Puolueiden ajankohtaistutkimus 1992-2005: yhdistetty aineisto

Puolueiden ajankohtaistutkimukset kuuluvat nk. puolueiden yhteistutkimusten sarjaan. Tässä aineistossa on yhdistetty vuosien 1992-2005 aineistot. Kaikissa tutkimuksissa on selvitetty väestön äänestyskäyttäytymistä, huolenaiheita, mielipiteitä hallituksesta ja puolueista sekä suhtautumista valtakunnallisiin poliittisiin kysymyksiin. Usein on tiedusteltu myös taloudellista tilannetta koskevia odotuksia, puheenjohtajan merkitystä puolueelle, vastaajan osallistumista poliittiseen toimintaan ja mielipiteitä kunnallispolitiikasta. Taustatietoina on kysytty yleensä vastaajan ja perheen päähenkilön sosiaaliryhmää, päähenkilön elinkeinoa, vastaajan koulutusta, ikää, äidinkieltä, sukupuolta, jäsenyyttä puoluejärjestöissä, puoluekantaa, jäsenyyttä työmarkkinajärjestöissä ja perheen vuosituloja. Lisäksi aineistot sisältävät alueellisia muuttujia. Aineistosarja mahdollistaa lukuisia aikavertailuja, joskaan muuttujat eivät ole aina täysin vertailukelpoisia. Vuosittain samanlaisina säilyneitä kysymyksiä ovat muun muassa tiedustelut vastaajan puoluekannasta, suhtautumisesta eri puolueisiin sekä puolueisiin liittyvistä mielikuvista ja hallituksen onnistumisesta erilaisissa tehtävissä. Aineistossa on myös kysymyksiä, joita ei ole kysytty kaikkina vuosina. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi eurokansanedustajien valintaan ja eurovaaleihin liittyvät kysymykset, vaalimainontaa ja äänestysaikomusta käsittelevät kysymykset sekä kansanedustajien ominaisuuksiin, EU:n perustuslakiin ja politiikan huomion kohteisiin liittyvät kysymykset.This combined data includes surveys from 1992 to 2005. Survey themes include voting behaviour, opinions on the government and the parties, and attitudes towards national political issues. In addition, the respondents' economic expectations and political participation have often been studied, as well as their opinions on local politics, and the significance of the party leader to a party. Background variables have often included the social class of the respondent and the household head, economic activity of the household head, the respondent's education, age, mother tongue, gender, party membership, political views, trade union membership, and the household's annual income. There are also regional variables. Even though the variables are not always fully comparable from one survey to another, all kinds of comparisons over time are possible. The questions that have remained almost unchanged over the years cover the respondents' political view, their image of the parties, and how the government had succeeded in various tasks. The combined data also include plenty of questions that have not been asked every year, including the questions on the European Parliament elections and the choice of the members of the European Parliament, questions on election advertising and voting intentions, as well as questions on the characteristics of the members of the parliament, the EU constitution, and the focus of political attention

