinal cohort study was to investigate longitudinal associations between depressive symptoms at age 31 years and visual memory and new learning at the age of 46 years. We investigated whether depressive symptoms at age 31 predicted visual memory deficits at age 46 years, and whether changes in depressive symptoms between 31 and 46 years predicted visual memory at age 46. Methods: Participants were members of the Northern Finland Birth Cohort 1966. Depressive symptoms were assessed with the Symptom Checklist-25 (SCL-25) on both occasions. Visual memory and new learning were assessed using Paired Associative Learning (PAL) test at the age 46 follow-up. PAL total errors adjusted and first trial memory score were used as outcomes and basic educational level, relationship status, physical activity and diet at baseline were considered as confounding factors in linear regression analysis. Results: A total of 5029 (57% female) participants were included in the main analysis. No associations were found between depressive symptoms or change in depressive symptoms and visual memory and new learning scores. The result did not change following cut-offs 1.55 and 1.75 for depression. Limitations: SCL-25 only measures symptoms during the past week. Only one cognitive domain was assessed. Conclusions: Contrary to our hypothesis, neither baseline depressive symptoms nor change in depressive symptoms predicted visual memory scores 15 years later. It appears that sub-clinical depressive symptoms do not effect this cognitive domain in the middle-aged population