Videopeliteollisuus ja arkkitehtuuri:näkymiä, mahdollisuuksia

Tiivistelmä. Diplomityössäni Videopeliteollisuus ja arkkitehtuuri — näkymiä, mahdollisuuksia tarkastelen niitä hyötyjä, joita videopeliteollisuus voi tarjota arkkitehdeille ja arkkitehtuurille. Alustuksena työlle avaan fyysisen ympäristön ja arkkitehtuurin roolia videopeleissä. Pohdin, miten videopeliteollisuus voisi innostaa ja houkutella ihmisiä arkkitehtuurin pariin, sitä maanläheistäen. Kiistattomiksi hyödyiksi, niin teorian kuin käytännönkin kannalta, voidaan lukea ne alunperin peliteollisuudelle kehitellyt työkalut ja -menetelmät, joita arkkitehtuurissa on alettu soveltaa myöhemmin. Tällä tarkoitan muun muassa niitä tietokoneavusteisia ohjelmia, jotka ovat vakiinnuttaneet asemansa arkkitehtien tärkeinä työkaluina. Tätä teemaa ei voi sivuuttaa keskusteltaessa videopeliteollisuuden hyödyistä arkkitehtuurille. Lisäksi tarkastelen pelaamiseen käytetyn tekniikan ja virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä arkkitehtuurissa sekä tähän liittyviä yhteiskunnallisia ilmiöitä. Tuon esiin myös muutamia käytännön esimerkkejä siitä, mitä hyötyä videopeliteollisuudesta on koitunut arkkitehtuurille, niin itse suunnittelulle kuin suunnittelutöiden esittämisellekin. Pyrin valottamaan myös peliteollisuuden heijastusvaikutuksia kaupunkikuvaan sekä arkkitehtuuripolitiikkaan. Kartoitan työssäni arkkitehtien mahdollisuuksia työllistyä videopelialalla. Toteutin kyselyn suomalaisten pelialan yritysten edustajilla ja kokosin tietoa arkkitehtien urapotentiaalista kyseisissä työyhteisöissä. Haastattelin myös kahta henkilöä, jotka ovat työllistyneet pelialalle arkkitehdin koulutuksen pohjalta. Tähän liittyen otin itse osaa yksittäiseen, pieneen peliaiheiseen projektiin, joka toteutettiin Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijan sekä Porin opiskelijatalon kanssa. Diplomityössäni lähinnä analysoin hankkeen luonnetta ja omaa osuuttani projektissa. Tarkoituksenani on käytännössä selvittää, miten voisin omakohtaisesti hyötyä arkkitehdeille uudenlaisesta, nimenomaan peliteollisuuden mahdollistamasta työtehtävätypologiasta. Loppuun kokoan omat päätelmäni ja osin spekulatiiviset visioni siitä, mitä videopelien ja arkkitehtuurin kohtaaminen voisi mahdollisesti synnyttää.Video game industry and architecture : prospects, opportunities. Abstract. In my diploma Video game industry and architecture — prospects, opportunities, I look at the opportunities that the video game industry opens up for architects and architecture. As a starting point for the work, I examine the role of the physical environment and architecture in video games. I find out how the video game industry could inspire and entice people into architecture, making it easily approachable. The indisputable benefits, both in theory and in practice, are the tools and methods originally developed for the gaming industry, which have since been applied in architecture. By this I mean e.g. those computer-aided programs that have established themselves as important tools for architects. This theme cannot be ignored when discussing the benefits of the video game industry for architecture. In addition, I look at the use of gaming technology and virtual reality in architecture, as well as related social phenomena. I will also highlight a few practical examples of the benefits that the video game industry has brought to architecture, both to the design itself and to the presentation of design work. I also try to highlight the impact of the game industry on the cityscape and architectural policy. In my work, I map out the opportunities for architects to find employment in the video game industry. I conducted a survey of representatives of Finnish gaming companies and gathered information on the career potential of architects in these work communities. I also interviewed two people who have been employed in the gaming industry after architect school. In connection with this, I myself took part in a single, small game-themed project, which was implemented with a student of Satakunta University of Applied Sciences and the Pori Student House. In my diploma, I mainly analyze the nature of the project and my own contribution to the project. My intention is to find out how I could personally benefit from a new type of job typology for architects, specifically made possible by the game industry. I will wrap up with my own conclusions and partly speculative visions of what the encounter between video games and architecture could potentially generate

Assessment of dosimetric and positioning accuracy of a magnetic resonance imaging-only solution for external beam radiotherapy of pelvic anatomy

