Miten musiikkia muistetaan esiintymistilanteessa?

Tiivistelmä. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää mihin musiikin muistaminen esiintymistilanteessa perustuu ja miten harjoitteleminen esiintymiseen tähtäävänä prosessina vaikuttaa siihen. Tutkimuksemme kohdentuu siihen miten kappaleita muistetaan esiintymistilanteessa ja minkälaiset muistiprosessit sekä harjoittelumetodit mahdollistavat ulkomuistista esiintymisen. Käsittelemme tutkimuksessamme myös esiintymisjännityksen vaikutuksia muistin toimintaan. Olennaisessa osassa tutkimuksessamme on myös vuorovaikutuksen ja yhteissoittamisen merkitys muistamisen kannalta, sillä tutkimme aihetta bändisoiton näkökulmasta. Tutkielman viitekehys rakentuu kolmesta teemasta. Aluksi kerromme muistin toiminnasta. Käsittelemme muistia tutkimuksemme luonteen vuoksi enemmän toiminnallisena kuin fysiologisena järjestelmänä. Sen jälkeen tarkastelemme musiikin muistamista tarkentuen esiintymistilanteen kontekstiin ja lopuksi kerromme harjoittelemisen sekä oppimisen prosesseista, jotka vaikuttavat musiikin muistamiseen esiintymistilanteessa. Tutkimuksemme on tapaustutkimus eräästä oululaisesta kevyen musiikin bändistä. Bändin valintaan liittyi ennalta määriteltyjä kriteerejä, joiden pohjalta tutkimukseemme valikoitui bändi, joka soittaa itsesävellettyä materiaalia, keikkailee aktiivisesti ja esiintyy ilman nuotteja. Bändin jäsenet ovat myös musiikin alan ammattilaisia. Tapaustutkimus metodina mahdollisti ilmiön tarkastelemisen läheltä ja yksityiskohtaisesti. Aineiston keruun menetelminä käytimme havainnointia, teemahaastattelua sekä audiovisuaalisia materiaaleja. Tutkimuksen aikana seurasimme bändin kahdet eri harjoitukset sekä harjoituskauden lopussa olleen esiintymisen. Ensimmäiset harjoitukset olivat harjoituskauden alussa ja toiset harjoituskauden lopussa. Vaikka bändi keikkaili aktiivisesti harjoituskauden aikana, tutkittava esiintyminen oli harjoituskauden merkittävin bändille ja harjoitukset tähtäsivät erityisesti kyseiseen esiintymiseen. Sekä molemmista harjoituskerroista että esiintymisestä tehtiin havainnointiaineisto. Sen lisäksi harjoitusten sekä esiintymisen jälkeen bändille pidettiin yhteisesti teemahaastattelut, jotka pohjautuivat ennalta määriteltyihin teemarunkoihin sekä havainnoinnin pohjalta tehtyihin kysymyksiin. Molemmat harjoitukset ja esiintyminen myös taltioitiin videoimalla sekä tekemällä moniraitaäänitykset. Aineistojen litteroimisen jälkeen analysoimme aineiston sisällönanalyysin menetelmillä. Analyysi tuotti meille viisi (5) pääkategoriaa, jotka sisälsivät alakategorioita. Analyysia pyrittiin tekemään ennemmin muistiin vaikuttavien prosessien kautta kuin analysoimaan aineistoa kronologisesti, sillä tutkimustamme ohjasti olettamus harjoittelemisesta esiintymiseen tähtäävänä prosessina. Tutkimuksemme perusteella musiikin muistaminen esiintymistilanteessa perustuu automatisoitumiseen, musiikillisten kokonaisuuksien hahmottamiseen sekä mielikuvien ja niiden kautta tapahtuvan eläytymisen hyödyntämiseen. Näiden lisäksi musiikin muistamiseen esiintymistilanteessa liittyy olennaisesti vuorovaikutuksen merkitys bändisoitossa sekä esiintymisjännityksen vaikutus. Tutkimuksemme mukaan esiintyjät eivät osaa kappaleitaan yksityiskohtaisesti vaan muodostavat esitettävästä materiaalista mielekkäitä kokonaisuuksia, joita muistetaan erilaisten mielikuvien, eläytymisen, automatisoitumisen tai vuorovaikutuksen kautta. Mielikuvista tärkeimpiä ovat kehollis-auditiiviset mielikuvat. Vuorovaikutuksen kautta hyödynnetään erityisesti musiikin auditiivista piirteitä, mutta myös kehollisia ja visuaalisia signaaleja muilta soittajilta. Esiintymisjännitys ja esiintymistilanteen erilaisuus verrattuna harjoittelutilanteeseen ovat tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa muistamiseen negatiivisesti, mutta toisaalta voivat toimia motivoivina ja esiintymistä parantavina tekijöinä. Tutkielmamme kuvailee tutkittavaa aihetta monipuolisesti ja eri näkökulmista. Tutkimuksemme on musiikkikasvatuksellinen, mutta se täydentää myös aiheesta tehtyä musiikkipsykologista tutkimusta