Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen Hämeenlinnan ja Forssan toimialueiden potilastyytyväisyys ensihoitopalveluiden laatuun

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli mitata Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen tuottaman ensihoitopalvelun laatua potilaiden näkökulmasta Hämeenlinnan ja Forssan toimialueilla. Tutkimus pohjautuu Halosen ja Pennasen (2009) tekemään tutkimukseen, jonka tarkoituksena oli kehittää ensihoidon palvelun laatua mittaava mittari Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kyseisellä mittarilla palvelun laatua Riihimäen toimialueella. Käytimme kyseistä mittaria tutkimuksessa, jotta tutkimustulokset olisivat vertailukelpoisia kaikissa Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen toimialueilla tehdyissä ja tulevissa ensihoidon palvelun laatua mittaavissa tutkimuksissa. Kysely lähetettiin 225:lle rajaukseen sopivalle potilaalle Hämeenlinnassa ja Forssassa. Kysely jaettiin jatkohoitoon kuljetettuihin ja kohteessa hoidettuihin. Kyselylomakkeita lähetettiin jatkohoitoon kuljetetuille 175 ja kohteessa hoidetuille 50. Vastauksia palautui sekä Hämeenlinnasta 72 (32 %) että Forssasta 72 (32 %). Tutkimusaineisto kerättiin vuonna 2011. Tutkimustulokset syötettiin SPSS PASW statistic 18.0- ohjelmaan, josta saatiin suoraan potilaan vastaukset ja kuviot tehtyä. Tutkimus jaettiin viiteen teemaan: ambulanssin yleinen olemus, ambulanssihenkilöstön ammattitaito, hoitotapahtuman yksilöllisyys ja ainutkertaisuus, jatkohoitopaikkaan kuljetetut ja kohteessa hoidetut. Viimeisenä kyselykaavakkeessa oli vapaan sanan osio, johon vastaajat saivat halutessaan lisätä mielipiteitään. Tutkimuksessa ilmeni, että tyytyväisimpiä olivat kohteessa hoidetut potilaat niin Hämeenlinnassa kuin Forssassa. Yksittäisistä väittämistä tyytymättömimpiä oltiin omaisten huomiointiin.Patient contentment in the quality of first-aid services in the rescue department of Kanta-Häme in Forssa and Hämeenlinna. The purpose of this thesis was to measure the quality of first-aid services from the patients’ point of view in the rescue department of Kanta-Häme in Forssa and Hämeenlinna. The study was based on a previous research (Halonen & Pennanen 2009), the purpose of which was to develop an indicator to measure the quality of first-aid services in the rescue department of Kanta-Häme. The aim of this study was to use this indicator to assess the quality of services in the area of Riihimäki. We used the research in question so that all the results would be comparable in all the researches made in the Kanta-Häme rescue department and in the future researches that measure the quality of first-aid services. The questionnaire was sent to patients in Hämeenlinna and Forssa. Of these patients 175 were transfered to extensive care, while 50 of them were treated on the scene. Of the questionnaires 72 (32 %) were returned from both Hämeenlinna and Forssa. The research material was collected in 2011. The research results were entered in the SPSS PASW statistic 18.0- program was used in the analysis of the data. The material was divided into five themes: the general appearance of the ambulance, the professional skills of the ambulance staff, the individuality and uniqueness of the treatment, the patients transferred to extensive care and patients treated on the scene. Open comments could be added in the questionnaire. The study indicated that the most satisfied patients where the ones treated on the scene both in Hämeenlinna and Forssa. The patients were least satisfied with the manner the relatives were taken into account

Liikunnan harrastajien psyykkinen ja sosiaalinen terveys: kyselytutkimus kuntosalin asiakkaille

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millainen vaikutus kuntosaliharjoittelulla ja ryhmäliikunnalla on liikunnan harrastajien psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen. Tavoitteena oli lisätä tietoa kuntosaliharjoittelun ja ryhmäliikunnan vaikutuksista psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen kuntosaliharrastuksen aloittamista harkitseville henkilöille, kuntosalilla kävijöille, kuntosalin henkilökunnalle sekä terveydenhuollon ammattilaisille. Opinnäytetyön tutkimukseen osallistunut organisaatio oli kuntosaliyritys Fit24 Klaukkala. Opinnäytetyö suoritettiin kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän keinoja hyödyntäen. Aineistonkeruumenetelmäksi valittiin sähköinen kysely, joka lähetettiin kuntosalin asiakkaille. Kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista ja tietoon perustuva suostumus. Aineistonkeruu tehtiin kesällä 2021. Kyselyyn vastasi yhteensä 33 kuntosalin asiakasta. Kyselyssä kuntosaliharjoittelua ja ryhmäliikuntatunteja tarkasteltiin liikuntapalveluina. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että jokainen kyselyyn vastaajista harrasti kuntosaliharjoittelua ja heistä enemmistö kävi kuntosalilla 3–4 kertaa viikossa. Kolmasosa vastaajista kävi ryhmäliikuntatunneilla 1–2 kertaa viikossa ennen ryhmäliikuntatuntien taukoa. Tulosten mukaan liikunnan harrastamisella näyttäisi olevan myönteisiä vaikutuksia liikunnan harrastajien psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen. Terveyden edistämisen näkökulmasta tulokset vaikuttivat lupaavilta, mikäli liikunnan avulla voitaisiin mahdollisesti ennaltaehkäistä kansansairauksia, vähentää mielenterveysongelmia ja niiden hoitoa terveydenhuollossa