Eduskuntavaalien 2007 seuranta

Kyselyssä selvitettiin vastaajien äänestyskäyttäytymistä juuri ennen tutkimuksen suorittamista käydyissä vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Tutkimus liittyy Tekijät-kohdassa mainittujen tahojen lisäksi Changes in Finnish TV Election Campaigns -projektiin ja professori Heikki Paloheimon johtamaan, Suomen Akatemian rahoittamaan Poliittinen osallistuminen ja demokratian muodot -hankkeeseen. Vastaajalta kysyttiin ensin vaalikoneisiin liittyviä kysymyksiä, muun muassa mitä vaalikoneita hän oli käyttänyt ja montako kertaa sekä päällimmäisiä kokemuksia ja yleistä suhtautumista näihin. Tämän jälkeen vastaajalta tiedusteltiin, mitä eri vaaleihin liittyviä ohjelmia tai mainoksia hän oli seurannut tai nähnyt eri medioissa sekä millaisina hän näki puolueiden vaalikampanjat. Vaalimainontaa tutkittiin edelleen tiedustelemalla, minkä kaikkien puolueiden tai ehdokkaiden mainoksia vastaaja oli nähnyt televisiossa, pitikö hän poliittisia mainoksia hyödyllisinä kannattamalleen puolueelle sekä miten vastaaja suhtautuu poliittiseen tv-mainontaan. Vuoden 2007 eduskuntavaaleihin liittyen kysyttiin, äänestikö vastaaja, minkä puolueen edustajaa hän äänesti, mitkä syyt vaikuttivat puolueen valintaan ja mitkä asiat olivat tärkeitä äänestyspäätöksen kannalta. Lisäksi kysyttiin, missä vaiheessa vastaaja teki ehdokasvalintansa, valitsiko hän ensin puolueen vai ehdokkaan, mitkä asiat vaikuttivat ehdokkaan valintaan ja mistä lähteistä hän sai tietoa äänestyspäätöksensä tueksi. Äänestämisinnokkuuden nostamiseksi eduskuntavaalien alla oli käynnissä sekä oikeusministeriön että SAK:n kampanjat, ja näihin liittyen kysyttiin muun muassa, mitä kautta vastaaja oli huomannut kampanjat, miten ne vaikuttivat vastaajaan sekä millaista oli vastaajan suhtautuminen molempiin kampanjoihin. Edelleen tiedusteltiin, millainen vaikutus erilaisilla vaalien aikaan ajankohtaisilla politiikkaan liittyvillä tapauksilla (esimerkiksi vaalirahoitusepäselvyydet, vaalimainonta ja ehdokkaiden televisioesiintymiset) oli vastaajan kannattamaan puolueeseen. Äänestämättä jättäneiltä kysyttiin mitkä syyt vaikuttivat siihen, etteivät he käyneet äänestämässä. Kysyttiin vielä, mitä vastaaja äänesti vuoden 2004 kunnallisvaaleissa, vuoden 2003 eduskuntavaaleissa sekä edellisten presidentinvaalien toisella kierroksella. Lopuksi tiedusteltiin, mikä puolue olisi vastaajalle pakkotilanteessa kaikkein vähiten epämieluisa vaihtoehto. Taustamuuttujina olivat muun muassa vastaajan ikä, sukupuoli, äidinkieli, koulutus, asumismuoto, ammattiryhmä, kuuluminen ammattiyhdistykseen, talouden vuositulot, maakunta sekä kotitalouden alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärät.The survey charts voting behaviour in the 2007 parliamentary elections, which were held just before the study was conducted. The survey was conducted as part of the "Changes in Finnish TV Election Campaigns" project. In addition, the survey was also part of the Political Participation and Modes of Democracy project funded by the Academy of Finland and led by professor Heikki Paloheimo. First, the respondents were asked questions on candidate selectors / voting advice applications, for example which candidate selectors they had used and how many times, and what their experiences of and attitudes towards candidate selectors were. The respondents were also asked whether they had followed any programmes or seen any advertisements connected with the elections in various media, and what they thought about the election campaigns of different parties. Election advertising was further examined by asking which parties' or candidates' advertisements they had seen on TV, whether they considered political advertisements useful for the party they supported, and what their attitude towards political advertising on TV was. In connection with the 2007 parliamentary elections, the respondents were asked whether they had voted, which party they had voted for and why, and which issues were important in making the voting decision. The respondents were also asked to state at which point they had made their voting decision, which one they chose first: political party or candidate, which factors influenced their choice of candidate, and from which information sources they had received information concerning their decision. Further questions pertained to the campaigns organised before the elections by the Ministry of Justice and the Central Organisation of Finnish Trade Unions (SAK). The purpose of these campaigns was to increase willingness to vote. The respondents were asked how they had received information on the campaigns, how they had affected the respondents, and what the respondents' attitudes towards the campaigns were. In addition, the effects of various political issues at the time of the elections (e.g. confusion over election funding, election advertising, and candidates' performances on TV) on the party the respondents supported were surveyed. Those who had abstained from voting were asked reasons for their abstention. In addition, they were asked which party they had voted for in the 2004 municipal elections, in the 2003 parliamentary elections, and in the second round of the last presidential elections. In conclusion, the respondents were asked which party would be the least unpleasant alternative for them. Background variables included the respondent's age, gender, mother tongue, basic and vocational education, type of accommodation, occupational group, trade union membership, household annual gross income, region of residence, and number of children aged under 18 in the household