Background and purpose: The clinical feasibility of synthetic computed tomography (sCT) images derived from magnetic resonance imaging (MRI) images for external beam radiation therapy (EBRT) planning have been studied and adopted into clinical use recently. This paper evaluates the dosimetric and positioning performance of a sCT approach for different pelvic cancers.Materials and methods: Seventy-five patients receiving EBRT at Turku University Hospital (Turku, Finland) were enrolled in the study. The sCT images were generated as part of a clinical MRI-simulation procedure. Dose calculation accuracy was assessed by comparing the sCT-based calculation with a CT-based calculation. In addition, we evaluated the patient position verification accuracy for both digitally reconstructed radiograph (DRR) and cone beam computed tomography (CBCT) -based image guidance using a subset of the cohort. Furthermore, the relevance of using continuous Hounsfield unit values was assessed.Results: The mean (standard deviation) relative dose difference in the planning target volume mean dose computed over various cancer groups was less than 0.2 (0.4)% between sCT and CT. Among all groups, the average minimum gamma-index pass-rates were better than 95% with a 2%/2mm gamma-criteria. The difference between sCT- and CT-DRR-based patient positioning was less than 0.3 (1.4) mm in all directions. The registrations of sCT to CBCT produced similar results as compared with CT to CBCT registrations.Conclusions: The use of sCT for clinical EBRT dose calculation and patient positioning in the investigated types of pelvic cancers was dosimetrically and geometrically accurate for clinical use.</p

Internet-assisted cognitive behavioural therapy with telephone coaching for anxious Finnish children aged 10-13 years: study protocol for a randomised controlled trial

AbstractIntroductionChildhood anxiety is common, causes significant functional impairment and may lead to psychosocial problems by adulthood. Although cognitive behavioural therapy (CBT) is effective for treating anxiety, its availability is limited by the lack of trained CBT therapists and easily accessible local services. To address the challenges in both recognition and treatment, this study combines systematic anxiety screening in the general population with a randomised controlled trial (RCT) on internet-assisted CBT (ICBT) with telephone coaching. Child, family and intervention-related factors are studied as possible predictors or moderators, together with the COVID-19 pandemic.Methods and analysisThe study is an open two-parallel group RCT, stratified by sex, that compares ICBT with telephone coaching to an education control. Children aged 10–13 are screened at yearly school healthcare check-ups using five items from the Screen for Child Anxiety Related Disorders (SCARED) Questionnaire. The families of children who screen positive for anxiety are contacted to assess the family’s eligibility for the RCT. The inclusion criteria include scoring at least 22 points in the 41-item SCARED Questionnaire. The primary outcome is the SCARED child and parent reports. The secondary outcomes include the impact of anxiety, quality of life, comorbidity, peer relationships, perceptions of school, parental well-being and service use. Additional measures include demographics and life events, anxiety disorder diagnoses, as well as therapeutic partnerships, the use of the programme and general satisfaction among the intervention group.Ethics and disseminationThe study has been approved by the research ethics board of the Hospital District of South West Finland and local authorities. Participation is voluntary and based on informed consent. The anonymity of the participants will be protected and the results will be published in a scientific journal and disseminated to healthcare professionals and the general public.Trial registration number ClinicalTrials.gov NCT03310489, pre-results, initially released on 30 September 2017.</p

Kerrostalo Vuosaareen

Tiivistelmä. Toteutin kandidaatintyöni lukuvuoden 2017–18 tehdyn yhteisprojektin pohjalta nykyarkkitehtuurin asuntosuunnitteluun syventyen. Yhteisprojekti koostui asuntosuunnittelun lisäksi yhdyskuntasuunnittelun sekä rakennusopin kursseista. Yhdyskuntasuunnittelun kurssin toteutimme ryhmätyönä. Otimme osaa kilpailuun, jonka tarkoituksena oli tehdä aluesuunnitelma Helsingin Vuosaareen. Halusimme aikaansaada Vuosaaresta houkuttelevan paikan yhteisölliselle ja joustavalle asumiselle, muuttajan lähtökohdista riippumatta. Tämän lisäksi suunnitelmamme periaate oli tehdä Vuosaaresta keskeinen paikka erilaisille tapahtumille. Näitä ajatuksia lähdin viemään eteenpäin myöhemmin myös asuntosuunnittelun puolella. Valitsin asuntosuunnittelussa kohteekseni Vuosaaren eteläpuolelle, metron yläpuolisen kansirakenteen päälle sijoittuvan 15-kerroksisen rakennuksen. Rakennus sijoittuu keskeisten kulkureittien varrelle ja parhaat maisemat avautuvat etelään Aurinkolahden suuntaan merelle päin. Kerrostaloni toimii sujuvana siirtymänä uuden ja vanhan välillä, sillä Aurinkolahden puolella on korkeampaa rakentamista Vuosaareen verrattuna. Talon pohjamuoto määräytyi aluesuunnitelmamme perusteella. Tehokasta rakentamista halusin korostaa suunnittelemalla kahteen ensimmäiseen kerrokseen toimistotiloja. Nämä tilat myös rauhoittavat asumista, jota ei sijoiteta lainkaan maantasokerrokseen. Pihasuunnitelma ja yhteistilat on toteutettu siten, että jokaiselle ikäryhmälle on tarjolla monipuolista toimintaa. Olen pyrkinyt vastaamaan nykyhetken tilantarpeisiin esimerkiksi etätyöskentelytiloilla. Talossa on yksiöitä, kaksioita, kolmioita sekä muutama saunallinen neliö. Yksiöt pyrin suunnittelemaan tilaviksi. Inva-asuntokaksio löytyy useimmista kerroksista, sillä se on toimiva asunto myös vanhuksille. Rakennusopin puolella tahdoin panostaa talon korjausmahdollisuuksiin, mikä käy ilmi mm. paikallavaluvälipohjista sekä kuorielementin käytöstä. Lisäksi panostin paloturvallisuuteen sekä äänieristyksen tasoon