Suun bakteeritulehdusten yhteys sydäninfarkteihin : Kirjallisuuskatsaus

Suun bakteeritulehdukset ovat yleisimpiä aikuisikäisten infektioita. Yleisyydestään huolimatta ne ovat huonosti tunnistettuja ja hoidettuja. Suun bakteeritulehdusten on todettu olevan riski sydäninfarktien syntyyn. Vuosittain noin 25 000 ihmistä saa sydäninfarktin, joista aiheutuu inhimillistä kärsimystä, kuolleisuutta sekä suuret yhteiskunnalliset ja yksilölliset kustannukset. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mikä yhteys suun bakteeritulehduksilla on sydäninfarktien syntyyn, sekä miten ne tulee ottaa hoitotyössä huomioon. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tulevien terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuutta suun terveyden merkityksestä osana ihmisen kokonaisterveyttä sekä yhteydestä sydäninfarkteihin. Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, jonka avulla pystyttiin löytämään aineistoa laajemmin, koska tutkimusaineiston rajaus ei ole niin tiukkaa eikä valikoivaa kuin systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa. Tutkimustulosten perusteella suun bakteeritulehduksilla on yhteys sydäninfarktien syntyyn. Suussa olevat bakteerit pääsevät verenkierron mukana kulkeutumaan ihmisen elimistöön. Maksassa nämä bakteerit aiheuttavat häiriötä rasva-aineenvaihduntaan, jolloin niin sanottu hyvä kolesterolipitoisuus laskee ja huonojen kolesterolien pitoisuudet nousevat. Rasva alkaa kertyä maksaan, rasvakudoksiin ja verisuoniin. Tästä aiheutuu valtimoiden kovettumista, mikä lisää riskiä sydäninfarkteihin. Verenkiertoon päästessään suun bakteerit aiheuttavat elimistöön kroonisen tulehdustilan. Suun bakteeritulehduksia voidaan ehkäistä hyvällä suun omalla hoidolla, sekä säännöllisillä hammaslääkärin tai suuhygienistin tarkastuksilla.Oral bacterial infections are the most common infections in the adult age. Even though they are common infections, they are poorly identified and treated. Oral bacterial infections are found to be a risk factor of heart infarctions. Every year, about 25 000 people suffer from a heart infarction, which causes human suffering, mortality and high social and individual costs. The purpose of this study was to describe the connection between oral bacterial infections and a heart infarction, and how these should be taken into account in nursing. The objective of this study was to raise future health care professionals’ awareness of the importance of oral health as a part of a person's overall health and the connection of oral health to heart infarctions. The study was implemented as an integrative literature review. This made it possible to find material more widely because the requirement of limiting the research data was not as strict and selective as in a systematic literature review. The results reveal that oral bacterial infections have a connection to the emergence of heart infarctions. Bacteria in the mouth enter the human body system through blood circulation. These bacteria cause disturbances in fat metabolism in the liver. This affects the content of cholesterol, in other words, the content of “bad cholesterol” increases and that of “good cholesterol” decreases. This generates accumulation of fat in the liver, fatty tissue and blood vessels. This, in turn, causes hardening of the arteries and increases the risk of a heart infarction. When oral bacteria enter the blood circulation, they cause a chronic state of infection. Oral bacterial infections can be prevented with good individual oral care and regular dental inspections

Kirjalliset potilasohjeet raskauden keskeytyshoidossa

Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä Laurea Hyvinkää Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja AMK Terveydenhoitaja AMK Sanna Järvinen, Jenni Strandman, Linda Westerlund Kirjalliset potilasohjeet raskauden keskeytyshoidossa Vuosi 2010 Sivumäärä 90 Raskaudenkeskeytyksellä eli indusoidulla abortilla (abortus arte provocatus, aap) tarkoitetaan raskauden keinotekoista päättämistä ennen 20. raskausviikkoa. Raskaudenkeskeytyksen hoidosta on laadittu Käypä hoito –suositus vuonna 2001 ja sitä on päivitetty vuonna 2007. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää käytössä olevien kirjallisten potilasohjeiden sisältöä ja niiden vastaavuutta raskaudenkeskeytyksen Käypä hoito –suositukseen. Mielenkiinnon kohteena oli, onko sairaaloilla yhteneväisiä käytäntöjä raskaudenkeskeytyksessä käytettävien lääkemäärien, toimintatapojen, seurantojen, ohjeiden ja jälkihoito-ohjeiden suhteen. Tavoitteena oli luoda kattavat Käypä hoito –suositukseen ja tuloksiin perustuvat potilasohjeet. Aineisto saatiin Hyvinkään sairaalan naistentautien poliklinikalta ja se käsitti 43 sairaalasta saadut potilasohjeet. Aineisto koostui 89 potilasohjeesta, joista 54 oli lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen potilasohjeita ja 35 kirurgisen raskaudenkeskeytyksen potilasohjeita. Aineisto analysoitiin deduktiivista sisällön analyysiä käyttäen. Analyysirunko rakennettiin raskaudenkeskeytyksen Käypä hoito –suosituksen perusteella. Koska lääkkeellinen ja kirurginen keskeytystapa ovat toimenpiteinä erilaiset, laadittiin kummallekin keskeytystavalle omat analyysirungot. Aineistosta poimittiin järjestelmällisesti analyysirunkojen mukaisia ilmauksia ja lopuksi aineisto kvantifioitiin. Tulosten mukaan kirjallisten potilasohjeiden sisältö sekä ulkonäkö vaihtelivat runsaasti sairaaloittain. Yksittäinen potilasohje koskettaa kaikkia kyseiseen sairaalaan kuuluvia potilaita, jolloin eri sairaaloiden potilaat ovat eriarvoisessa asemassa keskenään. Monetkaan tutkimistamme potilasohjeista eivät täytä hyvän potilasohjeen kriteereitä. Tulosten tarkastelun perusteella voimme todeta jälkitarkastukseen liittyvissä asioissa olevan eniten eroavaisuuksia sekä lääkkeellisen että kirurgisen raskaudenkeskeytyksen potilasohjeissa. Jälkitarkastuksen suoritusajankohdasta, -tavasta ja suorittajista löytyi runsaasti eri vaihtoehtoja. Yllättävä johtopäätös oli, että asiantuntija-avun tärkeyttä psyyken tukemiseksi ei painotettu. Positiivinen johtopäätös oli, että lääkkeelliseen raskaudenkeskeytykseen liittyvä kipu oli huomioitu kaikissa potilasohjeissa. Huomionarvoista oli, että kaikissa kirurgisen raskaudenkeskeytyksen potilasohjeissa ei mainittu, että toimenpide tehdään nukutuksessa tai puudutuksessa. Yli puolesta puuttui myös maininta anestesiaa edeltävästä ravinnottaolosta. Tutkimuksen tuottaman tiedon avulla luotiin uudet kirjalliset raskaudenkeskeytyksen potilasohjeet, joita ehdotamme lisättäväksi liitteeksi raskaudenkeskeytyksen Käypä hoito -suositukseen. Laatimamme potilasohjeet on suunniteltu asiakaslähtöisesti. Potilaalle tarpeeton tieto on jätetty pois. Potilasohjeet ovat helposti muokattavissa kunkin sairaalan omia käytäntöjä palveleviksi. Asiasanat raskaudenkeskeytys, Käypä hoito –suositus, raskauden ehkäisy, potilaan ohjaaminenLaurea University of Applied Scienses Abstract Laurea Hyvinkää Health Care,Social Services and Sport Degree programme in nursing Degree programme in public health nursing Sanna Järvinen, Jenni Strandman, Linda Westerlund Patient instructions for abortion treatment Year 2010 Pages 90 Abortion, induced abortion, (abortus arte provocatus, aap) means artificial ending of preg-nancy before the 20th week of pregnancy. Käypä hoito recommendation about abortion was set in 2001, and updated in 2007. The purpose of this study was to find out the contents of the patient instructions which are used today and to compare them to the updated version of Käypä hoito recommendation of abortion. Main focus in this study was on finding out if different hospitals had common practices regarding medication, courses of action, follow-ups, instructions and especially post-ward instructions. Our goal was to create new patient instructions based on the results and recommendations of Käypä hoito. Material was obtained from gynecological outpatient department of Hyvinkää hospital. It consisted of 89 patient instructions which were gathered from 43 different hospitals in Finland. There were 54 patient instructions about medical abortion and 35 patient instructions about surgical abortion. Material was analyzed by deductive content analysis. Because medical and surgical abortion differ, two different analysis frames were made. The material was systematically processed and expressions according to the analysis frame were picked up. In the end the material was quantified. According to the results, the contents and the layout of the patient instructions varied in the hospitals, so patients from different areas are instructed differently. Only few of the instructions met the criteria of a decent patient instruction. Results showed that the instructions regarding the post-ward control differed most as to both medical and surgical abortion. Many alternatives were given to accomplish the post-ward control and there was variation concerning post-ward control time, practice and the person who performed the procedure. Surprisingly the importance of the help of and conversation with an experienced worker about psychical issues was not accentuated. Medical abortion related pain was well considered. We also noted that not all patient instructions mentioned that surgical abortion was performed under anesthesia. More than half of the instructions of the surgical abortion lacked the proper information of the preanesthetic diet. Based on the results of this study, new patient instruction files were compiled. We suggest that they are included in the updated version of Käypä hoito recommendation. Patient instructions are designed to be client-oriented and to ignore the information not essential to patient. The instructions can be easily modified to adapt to the practice of each hospital. Key Words abortion, Käypä hoito recommendation, contraception of pregnancy, patient instructio