Follow-up on Finnish European Parliament Elections 2004

Kyselyssä selvitettiin vuoden 2004 europarlamenttivaalien kampanjointiin, poliittiseen mainontaan ja äänestyskäyttäytymiseen liittyviä asioita. Tutkimusta tehtiin Changes in Finnish TV Election Campaigns -projektissa. Vastaajilta kysyttiin aluksi EU-parlamenttivaaleja edeltävään kampanjaan liittyviä kysymyksiä ja esitettiin sitä koskevia väitteitä, joihin pyydettiin ottamaan kantaa. Seuraavaksi kysyttiin, äänestikö vastaaja äskeisissä europarlamenttivaaleissa. Äänestäneiltä kysyttiin, milloin he päättivät, minkä puolueen ehdokkaalle antavat äänensä. Lisäksi tiedusteltiin eri asiakysymysten merkitystä äänestyspäätöstä tehtäessä sekä erilaisten puolueisiin tai ehdokkaisiin liittyvien asioiden vaikutusta äänestyspäätökseen. Seuraavaksi lueteltiin joukko asioita liittyen EU-parlamenttivaaleihin ja kysyttiin niiden paikkansapitävyyttä vastaajan osalta. Tämän jälkeen tiedusteltiin, miten vastaaja oli menetellyt ehdokkaan valinnan suhteen ja mistä kaikista lähteistä hän oli saanut tietoa äänestyspäätöksensä tueksi. Lopuksi äänestäneiltä kysyttiin vielä, mitä puoluetta ja ketä henkilöä he olivat äänestäneet. Äänestämättä jättäneiltä kysyttiin, missä määrin eri asiat vaikuttivat siihen, että he eivät käyneet äänestämässä. Seuraavaksi tiedusteltiin kaikilta vastaajilta, olivatko he nähneet puolueiden tai ehdokkaiden mainoksia televisiossa. Mainoksia nähneitä pyydettiin arvioimaan mainoskampanjan kokonaisvaikutusta kannattamansa puolueen tai ehdokkaan osalta. Lopuksi kaikilta kysyttiin vielä, minkä puolueen tai ryhmittymän ehdokasta he äänestäisivät tutkimuksen tekohetkellä, minkä puolueen tai ryhmittymän edustajaa he äänestivät vuoden 2003 eduskuntavaaleissa sekä aivan viimeiseksi vielä sitä, minkä puolueista tai ryhmittymistä he valitsisivat, jos olisi pakko valita jokin. Taustamuuttujina aineistossa ovat mm. vastaajan sukupuoli, äidinkieli, syntymävuosi, siviilisääty, talouden koko ja alle 21-vuotiaiden lasten lukumäärä, peruskoulutus, ammatti- tai jatkokoulutus, ammattiryhmä, toimiala, ammattiliittoon kuuluminen, äänestäminen eduskuntavaaleissa 2003 ja kuntavaaleissa 2000, sijoittuminen oikeisto-vasemmisto -mittarilla, yhteiskuntaluokka sekä talouden yhteenlasketut bruttovuositulot. Lisäksi aineistossa on joitakin vastaajan talouteen ja taloudelliseen tilanteeseen liittyviä muuttujia sekä tieto vastaajan asuinmaakunnasta.The survey studied the 2004 European Parliament elections in Finland, focusing on election campaigning, political advertising and voting behaviour. The survey was conducted as part of the "Changes in Finnish TV Election Campaigns" project. At first, respondents were asked whether they had noticed political advertising in the media, had followed election issues in the media (radio, television, newspapers) or on the Internet, had attended election campaign events, or discussed the elections with other people. Respondents were asked to what extent they agree with several statements relating to the election campaign. They were asked whether they had voted in the elections, and when they had decided who to vote for. The importance of various issues (e.g. environment, immigration, crime prevention) to the voting decision was also investigated. Respondents were asked to rate the influence of certain issues on the decision which candidate/party to vote for. The issues included: candidate's expertise in EU issues, candidate/party policy on how to develop the EU, etc. Their reasons for the decision to vote in the elections were charted. Further questions covered the sources used to obtain information. One question asked which candidate the respondent had voted for in the elections. Non-voters were asked why they had not voted. A set of questions explored whether the respondents had seen television advertisements for certain political parties. Those who had seen television advertisements were asked to evaluate their impact, i.e., had the advertisements been beneficial or harmful with regard to the candidate/party the respondent supported. In conclusion, respondents were asked the candidate of which party they would vote for if the Finnish parliamentary elections were held now, which party had they voted for in the 2003 Finnish parliamentary elections, and which party they would vote for if they were in a situation in which they were obliged to vote for one. Background variables included, among others, the respondent's gender, year of birth, marital status, household composition, number of household members, number of children aged under 21 living at home, education, economic activity, industry of employment, employer type, working hours, trade union membership, which party would vote for if the Finnish parliamentary elections were held at that time, which party had they voted for in the 2003 parliamentary elections and in the 2000 municipal elections, left-right political self-placement, social class, household annual gross income, monthly housing costs, household loans, economic situation, accommodation type, housing tenure, use of mobile phone, driving habits, frequency of Internet use, and region of residence

