Vastasyntyneiden sairaalasiirrot ja niissä havaitut haittatapahtumat

Lähtökohdat Suomessa hyvin ennenaikaisten (alle 32 raskausviikkoa) ja vaikeasti poikkeavien lasten synnytykset on ­keskitetty yliopistosairaaloihin. Vastasyntyneiden siirto hoitoon toiseen sairaalaan on lähettävän sairaalan vastuulla. Selvitimme Helsingin yliopistollisen keskussairaalan alueen eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin erityisvastuualueen (HUS-Erva) vastasyntyneiden sairaalasiirtojen määriä ja mahdollisia haittatapahtumia. Lisäksi selvitimme ennen siirtoa annettua hoitoa sekä lasten selviytymistä tehohoidon jälkeen. Menetelmät Tiedot kerättiin prospektiivisesti kuljetuksen aikana täytetyillä lomakkeilla 1.2.–31.7.2012. Potilastietoja ­täydennettiin HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalan potilastietojärjestelmistä. Tulokset Kaikkiaan vastasyntyneiden siirtokuljetuksia tehtiin 361. Eniten tehtiin paluusiirtoja yliopistosairaalan teho-osastolta omiin sairaaloihin jatkohoitoon, kaikkiaan 228 (63,2 % kuljetuksista). Muista sairaaloista yliopisto­sairaalaan lisätutkimuksiin, toimenpiteisiin tai sairauden vuoksi jatkohoitoon siirrettiin 83 vastasyntynyttä (23,0 % kuljetuksista). HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalan vastasyntyneiden ja lasten teho-osastoille siirrettiin 50 vakavasti sairasta vastasyntynyttä (13,8 % kuljetuksista) seitsemästä synnytyssairaalasta. Yleisimmät hätäsiirtojen syyt olivat hengitysvaikeus (26 lasta), rakenteelliset poikkeavuudet kuten palleatyrä tai sydänvika (13 lasta) sekä hapenpuute synnytyksen yhteydessä (11 lasta). Hengityksen tukena oli hengityskonehoito 34 lapsella, nenäylipainehoito 7 lapsella, ja lisähappea happiviiksillä sai 4 lasta. Hätäsiirtojen aikaisia haittatapahtumia raportoitiin 20 siirrossa (40 %), ja niistä kaksi oli henkeä uhkaavia (intubaatioputken ulosluiskahtaminen ja hengityskoneen toimimattomuus). Hätäsiirtoihin osallistui 29 eri lääkäriä ja sama lääkäri osallistui kuljetukseen 1–4 kertaa. Muu kuljetuksiin ­osallistunut henkilöstö vaihtui jokaisessa siirrossa. Kaikissa siirroissa oli yksi tai useampia haittatapahtumia 55 eri siirrossa (15,2 %). Haittatapahtumista 72 % oli merkittäviä. Haitat liittyivät lapsen sairauteen, kuljetuskaappiin ja ambulanssiin. Päätelmät Huonokuntoisen vastasyntyneen syntyminen vähäisen riskin synnytyksiä hoitavassa synnytyssairaalassa on harvinaista. Synnytyssairaaloista tapahtuneisiin siirtoihin osallistui lähes aina eri henkilöstö, joten kokemusta ei juurikaan kertynyt yksilö- tai ryhmätasolle. HUS-Erva-alueella tarvittaisiin lisää koulutusta ja yliopistosairaalaan siirtokuljetuksiin erikoistunut henkilöstö, joka noutaisi vakavasti sairaat vastasyntyneet lähialueen synnytys­sairaaloista.Peer reviewe