Magneettispektroskopia osana aivokasvainten magneettikuvausta : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Magneettikuvantaminen ja sen erikoistekniikat ovat nykyisin keskeisessä asemassa aivokasvaimia tutkittaessa. Röntgenhoitajan ammattitaitoon kuuluu tutkimusten suorittaminen ja tutkimustekniikoiden ymmärtäminen. Magneettikuvantaminen on teknisesti haastava modaliteetti ja magneettikuvantamisen erikoistekniikat, kuten magneettispektroskopia, voidaan kokea vielä haastavampina. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisissa tilanteissa magneettispektroskopian käytöstä on hyötyä ja perehtyä sen tekniseen toteuttamiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa röntgenhoitajien tietoutta magneettispektroskopiasta ja sen käytöstä aivokasvainten tutkimisessa, sekä kiinnittää huomiota aivokasvainten magneettispektroskopiatutkimuksen tekniseen toteuttamiseen. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Teoreettinen viitekehys kerättiin tieteellisistä, pääsääntöisesti magneettispektroskopiaa ja magneettikuvantamista, sekä aivokasvaimia käsittelevistä artikkeleista. Kirjallisuushaku tehtiin PubMed-, Medline- ja JBI-tietokantoihin. Kaikissa tietokannoissa käytettiin samoja hakusanoja. Haut rajattiin englanninkielisiin artikkeleihin, joista oli koko teksti saatavilla ja jotka oli julkaistu vuosina 2015-2019. Sisäänotto- ja poissulkukriteereiden kautta aineistoon valikoitui yhdeksän tutkimusartikkelia. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Keskeisimpien tulosten mukaan signaalin keräysalue tulisi asettaa joko aivokasvaimen alueelle, tai vaihtoehtoisesti kattamaan koko tutkittava alue sekä tervettä kudosta. Signaalitietoa yhden vokselin alueelta kerättäessä vältettäviä alueita olivat muun muassa alueet, joilla esiintyi verenvuotoa tai kalkkeumaa, normaalia tai nekroottista aivokudosta, tai aivoselkäydinnestettä. Magneettispektroskopia todettiin hyödylliseksi erityisesti glioomien graduksen arvioinnissa, hoitovasteen ennustamisessa ja seuraamisessa. Röntgenhoitajat voivat hyödyntää opinnäytetyön tuloksia jokapäiväisessä työssään, mikäli työskentelevät yksikössä, jossa tehdään aivojen magneettispektroskopiatutkimuksia. Tuloksia on mahdollista käyttää myös apuna yleiskuvan luomisessa aivojen magneettispektroskopiatutkimuksista ja niiden toteuttamisesta. Röntgenhoitajille suunnatun, näyttöön perustuvan perehdytysmateriaalin laatiminen magneettikuvantamisyksikköön olisi tulevaisuudessa tarpeellista, sillä röntgenhoitajille suunnattua tietoa magneettispektroskopiasta on vähän.Magnetic resonance imaging and its advanced techniques are technically challenging for radiographers, but crucial when imaging brain tumors. The purpose of this thesis was to find the indications for magnetic resonance spectroscopy when imaging brain tumors and explain some of its technical aspects. The aim of this thesis was to improve the knowledge of radiographers about the magnetic resonance spectroscopy and pay attention to the technology. Our thesis was conducted using a descriptive literature review. The references were gathered from scientific articles focusing mainly on magnetic resonance spectroscopy, magnetic resonance imaging and brain tumors. For the proper content of our thesis, we performed searches in three reliable healthcare databases: PubMed, Medline and JBI. The search terms used were same in all three databases. We limited our search results to cover articles written in English and published between 2015 and 2019. We gathered nine articles where we had access to full text and analyzed our material via content analysis. According to our primary results, the collection area of signals should include both brain tumor and some healthy brain tissue in multi-voxel spectroscopy. In single-voxel spectroscopy the voxel should be placed on the tumoral area. The skull base, hemorrhage, calcification, healthy or necrotic brain tissue and cerebrospinal fluid should be avoided. It was noticed that MRS is useful when grading gliomas and predicting and following treatment response. Our results benefits radiographers in their daily work. Based on our results it is also possible to understand the basics of the technical aspects of MRS and how it is clinically used. For future there should be research focused on MRS technology aimed for radiographers