Follow-up on Finnish Municipal Elections 2004

Tutkimuksessa selvitettiin vuoden 2004 kunnallisvaalien kampanjointiin, poliittiseen mainontaan ja äänestyskäyttäytymiseen liittyviä asioita. Tutkimusta tehtiin Changes in Finnish TV Election Campaigns -projektissa. Vastaajilta kysyttiin, äänestivätkö he juuri käydyissä kunnallisvaaleissa. Äänestäneiltä kysyttiin, minkä puolueen ehdokkaalle he antoivat äänensä. Lisäksi tiedusteltiin eri asiakysymysten merkitystä äänestyspäätöstä tehtäessä. Edelleen kartoitettiin, mistä lähteistä vastaajat olivat saaneet tietoa äänestyspäätöstensä tueksi. Vastaajat kertoivat myös rohkaisiko vaalien loppusuoralla palvelujen yksityistämisestä käyty keskustelu äänestämään. Äänestämättä jättäneiltä puolestaan kysyttiin, missä määrin eri asiat vaikuttivat siihen, että he eivät käyneet äänestämässä. Kysyttiin myös, milloin he tekivät ratkaisun olla äänestämättä. Kaikilta vastaajilta tiedusteltiin, mitä puolueiden tai ehdokkaiden mainoksia he olivat nähneet ennen kunnallisvaaleja. Edelleen selvitettiin, minkä puolueen tai ryhmittymän edustajaa he äänestivät vuoden 2003 eduskuntavaaleissa sekä minkä puolueista tai ryhmittymistä he pakkotilanteessa valitsisivat. Taustamuuttujia ovat mm. vastaajan sukupuoli, äidinkieli, syntymävuosi, siviilisääty, talouden koko, peruskoulutus, ammatti- tai jatkokoulutus, ammattiryhmä, sijoittuminen oikeisto-vasemmisto -mittarilla, talouden yhteenlasketut bruttovuositulot sekä useat aluemuuttujat.The survey studied the 2004 municipal elections in Finland, focusing on election campaigning, political advertising and voting behaviour. The survey was conducted as part of the "Changes in Finnish TV Election Campaigns" project. The respondents were asked whether they had voted in the recent municipal elections. Those who had voted were asked the candidate of which political party or group they had voted for, at which point they had decided who to vote for, and whether the candidate or the party had been more important in the choice. They also rated the importance of a number of issues (e.g. environmental issues, employment, taxation, social security, public services, crime prevention) to the voting decision. In addition, voters were asked whether the public debate on outsourcing and privatising the provision of municipal services (local government services) had encouraged them to vote. Further questions covered information sources used to help them decide how to vote. Non-voters were asked to what extent certain factors influenced their decision not to vote (e.g. difficulty to find an appropriate candidate, distrust of politics and politicians, having more important things to do on the voting day). One question explored at which point they had made the decision not to vote. All respondents were asked whether they had noticed or seen election advertising and in what form: television, newspaper or internet adverts advertising political parties or candidates, leaflets dropped in the letterbox, outdoor posters etc. One question explored whether the respondents had seen television advertisements for certain political parties. The respondents were asked which party they would vote for if they were obliged to vote for one, and whether they had voted in the 2003 parliamentary elections, and for which party. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, gender, mother tongue, marital status, household composition and size, basic and vocational education, occupational status, employer type, employment sector, trade union membership, which party the respondent would vote for if the parliamentary elections were held at that time, which party had voted for in the 2000 municipal elections, left-right political self-placement, subjective social class, household annual gross income, accommodation type, housing tenure, major region (NUTS2), region (NUTS3), province of residence, type of neighbourhood