Epänormaali palaminen kaasumoottorissa : Sylinteripainekäyrän analyysi

Tämän työn aiheena on tutkia ottoprosessilla toimivan kaasumoottorin palamistapahtuman laadun vaikutusta sylinterin painekuvaajaan. Epänormaalin palamisen tilat usein jaetaan nakutukseen ja pintasyttymiseen. Tässä tutkielmassa keskitytään nakutukseen. Nakutus tapahtuu, joissakin moottorin käyttötilanteissa ja ilmiö tunnetaan metallisen kilahtavasta äänestään. Työ johdattaa polttomoottorista kiinnostuneen lukijan nakutustutkimuksen toimintaympäristöön ja ongelmakenttään. Matka kulkee historiasta nykypäivään. Polttomoottorin nakutusta on tutkittu enemmän kuin sata vuotta. Nakutus on ilmiö, jonka mittaamisen taso on keskustelun alainen ja epäselvä. Työssä tarkastellaan nelitahtista ottomoottoria kaasumuotoisella polttoaineella. Ottomoottorin alkuvuosina nakutustutkimuksen tavoitteena oli vakavan moottorivaurion välttäminen. Nykyisin nakutus on havaittava jo heikosta signaalista, koska vaatimuksena on pitää moottorin päästöt alle normien kaikissa tilanteissa. Nakuttavan ja tasaisen ajon sylinteripainekuvaajia vertaillaan kolmella kierrosluvulla 550, 650 ja 750 RPM ja useilla kuormitustasoilla. Tavoitteena on tehdä havaintoja normaalin ja epänormaalin, nakuttavan palamisen välillä. Vertailu tehdään sekä visuaalisesti, että algoritmien osoittamien analyyttisten pisteiden avulla. Määrällisten tutkimusmenetelmien ohella käytetään laadullisia menetelmiä, kuten asiantuntijoiden kertomukset varikoilta ja konehuoneista. Tämä tuo asiaan näkökulmaa moottorikehityksen nykytilasta. Tuloksina esitetään algoritmit analyyttisten pisteiden laskemiseksi. Näitä pisteitä käytetään sekä ryhmän sisäiseen että ryhmien väliseen vertailuun. Ryhmät muodostuvat samalla kierrosluvulla ja kuormitustasolla rekisteröidyistä tapahtumista. Työssä esitellään palamisen alkupisteen havaitseva (Start Of Combustion, SOC) algoritmi, tätä tarkoitusta varten sovellettuna. Perinteisesti käytetty nakutusindeksi (Maximum of Pressure Oscillations, MAPO) on myös mukana. Nakutusilmiön mittaamisen mahdollisuuksia ja mittaustasoa pohditaan

Single-center experience with levosimendan in children undergoing cardiac surgery and in children with decompensated heart failure

Peer reviewe

Lasten hätätilanteet ja niiden hoito

•Lasten elvytykset ja muut hätätilanteet ovat onneksi melko harvinaisia. •Vakavasti sairaan lapsen peruselintoiminnot kannattaa aina arvioida systemaattisesti ja toistuvasti ¬ABCDE-mallin mukaisesti. •Muista tehdä ennakkoilmoitus vastaanottavaan sairaalaan ennen potilaan siirtokuljetusta.Peer reviewe

Hukuksiin joutuneen lapsen ensivaiheen hoito ja neurologinen ennuste

•Hukkumistapaturman aikana kehittyy hypoksis-iskeeminen aivovaurio, eikä syntyneeseen vaurioon voi ­juurikaan vaikuttaa myöhemmin. •Elvytyksessä tärkeää on lisävaurion ehkäiseminen, happivajeen korjaaminen ja riittävän aivoperfuusion ­ylläpitäminen. •Ennusteen kannalta merkittävin asia on aivojen hapenpuutteen kesto eli hukuksissaoloaika. •Ennusteen arvioinnissa käytetään neurologisen tutkimuksen lisäksi aivojen magneettikuvausta, EEG-tutkimusta sekä somatosensorisia herätevasteita. •Neurologinen status sairaalasta kotiutettaessa ei kuvaa riittävästi myöhempää ennustetta, vaan tarvitaan neurologista ja neurokognitiivista pitkäaikaisseurantaa.Peer reviewe

Neurologic long term outcome after drowning in children

Peer reviewe

Effect of a simulation-based workshop on multidisplinary teamwork of newborn emergencies : An intervention study Medical Education

Peer reviewe

High-Dose Methylprednisolone Has No Benefit Over Moderate Dose for the Correction of Tetralogy of Fallot

Background. The optimal dose of methylprednisolone during pediatric open heart surgical procedures is unknown. This study compared the antiinflammatory and cardioprotective effects of high and lower doses of methylprednisolone in children undergoing cardiac operations. Methods. Thirty children, between 1 and 18 months old and undergoing total correction of tetralogy of Fallot, were randomized in double-blind fashion to receive either 5 or 30 mg/kg of intravenous methylprednisolone after anesthesia induction. Plasma concentrations of methylprednisolone, interleukin-6 (IL-6), IL-8, and IL-10, troponin T, and glucose were measured at anesthesia induction before administration of the study drug, at 30 minutes on cardiopulmonary bypass (CPB), just after weaning from CPB, and at 6 hours after CPB. Troponin T and blood glucose were also measured on the first postoperative morning. Results. Significantly higher methylprednisolone concentrations were measured in patients receiving 30 mg/kg of methylprednisolone at 30 minutes on CBP, after weaning from CPB and at 6 hours after CPB (p <0.001). No differences were detected in IL-6, IL-8, IL-10, or troponin concentrations at any time point. Blood glucose levels were significantly higher in patients receiving 30 mg/kg of methylprednisolone at 6 hours after CPB (p = 0.04) and on the first postoperative morning (p = 0.02). Conclusions. Based on the measured concentrations of interleukins or troponin T, a 30 mg/kg dose of methylprednisolone during pediatric open heart operations does not offer any additional antiinflammatory or cardioprotective benefit over a 5 mg/kg dose. Higher dose of methylprednisolone exposes patients more frequently to hyperglycemia. (C) 2016 by The Society of Thoracic SurgeonsPeer reviewe

Integrating Prisoners of War Dataset into the WarSampo Linked Data Infrastructure

Peer reviewe