Graafinen lukutaito ja aineiston käyttö maantieteen digitaalisessa ylioppilaskokeessa

Yhteiskunta on digitalisoitunut nopeasti ja saavutettavan informaation määrä on kasvanut samalla huimasti. Samalla informaatiota esitetään yhä enemmän visuaalisessa muodossa, mikä näkyy myös ylioppilaskirjoituksissa, joita alettiin muuttamaan digitaaliseen muotoon syksystä 2016 alkaen. Maantieteen digitaalisissa ylioppilaskokeissa aineistojen määrää on lisääntynyt ja moni-puolistunut digitalisoitumisen myötä, minkä vuoksi tarve graafiselle lukutaidolle on lisääntynyt. Graafisen lukutaidon kasvavan merkityksen ohella siitä ei ole kuitenkaan tehty paljoakaan tutki-musta, etenkään koevastauksista. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia graafista lukutaitoa ja aineiston teknistä käyttöä syksyn 2016 maantieteen digitaalisessa ylioppilaskokeessa. Tutkimuksen aineistona on 200 vastausta kyseisen kokeen tehtävästä 8, jossa aineistona on viisi karttaa, kaksi diagrammia ja videolla yh-deksän kartogrammia. Graafista lukutaitoa tarkastellaan luenta-, analyysi- ja tulkintatasoissa, ja teknisestä käytöstä arvioidaan käytettyjen aineistojen ja viittausten määriä, sekä taitoa käyttää aineistoa informaation lähteenä. Aineiston analyysi tehdään teorialähtöistä sisällönanalyysillä ja sisällön erittelyllä. Tutkimuksen tulosten perusteella kokelaiden graafisessa lukutaidossa ja aineiston käytössä on parantamisen varaa. Aineiston luennassa tulee paikoitellen melko paljon virheitä, ja vastauksen kannalta tärkeää informaatiota jää huomaamatta graafisten aineistojen otsikoista ja selitteistä. Aineiston analyysissä ja tulkinnassa tehdään suhteellisen vähän havaintoja ja perusteluja vasta-uksiin. Suuri osa kokelaista käyttää vastauksissaan vain muutamaa aineistoa, ja vain harva viittaa käyttämiinsä aineistoihin. Aineistoa ei myöskään osata aina käyttää hyödyllisen informaation lähteenä. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan selvitetä syitä näille ongelmille, ja sitä ehdotetaan aiheeksi jatkotutkimukselle

Tutkimuksesta luokkahuoneisiin

Digitaaliset opetusmenetelmät on otettu käyttöön lyhyessä ajassa, vaikka niiden soveltuvuutta biologian opetukseen ja oppimiseen on tutkittu vähän. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta selvitetään: a) Mitä digitaalisia opetusmenetelmiä tarkastelluissa artikkeleissa biologian opetuksessa käytetään? b) Mitä biologisia aiheita niiden avulla opiskellaan? c)  Mitä tukea ja hyötyä digitaalisista opetusmenetelmistä on biologian oppimiselle? d) Mitä tiedon ja ajattelun tasoja biologian oppimista tukevat menetelmät kehittävät? Kansainvälisissä sarjoissa 2000-luvulla julkaistut 10 biologian oppimista painottavaa artikkelia tutkittiin sisältöanalyysillä. Eniten käytettyjä digitaalisia opetusmenetelmiä olivat virtuaalinen kenttäretki, laboratorio ja oppimisohjelma. Aiheet vaihtelivat lajintunnistuksesta biologisiin ilmiöihin. Oppimista tukivat vuorovaikutteisuus, liikuteltavuus ja turvallisuus. Digitaaliset opetusmenetelmät kehittivät oppijoiden yksilöllistä tiedon hallintaa ja ajattelua etenkin asiatietojen ja käsitteiden osalta. Tulokset puoltavat digitaalisten opetusmenetelmien sisällyttämistä biologian opetussuunnitelmiin ja opetukseen

Digitaaliset opetusmenetelmät biologian opetuksessa ja oppimisessa

Tiivistelmä Digitaaliset opetusmenetelmät on otettu käyttöön lyhyessä ajassa, vaikka niiden soveltuvuutta biologian opetukseen ja oppimiseen on tutkittu vähän. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta selvitetään: a) Mitä digitaalisia opetusmenetelmiä tarkastelluissa artikkeleissa biologian opetuksessa käytetään? b) Mitä biologisia aiheita niiden avulla opiskellaan? c) Mitä tukea ja hyötyä digitaalisista opetusmenetelmistä on biologian oppimiselle? d) Mitä tiedon ja ajattelun tasoja biologian oppimista tukevat menetelmät kehittävät? Kansainvälisissä sarjoissa 2000-luvulla julkaistut 10 biologia oppimista painottavaa artikkelia tutkittiin sisältöanalyysillä. Eniten käytettyj digitaalisia opetusmenetelmiä olivat virtuaalinen kenttäretki, laboratorio ja oppimisohjelma. Aiheet vaihtelivat lajintunnistuksesta biologisiin ilmiöihin. Oppimista tukivat vuorovaikutteisuus, liikuteltavuus ja turvallisuus. Digitaaliset opetusmenetelmät kehittivät oppijoiden yksilöllistä tiedon hallintaa ja ajattelua etenkin asiatietojen ja käsitteiden osalta. Tulokset puoltavat digitaalisten opetusmenetelmien sisällyttämistä biologian opetussuunnitelmiin ja opetukseen