Päivähoidon nettisivut - ikkuna suomalaiseen varhaiskasvatukseen. Diskurssianalyyttinen tutkimus varhaiskasvatuspuheesta kuntien verkkosivuilla

Tässä tutkimuksessa etsittiin vastauksia siihen, millaisena suomalainen varhaiskasvatus näyttäytyy kuntien verkkosivujen puheessa. Varhaiskasvatus ja päivähoito ovat varsin usein negatiivisesti esillä mediajulkisuudessa, joten tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaista varhaiskasvatuspuhetta kuntien omat verkkosivut julkisuuteen tuottavat. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui sosiaalisen konstruktionismin ja diskurssitutkimuksen oletuksiin todellisuuden ja siihen liittyvien merkitysten rakentumisesta sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kielenkäytön kautta. Tutkimuksessa tarkasteltiin diskurssianalyysin keinoin, millaisia varhaiskasvatukseen liittyviä diskursseja kuntien verkkosivuilla esiintyy ja millaisia tehtäviä verkkosivujen puheessa varhaiskasvatukselle tuotetaan. Tarkastelun kohteena olivat myös eri toimijoille verkkosivujen puheessa tuotetut roolit. Tutkimusaineisto koostui 41 syksyllä 2010 kerätystä ja tallennetusta suomenkielisen kunnan verkkosivusta, joka sivuston käyttäjälle päivähoito- tai varhaiskasvatuslinkin kautta ensimmäisenä avautui kunnan etusivulta lähtien. Tutkimuksen diskursiiviseksi analyysivälineeksi valikoitui kehyksen käsite, jolla tässä tutkimuksessa tarkoitettiin tietynlaisten kulttuuristen ajattelutapojen ja kielellisten valintojen muodostamaa yhtenäistä kokonaisuutta, jonka kautta varhaiskasvatuksesta puhutaan. Tutkimusanalyysissä löytyi viisi erilaista varhaiskasvatuspuhetta tuottavaa kehystä. Vallitsevien kehysten puheessa varhaiskasvatus näyttäytyi perheiden päivähoito- ja varhaiskasvatuspalveluina sekä lasten päivähoitopaikkoina. Vanhemmat kuvattiin verkkosivujen puheessa hoitopaikan valitsijoina ja hakijoina sekä päivähoitopalveluita käyttävinä asiakkaina. Vallitsevassa puheessa kunnalliselle varhaiskasvatukselle tuotettiin kuntalaisille ja päivähoidon asiakkaille aktiivisesti viestivän kuntatoimijan rooli. Varhaiskasvatuksesta puhuttiin myös lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteellisena tukemisena sekä kasvatuksellisena kumppanuus- ja yhteistyösuhteena vanhempien kanssa. Lapselle tuotettiin näkyvä ja aktiivinen rooli sivujen valokuvien kautta, mutta tekstien puheessa lapsi jäi taustalle aikuisen arvostuksen, tuen, turvan ja hoidon tarvitsijana. Tutkimus tuotti uutta tietoa varhaiskasvatuksen sosiaalisiin käytäntöihin liittyvistä puhetavoista. Kuvaa varhaiskasvatuksesta voidaan rakentaa yksittäisellä verkkosivulla usean kehyksen kautta, joten tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia varhaiskasvatusorganisaatioille ja kasvatusyhteisöille tarkastella ja kehittää oman toimintansa näkyväksi tekemistä sekä varhaiskasvatusta koskevia puhetapojaan ja verkkoviestintää. Asiasanat:päivähoito, varhaiskasvatus, verkkosivut, diskurssianalyys

Päivähoidon nettisivut - ikkuna suomalaiseen varhaiskasvatukseen. Diskurssianalyyttinen tutkimus varhaiskasvatuspuheesta kuntien verkkosivuilla

