Foresight and Transformation: Observing Pioneers in Our Changing Societies

ABSTRACT At times when change seems to be the only constant, long wave theories help in conceptualizing periods of systemic transition. The Kondratieff wave theory describes the functioning of the socio-economic system as fluctuations of growth and decline in a 40-60 year cycle. Socio-economic transformations typically affect broadly societal structures, practices, technologies, and organising models. In this study, the societal change process was studied by focusing on emerging ways to use the future as basis of good decisions in the present. In this study, novel approaches to forward looking were examined in case studies on low hierarchy organisations and Silicon Valley entrepreneurs. Studies were made by interviews, and in one case also by non-participatory observation. From the cases, it was found that the studied network organisations orient themselves towards the future by using a unifying purpose as guide to information seeking. This is combined with a constant day-to-day monitoring of the state of the organisation and its environments. The approach may be proactive (fulfilling a mission) or reactive (focus on survival and finding new opportunities). A particular feature of the studied organizational models is the decentralization of authority over strategic decisions to the individual level. Thus, the organizing model enables making full use of the anticipatory capabilities of the individuals constituting the organisation. The analysis of the novel form of foresight was connected with the analysis of the key drivers for the next Kondratieff wave. There, one effect of advancing ICT is that individuals have an enhanced capability to connect to novel kinds of information sources. As result, more traditional ways of applying futures research methodology may come across as an artificial narrowing down of the scope of relevant futures related information. The other key driver, limits of planetary bio-capacity, may explain the surprisingly strong ethical argumentation that guides the operations in some of the studied organisations. The Reflexive Foresight approach, presented as the summary of findings from the novel approaches to foresight, describes the structured way in which the guiding ethos or purpose, observations and anticipations, combined with autonomous motivation are comprising the forward looking attitude. For understanding the studied cases in the context of broader systemic change, two cases from the established fields of foresight were included in the thesis. The first of these cases studies the views of an international loose network of foresight professionals. Another analyses the foresight approach in three processes conducted for the preparation of the Finnish Government report on the future. The purpose of these case studies is to find out if the novel approaches to forward looking are making an impact on the more established processes. Findings there reveal efforts made towards the utilization of systemic models. However, the novel approaches are not easy to combine with the existing paradigm, resulting in conflicting aims and tensions between competing approaches. The results were interpreted as indicating an ongoing transition in the regime. The thesis’ theoretical contribution is a theoretical concept of Reflexive Foresight, built on the observations from the pioneering cases and related literature. Methodologically, the combination of long wave analysis and pioneer analysis is a new tool for anticipating effects of societal innovation in socio-economic systems. KEYWORDS: anticipation, Kondratieff long wave theory, pioneer analysis, case study, social change, organisational culture, self-managed organisationsTIIVISTELMÄ Nopean muutoksen aikakausina pitkien aaltojen teoriat auttavat hahmottamaan systeemisten murroskausien ja tasaisen kehitysvaiheen