Follow-up on Parliamentary Elections 2003

Tutkimuksessa selvitettiin vastaajien äänestyskäyttäytymistä juuri ennen tutkimuksen suorittamista käydyissä vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Tutkimusta tehtiin Changes in Finnish TV Election Campaigns -projektissa. Vastaajalta kysyttiin ensin, mitä hän äänesti vuoden 2000 kunnallisvaaleissa ja vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. Vuoden 2003 eduskuntavaaleihin liittyen kysyttiin äänestikö vastaaja, minkä puolueen edustajaa hän äänesti, mitkä syyt vaikuttivat puolueen valintaan ja mitkä asiat olivat tärkeitä äänestyspäätöksen kannalta. Lisäksi kysyttiin, missä vaiheessa vastaaja teki ehdokasvalintansa, valitsiko hän ensin puolueen vai ehdokkaan, mitkä asiat vaikuttivat ehdokkaan valintaan ja mistä lähteistä hän sai tietoa äänestyspäätöksensä tueksi. Vaalimainontaa tutkittiin tiedustelemalla, minkä kaikkien puolueiden tai ehdokkaiden mainoksia vastaaja oli nähnyt televisiossa, oliko tv-mainonta vastaajan mielestä asia- vai imagopainotteista, oliko TV-mainonnalla merkitystä ja miten vastaajaa suhtautuu poliittiseen tv-mainontaan. Edelleen tiedusteltiin, mikä merkitys suurimpien puolueiden puheenjohtajilla oli, vaikuttiko pääministerin valinta vastaajan äänestyspäätökseen, pitäisikö puolueiden kertoa kantansa Suomen Nato-jäsenyyteen ennen eduskuntavaaleja ja tulisiko Suomen liittyä Natoon. Äänestämättä jättäneiltä kysyttiin mitkä syyt vaikuttivat siihen, etteivät he käyneet äänestämässä. Lopuksi tiedusteltiin, mikä puolue olisi vastaajalle pakkotilanteessa kaikkein vähiten epämieluisa vaihtoehto. Taustamuuttujina olivat muun muassa vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, äidinkieli, koulutus, asumismuoto, ammattiryhmä, kuuluminen ammattiyhdistykseen, talouden vuositulot ja maakunta.The survey charts voting behaviour in the 2003 Parliamentary elections which were held just before the study was conducted. The survey was conducted as part of the "Changes in Finnish TV Election Campaigns" project. Respondents were first asked which political party they voted for in the 2000 municipal elections and in the 1999 Parliamentary elections. Respondents were asked to place themselves on the left-right axis in order to examine political orientation. In connection with the 2003 Parliamentary elections, respondents were asked did they vote, which party they voted for and why, and which issues were important in making the voting decision, for example, employment, taxation, social security, and education. Respondents were also asked to state at which point they made their voting decision, which one they chose first: political party or candidate, which factors influenced their choice of candidate, and from which information sources they had received information concerning their decision. Election campaigns preceding the 2003 Parliamentary elections were investigated by asking respondents whether they had followed TV's news, current affairs and entertainment programmes connected with the elections. They were also asked whether they had seen newspaper, television and radio advertising of some political party or candidate or received direct mailing from a candidate. Visiting the Internet sites of political parties or candidates and using a voting advice application / candidate selector on the Internet were surveyed. Respondents also assessed to what extent the presidents of political parties or the selection of the next Prime Minister affected their voting decision. Opinions on the responsibility of political parties to declare their view on Nato membership before elections were examined. Those who had abstained from voting were asked reasons for their abstention. In conclusion, respondents were asked which party would be the least unpleasant alternative for them. Background variables included respondent's year of birth, gender, mother tongue, basic and vocational education, occupational group, industry of employment, trade union membership, county of residence, type of accommodation, housing tenure, and gross income of the household

