”Jos ihminen ei oo tinderis, nii sit se on varmaan varattu” : Tinder-sovellus ihmissuhteen välissä ja välittäjänä

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen Tinderiä ja sitä, miten sen käyttäjät kokevat sovelluksen käytön ja kommunikoinnin sovelluksessa heidän etsiessään satunnaista seuraa, parisuhdetta tai muuta suhdetta. Näin pyrin pääsemään kiinni siihen, millaisena välittäjänä sovellus näyttäytyy käyttäjien kokemusten perusteella. Aiemmissa deittisovelluksiin ja Tinderiin liittyvissä tutkimuksissa on keskitytty tarkastelemaan sovellusten käyttöä ja sitä, ketkä sovelluksia käyttävät. Lisäksi tutkimuksissa on pyritty selvittämään motiiveja Tinderin käytölle ja sovelluksen tarjoamia hyötyjä ja haittoja käyttäjilleen. Sen sijaan tutkimuksissa on kiinnitetty vähemmän huomiota itse Tinder-sovellukseen ihmissuhteiden välissä olevana välittäjänä. Tutkielmani tavoitteena onkin yrittää ymmärtää, millaisia ulottuvuuksia Tinderillä on välittäjänä ihmissuhteen muodostumisprosessissa. Lisäksi haluan vahvistaa sovellusta koskevaa tutkimusta suomalaisessa kontekstissa. Sovelluksen välityksen nostaminen tutkimuksen keskiöön on yhteiskunnallisestikin tärkeää, sillä Tinderin kaltainen – jo lähes itsestään selvänä pidetty – sovellus muokkaa pinnan alla ihmisten tapoja, normeja ja käyttäytymistä. Tutkielmani laadullinen aineisto koostuu sovelluksen entisten ja nykyisten käyttäjien haastatteluista, jotka toteutettiin keväällä 2022. Haastattelin tutkimukseeni yhdeksäätoista henkilöä, joista haastatteluhetkellä oli Tinderissä aktiivisena kymmenen. Katson, että haastateltavien kokemukset kertovat teknologian ja ihmisen välisestä vuorovaikutuksesta. Pyrin Tinderin käyttäjien kokemusten kautta tunnistamaan, millaista välittyneisyyttä sovellus tuottaa ja miten välitys vaikuttaa käyttäjiin. Tutkielmani kiinnittyy osaksi relationaalisen sosiologian kenttää. Lähestyn Tinderiä tutkimuksessani ei-inhimillisenä toimijana, joka välittäjänä voi vaikuttaa aktiivisesti sosiaalisissa suhteissa. Aineistoni analyysin olen toteuttanut teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, ja teoreettisena viitekehyksenä minulla on toiminut erityisesti Michel Serresin teoria neutraalista välityksestä (enkelit) ja välitykseen liittyvistä häiriötekijöistä (parasiitit). Aineistostani nousee esiin, että Tinder onnistuu neutraalina välittäjänä luomaan mahdollisuuksia ihmissuhteiden muodostamiselle. Sovelluksen koettiin luovan sellaisia mahdollisuuksia, joita käyttäjille ei välttämättä muutoin tarjoutuisi. Samalla sovelluksen positiiviseksi puoleksi koettiin se, että Tinder muodostaa sosiaaliset raamit potentiaalisen partnerin etsimiselle. Sovelluksen käyttäjät voivat siis olettaa muidenkin käyttäjien etsivän mahdollista ihmissuhdetta – oli se sitten seksuaalinen, romanttinen tai jotain muuta. Samankaltaisia huomioita on tehty myös aiemmissa tutkimuksissa. Toisaalta haastateltavien kokemuksista nousi esiin monia ulottuvuuksia, jotka häiritsevät sovelluksen käyttöä. Haastattelemani henkilöt toivat esiin esimerkiksi sen, että sovelluksen käyttö voi aiheuttaa käyttäjälleen stressiä tai pahaa oloa. Moni haastateltavista kertoi sovelluksella olevan addiktoivia vaikutuksia. Myös näiden huomioiden osalta samankaltaisia havaintoja on tehty aiemmissa tutkimuksissa. Lisäksi osa haastateltavista toi esiin, että sovellus on vaikuttanut negatiivisella tavalla heidän suhtautumiseensa muihin ihmisiin. Tämä huomio tukee aiempaa tutkimusta, jossa käyttäjien on havaittu tekevän stereotyyppisiä yleistyksiä muista sovelluksessa olevista ihmisistä. Sovelluksen tarjoama välitys vaikuttaisi olevan myös täynnä erilaisia teknisiä häiriöitä, parasiitteja, jotka tulevat sotkemaan käyttäjiensä toimintaa heidän yrittäessään muodostaa ihmissuhdetta sovelluksen avulla. Aineistoni perusteella näyttää myös siltä, että Tinder muokkaa käyttäjiensä toimintaa niin sisällä sovelluksessa kuin sovelluksen ulkopuolisessa maailmassakin. Uuden näkökulman aiempaan tutkimukseen verrattuna tarjoaa lisäksi havainto, että osa sovelluksen käyttäjistä kokee sovelluksen toimivan itsetuntemuksen välineenä. Käyttäjät kokivat, että sovelluksen välityksellä heidän oli mahdollista tutustua paitsi toisiin ihmisiin myös itseensä