suhdetta. Kondratieffin aaltoteoria kuvaa sosio-ekonomisen järjestelmän toimintaa 40–60 vuoden sykleinä. Sosio-ekonomisille murroksille on tyypillistä, että ne koskettavat laaja-alaisesti yhteiskunnallisia rakenteita, ja vaikuttavat vallitseviin käytäntöihin, teknologioihin ja organisoitumisen malleihin. Tässä tutkimuksessa yhteiskunnallisen muutoksen tematiikkaa tutkittiin tulevaisuuden ennakoinnin tapojen muutoksen kautta. Uudenlaisia ennakointitapoja tutkittiin tapaustutkimuksilla, joiden kohteina oli kaksi matalan hierarkian organisaatiota, sekä Piilaakson alueellisen bisnesekosysteemin piirissä toimivia yrittäjiä. Tapaustutkimuksissa menetelminä käytettiin teema- ja ryhmähaastatteluja, ja yhdessä tutkimuksista myös etnografista havainnointia. Tutkimuksissa havaittiin, että tutkitut verkostomaiset organisaatiot orientoituvat tulevaisuuteen käyttämällä organisoitumisen jäsentäjänä toiminnan tarkoitusta, ja yhdistävät sen organisaation tilan ja ympäristön jatkuvaan seurantaan. Kaksi erillistä lähestymistapaa havaittiin tapaustutkimusaineistosta. Tulevaisuuteen orientoituminen voi olla proaktiivista ja missiolähtöistä, tai reaktiivista, jolloin fokus on organisaation ylläpitämisessä ja uusien mahdollisuuksien löytämisessä. Tutkittujen organisaatiomallien erityispiirre on strategisen päätöksenteon hajauttaminen yksilötasolle. Tämä mahdollistaa kaikkien organisaation jäsenten ennakointikyvykkyyden tehokkaan ja samanaikaisen hyödyntämisen. Ennakoinnin uusien muotojen analyysi liitettiin tutkimuksessa seuraavan Kondratieff-aallon avaintekijöihin. Yksi kehittyvän tieto- ja viestintätekniikan vaikutuksista on, että yksilöillä on entistä paremmat mahdollisuudet hyödyntää uusia tietolähteitä. Kompleksisessa ympäristössä perinteisemmät tavat soveltaa tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä saattavat vaikuttaa keinotekoisesti kaventavan relevantteja näkökulmia tulevaisuuteen. Toinen tärkeä muutostekijä, planeetan biokapasiteetin rajat, voi osaltaan selittää tutkimuksessa yllättävän voimakkaasti esiin nousseen eettisen argumentaation, joka ohjaa joidenkin tutkittujen organisaatioiden toimintaa. Refleksiivinen ennakointi on tutkimuksen tulosten pohjalta muotoiltu konsepti, joka kuvaa järjestelmällistä lähestymistapaa, jossa toiminnan tarkoitus, ympäristön havainnointi ja sen pohjalta tehdyt ennakoinnit orientoivat organisaation tulevaisuutta kohti. Keskeistä refleksiivisen ennakoinnin mallissa on organisaatioiden jäsenten autonominen motivaatio suhteessa organisaatioon ja työn sisältöön. Tutkittujen tapausten ymmärtämiseksi laajemman systeemisen muutoksen osana tutkielmaan sisällytettiin kaksi tapausta vakiintuneemman ennakointitoiminnan piiristä. Ensimmäinen näistä tapauksista tutkii ennakoinnin ammattilaisten löyhän kansainvälisen verkoston näkemyksiä alan tulevaisuudesta. Toinen tapaustutkimus tarkastelee ennakointikäytäntöjä kolmessa viimeisimmässä Tulevaisuusselontekoprosessissa. Tulevaisuusselontekojen laatiminen on suomalaisen kansallisen ennakointijärjestelmän keskeisin prosessi. Kummassakin regiimitason tapaustutkimuksessa havaittiin pyrkimyksiä systeemistä toimintamallia hyödyntävien ennakointikäytäntöjen rakentamiseen, mutta myös näiden mallien kanssa ristiriitaisia tavoitteita. Tämän tulkittiin olevan heijastuma sosio-ekonomisen järjestelmän käynnissä olevasta murrosvaiheesta. Väitöskirjan teoreettinen kontribuutio on edelläkävijäorganisaatioiden toiminnasta tehtyjen havaintojen ja aihetta käsittelevän kirjallisuuden pohjalta rakennetun Refleksiivisen ennakointimallin esittely. Metodologisesti väitöskirjassa kehitetty pitkien aaltojen yhdistäminen pioneerianalyysiin on uusi tapa ennakoida sosiaalisten innovaatioiden vaikutuksia sosio-ekonomisen järjestelmän tasolla. ASIASANAT: antisipaatio, Kondratieffin aaltoteoria, pioneerianalyysi, tapaustutkimus, yhteiskunnallinen muutos, organisaatiokulttuuri, itseohjautuvat organisaatio