Tässä tutkimuksessa etsittiin vastauksia siihen, millaisena suomalainen varhaiskasvatus näyttäytyy kuntien verkkosivujen puheessa. Varhaiskasvatus ja päivähoito ovat varsin usein negatiivisesti esillä mediajulkisuudessa, joten tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaista varhaiskasvatuspuhetta kuntien omat verkkosivut julkisuuteen tuottavat. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui sosiaalisen konstruktionismin ja diskurssitutkimuksen oletuksiin todellisuuden ja siihen liittyvien merkitysten rakentumisesta sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kielenkäytön kautta. Tutkimuksessa tarkasteltiin diskurssianalyysin keinoin, millaisia varhaiskasvatukseen liittyviä diskursseja kuntien verkkosivuilla esiintyy ja millaisia tehtäviä verkkosivujen puheessa varhaiskasvatukselle tuotetaan. Tarkastelun kohteena olivat myös eri toimijoille verkkosivujen puheessa tuotetut roolit. Tutkimusaineisto koostui 41 syksyllä 2010 kerätystä ja tallennetusta suomenkielisen kunnan verkkosivusta, joka sivuston käyttäjälle päivähoito- tai varhaiskasvatuslinkin kautta ensimmäisenä avautui kunnan etusivulta lähtien. Tutkimuksen diskursiiviseksi analyysivälineeksi valikoitui kehyksen käsite, jolla tässä tutkimuksessa tarkoitettiin tietynlaisten kulttuuristen ajattelutapojen ja kielellisten valintojen muodostamaa yhtenäistä kokonaisuutta, jonka kautta varhaiskasvatuksesta puhutaan. Tutkimusanalyysissä löytyi viisi erilaista varhaiskasvatuspuhetta tuottavaa kehystä. Vallitsevien kehysten puheessa varhaiskasvatus näyttäytyi perheiden päivähoito- ja varhaiskasvatuspalveluina sekä lasten päivähoitopaikkoina. Vanhemmat kuvattiin verkkosivujen puheessa hoitopaikan valitsijoina ja hakijoina sekä päivähoitopalveluita käyttävinä asiakkaina. Vallitsevassa puheessa kunnalliselle varhaiskasvatukselle tuotettiin kuntalaisille ja päivähoidon asiakkaille aktiivisesti viestivän kuntatoimijan rooli. Varhaiskasvatuksesta puhuttiin myös lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteellisena tukemisena sekä kasvatuksellisena kumppanuus- ja yhteistyösuhteena vanhempien kanssa. Lapselle tuotettiin näkyvä ja aktiivinen rooli sivujen valokuvien kautta, mutta tekstien puheessa lapsi jäi taustalle aikuisen arvostuksen, tuen, turvan ja hoidon tarvitsijana. Tutkimus tuotti uutta tietoa varhaiskasvatuksen sosiaalisiin käytäntöihin liittyvistä puhetavoista. Kuvaa varhaiskasvatuksesta voidaan rakentaa yksittäisellä verkkosivulla usean kehyksen kautta, joten tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia varhaiskasvatusorganisaatioille ja kasvatusyhteisöille tarkastella ja kehittää oman toimintansa näkyväksi tekemistä sekä varhaiskasvatusta koskevia puhetapojaan ja verkkoviestintää. Asiasanat:päivähoito, varhaiskasvatus, verkkosivut, diskurssianalyys

Knowledge Sharing Cultures in Finance and Insurance Companies – Needs for Improving Informal Collaborative e-Learning

Working life requires employees to continuously update their competences, making lifelong learning an important but challenging part of professional development. This study aims to look for solutions to uncover the tacit and implicit knowledge within the enterprise by the means of social media. Our interest is specially focused on challenges on informal learning and refining and sharing of the tacit knowledge among these expert companies. We have so far collected data from two enterprises about their current knowledge sharing habits and procedures and found out the pitfalls they have experienced in their working culture concerning finding and sharing knowledge. The main challenges (apart from lack of time, which is quite obvious result today) are defects in storing information in a way that enables its easy rediscovery and the huge amount of information from which to filter the relevant pieces of knowledge. Particularly the centralized experts in an insurance company find the lack of regular vertical interaction between the decentralized claim handlers a drawback. There exists a lot of overlapping effort as they need to tell the same issues many times to various claim handlers. Taking these challenges into account new working models will be put into practice utilizing collaborative tools, like wikis and chat forums

Adding Social Media to e-Learning in the Workplace: Instilling Interactive Learning Culture

As social media features are increasingly added to e-learning, we urgently need more case studies of their use to ground practices in actual experience rather than hype. Using ethnography-based approach, we studied five continuous pro-fessional development pilot trainings where learning largely took place at workplace through wikis, blogs, forums, chats and voice conferencing. Learners valued interactivity, peer support and abundant, instant feedback offered by synchro-nous features. Simultaneously, however, asynchronous fea-tures were often treated as chores and overall interactive learning culture failed to emerge. Instructors, while explicitly encouraging social learning approach, implicitly reinforced teacher-centered learning, leading learners to stick to conven-tional learning culture. Also, training designs often failed to engender interaction. Moreover, at general level, group sizes were too big, moderation was not used efficiently, and differ-ing skill sets of learners were not evened out. The lessons learned from these trainings offer us insight into how to design e-learning enhanced with social media and how to avoid po-tential pitfalls. Particularly, we discuss designing interactivity into the e-learning process

Learning with Social Technologies: Workplace Learner Experiences of Wiki and Blog and Perceptions of PLE

Part 3: Workplace LearningInternational audienceAs social technology use is increasing in e-learning, so is the need to complement theoretical work with studies of learner experiences of the new dynamics of e-learning to guide this development. We studied how 15 learners experienced social media tools in a long continuous professional development (CPD) pilot training tailored for a large insurance company. While the training included some contact lectures, it was mainly conducted through blog, wiki, chat, and discussion forum tools. As we have already discussed forum and chat use in another paper on a shorter CPD training (with 40 learners) and this study confirmed the results, we focus here on learner experiences of wiki and blog. While the wiki process was widely misunderstood, wiki and blog experiences organically led learners to consider their uses as a personal learning environment. As to blog, the learners who saw it as a tool for self-reflection perceived it positively while others did not, underlining that the benefits and goals of using social tools need to be explicated. Furthermore, social learning process needs to be designed and maintained, as busy workplace learners tend to focus on fulfilling requirements. Simply adding social technology does not necessarily lead to social e-learning