World Values Survey 2005: Suomen aineisto

World Values Survey 2005: Suomen aineisto kartoittaa monipuolisesti suomalaisten arvomaailmaa, asenteita ja elämäntilannetta. Se koostuu kahdesta osasta: käyntikyselyllä kerätystä aineistosta ja nk. perävaunulomakkeella kysytystä aineistosta. Aineisto sisältää yliotoksen ruotsinkielisestä väestöstä. Haastatellut arvioivat eri elämänalueiden tärkeyttä (mm. perhe, työ, vapaa-aika). Onnellisuutta, tavoitteita, tyytyväisyyttä elämään ja tunnetta mahdollisuudesta vaikuttaa oman elämän kulkuun selvitettiin. Myös vastaajien kuulumista erilaisiin vapaaehtoisjärjestöihin ja -yhteisöihin kartoitettiin. Ennakkoluuloja erilaisin ominaisuuksin varustettuja ihmisryhmiä kohtaan selvitettiin kysymällä, keitä vastaajat eivät haluaisi naapureikseen (mm. eri rotuun kuuluvat, huumeiden väärinkäyttäjät, maahanmuuttajat, homoseksuaalit). Lisäksi arvioitiin yleistä luottamusta tai epäluottamusta ihmisiä kohtaan. Tutkimuksessa esitettiin useita työelämään liittyviä kysymyksiä. Selvitettiin, mitkä asiat olisivat tärkeitä työpaikkaa etsittäessä (mm. hyvät tulot ja työpaikan turvallisuus). Asenteita työhön ja työn tekemiseen tutkittiin väittämien avulla. Lisäksi selvitettiin suhtautumista suomalaisten ja miesten suosimiseen työpaikkoja täytettäessä, kun työtä on niukasti tarjolla. Perhettä, kotia, avioliittoa, lasten hankkimista ja kasvattamista tarkasteltiin useissa kysymyksissä. Lisäksi kartoitettiin mm. uskonnollista käyttäytymistä ja uskomuksia sekä uskonnollisiin yhteisöihin kuulumista. Vastaajien piti arvioida suomalaisen yhteiskunnan tavoitteita ja elämäntavan mahdollisia tulevia muutoksia. He punnitsivat erilaisia maailmanlaajuisia ongelmia ja tavoitteita niiden ratkaisemiseksi. Vastaajien poliittisen osallistumisen muotoja kartoitettiin kysymällä osallistumisesta esim. rauhanomaiseen mielenosoitukseen. Tutkittiin myös luottamusta yhteiskunnan eri instituutioihin sekä pyydettiin arvioimaan erilaisia poliittisia järjestelmiä ja demokratian ominaisuuksia. Poliittista suuntautumista tutkittiin mm. pyytämällä vastaajia asettamaan itsensä vasemmisto-oikeisto -asteikolle ja kysymällä äänestyskäyttäytymisestä. Vielä selvitettiin mm. asennoitumista yksilön vs. julkisen vallan vastuuseen, kilpailuun, tieteeseen, teknologiaan ja tuloeroihin. Suhtautumista eutanasiaan, verovilppiin, lahjusten vastaanottamiseen, suomalaisuuteen, ulkomaanapuun, maahanmuuttoon ja etniseen monimuotoisuuteen kartoitettiin. Myös tietokoneen ja eri tietolähteiden käyttöä selvitettiin. Varsinaista kyselyä seuranneessa vastaajien itse täyttämässä lomakkeessa eli ns. perävaunussa selvitettiin suomalaisten käsityksiä ruotsalaisista. Ensin mitattiin vastaajien tietoja mm. Ruotsin asukasluvusta, pääministereistä, kirjailijoista, säveltäjistä ja urheilijoista sekä sijoittumisesta YK:n sukupuolten välistä tasa-arvoa ja elintasoa mittaavissa maavertailuissa. Kysyttiin myös vastaajien Ruotsin matkoista ja ruotsalaisista tuttavista. Lisäksi selvitettiin vastaajien mielipiteitä mm. Ruotsin ja Suomen välisen kulttuurisen, poliittisen ja taloudellisen yhteistyön riittävyydestä, ruotsalaisista instituutioista sekä ruotsalaisten ominaisuuksista ja minäkuvasta. Lopuksi kartoitettiin vastaajien omaa, heidän läheistensä ja koko Suomen kansan suhtautumista ruotsalaisiin. Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, lasten lukumäärä, koulutustaso, pääasiallinen ammatti, asuuko vastaaja vanhempiensa luona vai ei, mahdollisen työttömyyden kesto, asuinmaakunta, kuntaryhmä sekä talouden tuloluokka.World Values Survey 2005: Finnish Data studies the respondents' values, attitudes and situation in life with various questions. The data include an oversample of Swedish-speaking population. The respondents rated the importance of various domains in life (e.g. family, work, leisure time). Views were probed on happiness, objectives, satisfaction with life, and whether the respondents felt that they have completely free choice and control over their lives. The survey also investigated whether the respondents belonged to any voluntary organisations or communities. In relation to prejudices against different groups with various characteristics, the respondents were asked which groups they would not like to have as neighbours (e.g. people of a different race, drug addicts, immigrants, sexual minorities). Further questions covered general trust or mistrust of people. There were several questions relating to working life in the survey. One theme pertained to which aspects the respondents would consider to be important if they were looking for a job (e.g. a good income, safety in the workplace). The respondents were asked whether they agreed with statements relating to work and working life. The respondents were also asked whether it is justifiable to favour Finns or men for employees when jobs are scarce. Several questions focused on family, home, marriage, and having and raising children. Further questions charted religious behaviour, beliefs, and whether the respondents belonged to any religious denominations. The respondents were asked to assess the aims of Finnish society and potential future changes in lifestyle. They considered different global problems and objectives to find solutions to them. The respondents' political action was covered by asking, among other things, if they had participated in peaceful demonstrations. Confidence in various institutions in society was examined. The respondents were also asked to assess different political systems and characteristics of democracy. Political inclinations were surveyed, for instance, by asking the respondents to place themselves on the left-right axis and by asking them about voting behaviour. Opinions were also probed on the responsibilities of the individual vs. the responsibilities of the government, competition, science, technology, income disparity, attitudes towards euthanasia, cheating on taxes, accepting a bribe, Finnishness, foreign aid, immigration, and ethnic diversity. The use of computer and different sources of information were investigated as well. The face-to-face interview was followed by a self-completed questionnaire. Finnish conceptions of Swedes were investigated. Firstly, the questionnaire covered the respondents' knowledge of, among others, Swedish population, current and former prime ministers, authors, composers, athletes, and how Sweden fared in the UN's international comparisons measuring standard of living and equality between men and women. Further questions covered the respondents' trips to Sweden and whether they had any Swedish acquaintances. The respondents' opinions on, among others, cooperation between Sweden and Finland regarding culture, politics and economy were charted, as well as their views on Swedish institutions and the characteristics and self-image of Swedes. Finally, the questionnaire examined the attitudes that the respondents, their relatives, and the whole Finnish population have towards Swedes. Background variables included, among others, the respondent's gender, year of birth, marital status, number of children, educational level, main occupation, duration of the possible unemployment, province of residence, type of neighbourhood, household income, and whether or not R lives with his/her parents