The Long-Waves and the Evolution of Futures Practice and Theory

Futures studies explore potential consequences of present day actions, and help in formulating desirable visions of the future, to guide action in the present. Although these aims have remained roughly the same, the practices and implicit theories supporting them have varied through time. This article looks at the evolution of futures through the framework of the long-wave theory, discussing the results of thematic interviews of futures professionals in three geographic areas: Finland, South Korea, and California. The long-wave theory sees societies changing in forty to sixty year cycles driven by technological development, around which social practices evolve. There have been five socio-technical waves since 1780s. Each wave brought about a set of policies and social models, and a shared mind-set. In the fourth wave, futures was mostly practiced with the spirit of the postwar economic expansion, techno-optimism, and linear worldview, with futures methods that reflected trust in scientific authority, and aimed at forecasting the most probable outcomes for the future. The fifth wave was defined by uncertainty, which was managed by using strategy tools like scenarios that prepared for various different short- and mid-term outcomes. For the sixth wave, futures practitioners are divided between the expertled quasi-predictive model that dominates especially in the technology forecasting work, and the systemic perspective, which questions the centrally organized process-view to futures. New methods, often developed outside the field, have in many ways inspired and shaped the intellectual space in which the evolution of both practices and theory may occur in the future.</p

RE-ACTING THE FUTURE : New Ways to Work. The Case of Reaktor

The Human Being and Value in the Sixth Wave (HUVA) project investigates organisations that are the harbingers of a new way not only to survive, but flourish in this new era of work. The main research case has been a Finnish IT-consulting company Reaktor that has pioneered a uniquely human-centric organisation model. Their approach to organising has resulted from a conscious, systematic effort to break from old ways of running a business, in order to create ways of organising that offer both high-level performance, quality in customer service, as well as worker satisfaction and fulfilment. It is due to these factors that Reaktor has been repeatedly chosen to be the best place to work, not only in Finland, but also in Europe. In this report the study and its findings are presented. First, as motivation for the study, the writers contextualise the ongoing change into the historical shifts that have influenced organisations in the past, and then they try to give shape to the current emerging era with the demands, and opportunities that shape organising as a human endeavour. In chapters three to five the study is presented in detail: the research settings, and the results, as well interpretations of them. At the end of the report there are recommendations to other organisations that would like to learn from Reaktor’s way of operatin

Trust makes this organisation unique. Looking at the future of work through two human-centric organisations.

Modes of organising have an indirect relationship with the new key technologies as enablers of new forms of organisation. The effect is two-fold: first the emergent technologies bring more efficiency to traditional organising, while at the same time inspiring ideas about new ways to approach the everyday life of organisations. Secondly, the metaphors and models based on new technology are applied to building new forms of organisational interaction. In this article we argue that the metaphors that are currently beginning to affect organisations on a larger scale are derived from networked communication technology. Pentti Malaska, a Finnish Futures Researcher, based his theory of societal change on the idea that societal forms build upon one another as a succession of needs that remain unfulfilled by the previous stage of development. He presents the next stage as society of intangible needs, where the focus of human activities will move to interaction between people. We present the results of an investigation of two case studies: Finnish IT-consultancy firm Reaktor, and Buurtzorg, a Dutch home care organisation. They both have adopted networked practices that question the traditional command and control management structures, and replace them with self-organisation, social control, and trust. In our research we are focusing especially on how technology affects the way these organisations approach their employees and clients. These empirical findings are reflected against the theory of society of intangible needs for contextualising the results, and drawing out their potential implications for the organisations and working life in the coming decades.</p

Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä

Tulevaisuusajattelussa tarvitaan mielikuvitusta ja luovuutta, jotta voidaan luodata tulevaisuuden näkymiä mahdollisimman avoimesti, laajasti, rohkeasti ja yllättävälläkin tavalla. Tällaisesta tulevaisuuden ennakoinnista voi syntyä innovaatioita. Luovuus ja innovaatio ovat kuitenkin eri asioita. Luovuus on se hedelmällinen maaperä, josta innovaatiot kumpuavat. Innovaatioita syntyy siellä, missä luovuuden ilmaisemiselle ja kehittämiselle annetaan aikaa ja tilaa. Jatkuvan kiireen ja tehokkuusajattelun puristuksessa työssä jaksaminen ja henkinen uusiutuminen vaarantuvat. Innovaatiohakuisissa yrityksissä ja työorganisaatioissa kiinnitetään kasvavaa huomiota työympäristöjen muokkaamiseen vuorovaikutteisuutta ja luovuutta tukevaksi. Suomalaisissa yrityksissä ja organisaatioissa on kuitenkin paljon hyödyntämätöntä potentiaalia luovien ja innovatiivisten työympäristöjen kehittämiseksi. Luova tulevaisuustila (engl. Creative Foresight Space, CFS) on uusi konsepti, jossa kehitetään luovuusajatteluun kannustavaa tilaa samanaikaisesti tulevaisuusajattelua stimuloivaksi – fyysiset, virtuaaliset, digitaaliset ja sosiaaliset elementit yhdistäväksi hybriditilaksi. Luovan tulevaisuustilan käsitteeseen kytkeytyy transmediaalisen ennakoinnin ajatus eli tulevaisuuden luotaaminen monien kanavien, medioiden ja etenkin taiteen keinoin.</p