Monikulttuurinen osaaminen sairaanhoitajakoulutuksessa - Monikulttuurinen hoitotyö -opintojakson suunnittelu

TIIVISTELMÄ Anu Karhu, Miia Ritamäki ja Emmi Sorsa Monikulttuurinen osaaminen sairaanhoitajakoulutuksessa – Monikulttuurinen hoitotyö -opintojakson suunnittelu 40 sivua, 3 liitettä Saimaan ammattikorkeakoulu, Lappeenranta Sosiaali- ja terveysala, hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja AMK Ohjaaja: lehtori Riitta Kalpio Saimaan ammattikorkeakoulu Tämän opinnäytetyön aiheena oli perehtyä monikulttuuriseen osaamiseen sai-raanhoitajan koulutuksessa ja suunnitella sen pohjalta opintojakso. Lähtökohtina hyvän monikulttuurisen hoitotyön toteuttamiseen ovat kulttuurien erilaisuuden tuntemus ja toisen ihmisen kulttuuriin liittyvien ominaispiirteiden kunnioittaminen. Tavoitteena oli kehittää hoitotyön koulutusohjelman kulttuurista näkökulmaa. Kansainvälinen hoitotyö on tulevaisuutta, jota kirjoittajat muokkaavat ennakkoluu-lottomasti. Tutkimustehtävänä oli laatia Saimaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveys-alan yksikön hoitotyön koulutusohjelmaan opintojakso, jossa opiskelija perehtyy monikulttuurisuuteen hoitotyössä. Toisena tutkimustehtävä oli kuvata Kaakkois-Suomen suurimpia etnisiä ryhmiä, joita ovat venäläiset, romanit ja muslimit. Opinnäytetyö toteutettiin näyttöön perustuvana toimintana. Näyttöön perustuva hoitotyö tarkoittaa parhaan ajan tasalla olevan tiedon huolellista arviointia ja har-kittua käyttöä yksittäisen potilaan, potilasryhmien tai koko väestön hoitoa koske-vassa päätöksenteossa ja hoitotoiminnassa. Tietoa haettiin eri lähteistä ja lisäksi kirjoittajat saivat asiantuntija-apua Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin maa-hanmuuttopalvelusta. Lisääntyvä kansainvälistyminen ja yhteiskunnan monikulttuuristuminen tuovat sosiaali- ja terveysalalle uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Koska ammattikor-keakoulut voivat tuottaa itse omat opetussuunnitelmansa, niillä on myös mahdol-lisuus reagoida muuttuviin työelämän tarpeisiin. Nyt suunniteltu kahden opintopis-teen opintojakso on nimeltään Monikulttuurinen hoitotyö. Kohderyhmäksi valittiin ensimmäisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijat. Opintojakson tavoitteet ja sisältö muodostui osittain opinnäytetyön keskeisimmistä aihealueista. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää eri kulttuuritaustaisten omia kokemuksia potilaan ja työntekijän näkökulmasta. Tarkoituksena olisi selvittää, millaista pal-velua eri kulttuuritaustaiset henkilöt saavat asiakkaina ja miten heidät otetaan vastaan työntekijöinä.ABSTRACT Anu Karhu, Miia Ritamäki & Emmi Sorsa Multicultural Learning in Degree Programmes in Nursing – Learning Module Development, 40 pages, 3 appendices Saimaa University of Applied Sciences, Lappeenranta Health Care and Social Services, Degree Programme in Nursing Bachelor´s Thesis 2010 Instructor: Senior Lecturer Riitta Kalpio Saimaa University of Applied Sciences The objective of this thesis was to investigate the state of multicultural learning in degree programmes in nursing and to design a study module for multicultural nursing. The basis for the execution of good multicultural nursing is knowing about the cultural differences and respecting the special characteristics of other cultures. The aim of this thesis was to develop the cultural perspective in nurs-ing education because international nursing care is the future and should be faced without prejudices. The purpose of the this thesis was to develop a study module for students to become acquainted with multicultural nursing care for the degree programme in nursing at the Saimaa University of Applied Sciences. The intention was also to describe the cultural characteristics of the largest ethnic minorities in South-East Finland which are Russians, Roma, and Muslims. This thesis was carried out through evidence based action. In nursing care, "evidence based" means to carefully evaluate the best current knowledge about the care of patients, patient groups, and the community before applying that knowledge to nursing care. The information was gathered from various profes-sional sources, including experts from the South Karelia Immigrant Services Center. Increasing internationality and a multicultural society bring new challenges and opportunities for health care and social services. Because universities of ap-plied sciences are able to produce their own syllabuses, they are also able to react to changes of the working life. The resulting study module is two ECTS, and the name of the module is Multicultural Nursing. First-year nursing students were the target group for the module, and the goals and contents were formed in part from the main themes in this thesis. Follow-up research might be done to investigate the experiences of people from different cultural backgrounds as patient and as employee. The purpose would be to clarify what kinds of service they would get as customers and how they are received as employees