Monikulttuuristen sairaanhoitajien perehdyttäminen

Osaavasta työvoimasta tulee olemaan pulaa hyvinvointialalla ja henkilöstön lisäystä muun muassa ulkomaalaistaustaisista hoitajista. Monikulttuurisen työntekijän palkkaaminen tuo haasteita työyhteisölle ja työnantajalle. Vieras kulttuuri ja kieli tekevät työhön perehdyttämisestä ja opastamisesta haasteellista. Lisähaasteita uudessa maassa työskenteleville hoitotyöntekijöille aiheuttavat myös työtovereiden asenteet sekä suhteet työtovereihin ja esimiehiin. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää monikulttuurisen sairaanhoitajan perehdytyksen ongelmakohtia ja haasteita Päijät-Hämeen keskussairaalassa osastonhoitajien tai muiden perehdytyksestä vastaavien henkilöiden näkökulmasta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä menetelmää, jolle tyypillistä on tiedon tarkastelu numeerisesti. Kysely lähetettiin 60 henkilölle ja vastauksia saatiin 21 henkilöltä. Kyselyssä oli kieltä, kulttuuria, asenteita ja perehdytystä koskevia väittämiä. Tutkimustuloksen tuloksissa yhtenä merkittävänä asiana nousi esiin kielitaidon merkitys kommunikoinnissa ja työhön perehtymisessä.Vastaajat kokivat kielitaidonmyös tärkeänä tekijänä potilasturvallisuudessa. Kulttuuria koskevissa vastauksissa merkittävin tulos oli vastaajien kokema puutteellinen kulttuurinen osaaminen. Myöskään kulttuurista erilaisuutta ei vielä osata hyödyntää kovin paljoa. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että monikulttuurisen sairaanhoitajan oma asenne vaikuttaa perehdytyksen onnistumiseen. Vastaajista valtaosan työyksikössä on käytössä perehdytysohjelma ja perehdytyksen tueksi on tarjolla kirjallista materiaalia. Vain noin puolet vastasi, että perehdytystä seurataan tarkistuslistan avulla. Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että monikulttuurinen sairaanhoitaja tarvitsee pidemmän perehdyttämisajan, kuin valtaväestöön kuuluva. Tutkimustulokset vahvistavat aiemmin tehtyjën tutkimusten tuloksia. Jatkokehittämisaiheena ehdotetaan perehdytysmateriaalin laatimista Päijät-Hämeen Keskussairaalassa työskenteleville monikulttuurisille hoitajille. Lisäksi jatkokehittämisaiheena on myös perehdytyksestä vastaaville ja heidän kulttuurisen osaamisen nostaminen. Lisäksi organisaatio- tai toimipaikkakohtaista kielikoulutusta on syytä miettiä jatkossa, mikäli ulkomaalaista henkilökuntaa rektytoidaan enemmän.The shortage of nurses in the welfare area is evident. Consequently, employing nurses with foreign background must be considered. However, hiring multicultur-al labor will lead to challenges. Cultural differences and language problems can create difficulties, particularly in the work familiarizing and briefing process. Atti-tudes and personal relations with the management and associate workers might cause additional challenges for the nurses working in a new country. The objec-tive of this thesis was to point problem areas and challenges in the Päijät Häme Central Hospital, as seen from the view of ward sisters and other personnel that are responsible for the work acquaintance tasks. In the study, a research method with quantitative data analysis was applied. The questionnaire was sent to 60 per-sons, out of whom 21 responded. Claims related to language, culture, attitudes and work familiarizing were inquired. The outcome of the research revealed the sig-nificance of language skills in communication and work familiarizing process. Responders also saw language skills as an important element in the patient safety. Replies concerning culture emphasized the significance of sufficient knowledge of the local culture. Familiarity with multicultural communities is another aspect that has been utilized only in minor extent. The majority of responders felt that multi-cultural nurse’s own attitude plays a dominant role in the successful acquaintance process. A familiarizing program in some extent was in use in most respondents’ work unit and literature supporting the acquaintance was available. Less than half of the respondents indicated that the progress in acquaintance was followed by adopting an inspection list. However, the majority of responders felt that a multi-cultural nurse needs longer work familiarizing period than a native. The results of the study support earlier research outcomes. It is proposed to develop further the acquaintance material for the multicultural nurses who are working in the Päijät Häme Central Hospital. Additional development areas are to improve the support literature and deepen the cultural knowledge of the workers who are responsible for familiarizing of multicultural nurses. Furthermore, improving the language skills on organizational level and in individual work units should be considered if foreign personnel are further recruited in the future. Key words: Multicultural nurse, foreign nurse, work familiarizing of multicultur