Luova tulevaisuustila ja tulevaisuuden osaamisen ennakointi

Tässä raportissa esitellään VIDICO:n Luova tulevaisuustila -hankkeen tulokset. Hanke toteutettiin kahden konkreettisen pilotin kautta: Helsingin kaupungin kirjastopilotti Lasipalatsin Kohtaamispaikassa sekä Hämeenlinna-pilotti Hämeenlinnan ammattikorkeakoulun kirjastossa ja Teknologiakeskus Innoparkissa. Kyseessä on uusi konsepti, joka kehittää yhteisluovuutta, ennakointikykyä ja innovatiivisuutta. Luovaan tulevaisuustilaan on integroitu luovuutta tukevia ja ennakointiajatteluun valmentavia elementtejä. Pilottien luovissa tulevaisuustiloissa järjestettävissä moderoiduissa Tulevaisuusklinikoissa osallistujat pääsivät soveltamaan tulevaisuudentutkimuksen metodeja sekä yhteisluovia työskentelymenetelmiä

Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä

Edelläkävijät rakentavat tietoisesti tietä kohti tulevaisuuden merkityksellisiä ja lupaavia päämääriä. Edelläkävijöitä on monia. He ovat yksilöitä, organisaatioita, yhteisöjä, yrityksiä, teollisuutta/aloja, maita ja kulttuureita – tai jopa näiden yhdistelmiä – valmiita raivaamaan esteitä uraauurtavien uusien käytäntöjen, teknologioiden tai innovaatioiden tieltä. Esimerkillään he avaavat tilaa uutuudelle – ideoille, sosiaalisille käytännöille tai markkinoilla uusille palveluille ja tuotteille. Edelläkävijyys on yhä tärkeämpi ja kehittyvä tulevaisuuksientutkimuksen, strategisen ennakoinnin ja ennakointityön lähestymistapa. Tässä artikkelissa esitellään edelläkävijäanalyysi ja sen sovelluksia eri tutkimusteemoihin. Edelläkävijäanalyysissa metodina on kyse siitä, miten edelläkävijöitä tunnistamalla, seuraamalla ja analysoimalla voidaan saada ennakkotietoa ja näkymiä tulevaisuuden kehityskuluista ja -rintamista. Menetelmäkuvauksen jälkeen esitetään sen kokeilu tutkimushankkeessa, soveltamisohjeita sekä kolme erilaista metodia tulkitsevaa tulevaisuudentutkimuksen väitöskirjatyötä: aurinkoenergiastartupit, journalismi ja vastuulliset yritykset.</p

Precursors to a 'Good’ Bioeconomy in 2125 : Making Sense of Bioeconomy & Justice Horizons. First Foresight Report of the BioEcoJust Project

The Bioeconomy today is a field full of promise, brimming with potentially transformative solutions, and developments still only in their infancy. The aim of this report has been to convey the findings of the BioEcoJust foresight research to date, and especially to highlight the core critical thinking involved in approaching the future of the bioeconomy for the next 100 years. The BioEconomy and Justice (BioEcoJust) is funded by the Academy of Finland BioFuture 2025 programme and aims to develop a future-oriented ethical and justice framework useful in assessing long-term bioeconomy developments. The consortium has two research teams, representing Practical Philosophy (Aalto University) and Futures Studies (University of Turku)