EVS Trend File 1981-2017 – Sensitive Dataset

The European Values Study is a large-scale, cross-national and longitudinal survey research program on how Europeans think about family, work, religion, politics, and society. Repeated every nine years in an increasing number of countries, the survey provides insights into the ideas, beliefs, preferences, attitudes, values, and opinions of citizens all over Europe. The EVS Trend File 1981-2017 is constructed from the five EVS waves and covers almost 40 years. In altogether 160 surveys, more than 224.000 respondents from 48 countries/regions were interviewed. It is based on the updated data of the EVS Longitudinal Data File 1981-2008 (v.3.1.0) and the current EVS 2017 Integrated Dataset (v.5.0.0). For the EVS Trend File, a Restricted-Use File (ZA7504) is available in addition to the (factually anonymised) Scientific-Use File (ZA7503). The EVS Trend File – Sensitive Dataset (ZA7504) is provided as an add-on file. In addition to a small set of admin and protocol variables needed to merge with the SUF data, the Sensitive Dataset contains the following variables that could not be included in the scientific-use file due to their sensitive nature: W005_3 Job profession/industry (3-digit ISCO88) - spouse/partner EVS 2008W005_3_01 Job profession/industry (3-digit ISCO08) - spouse/partner EVS 2017W005_4 Job profession/industry (4-digit ISCO88) - spouse/partner EVS 2008X035_3 Job profession/industry (3-digit ISCO88) – respondent EVS 1999, EVS 2008 X035_3_01 Job profession/industry (3-digit ISCO08) - respondent EVS 2017X035_4 Job profession/industry (4-digit ISCO88) – respondent EVS 1999, EVS 2008 x048c_n3 Region where the interview was conducted (NUTS-3): NUTS version 2006 EVS 2008X048J_N3 Region where the interview was conducted (NUTS-3): NUTS version 2016 EVS 2017X049 Size of town (8 categories) EVS 2008, EVS 2017 Detailed information on the anonymization process in the EVS Trend File is provided in the EVS Trend File Variable Report

Joint EVS/WVS 2017-2021 Dataset (Joint EVS/WVS)

The European Values Study (EVS) and the World Values Survey (WVS) are two large-scale, cross-national and longitudinal survey research programmes. They include a large number of questions on moral, religious, social, political, occupational and family values which have been replicated since the early eighties. Both organizations agreed to cooperate in joint data collection from 2017. EVS has been responsible for planning and conducting surveys in European countries, using the EVS questionnaire and EVS methodological guidelines. WVSA has been responsible for planning and conducting surveys in countries in the world outside Europe, using the WVS questionnaire and WVS methodological guidelines. Both organisations developed their draft master questionnaires independently. The joint items define the Common Core of both questionnaires. The Joint EVS/WVS is constructed from the two EVS and WVS source datasets: - European Values Study 2017 Integrated Dataset (EVS 2017), ZA7500 Data file Version 4.0.0, doi:10.4232/1.13560 (https://doi.org/10.4232/1.13560). - European Values Study 2017: Ukraine (EVS 2017), ZA7539 Data file Version 1.0.0, doi:10.4232/1.13714 (https://doi.org/10.4232/1.13714). - World Values Survey: Round Seven–Country-Pooled Datafile. Version 2.0.0, doi: 10.14281/18241.13 (https://doi.org/10.14281/18241.13).The European Values Study (EVS) and the World Values Survey (WVS) are two large-scale, cross-national and longitudinal survey research programmes. They include a large number of questions on moral, religious, social, political, occupational and family values which have been replicated since the early eighties. Both organizations agreed to cooperate in joint data collection from 2017. EVS has been responsible for planning and conducting surveys in European countries, using the EVS questionnaire and EVS methodological guidelines. WVSA has been responsible for planning and conducting surveys in countries in the world outside Europe, using the WVS questionnaire and WVS methodological guidelines. Both organisations developed their draft master questionnaires independently. The joint items define the Common Core of both questionnaires. The Joint EVS/WVS is constructed from the two EVS and WVS source datasets: - European Values Study 2017 Integrated Dataset (EVS 2017), ZA7500 Data file Version 4.0.0, doi:10.4232/1.13560 (https://doi.org/10.4232/1.13560). - European Values Study 2017: Ukraine (EVS 2017), ZA7539 Data file Version 1.0.0, doi:10.4232/1.13714 (https://doi.org/10.4232/1.13714). - World Values Survey: Round Seven–Country-Pooled Datafile. Version 2.0.0, doi: 10.14281/18241.13 (https://doi.org/10.14281/18241.13)