Lukiolaisten ja ammattiopistolaisten käsityksiä fennistiikasta

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen lukiolaisten ja ammattiopistolaisten käsityksiä fennistiikasta. Aineistoni koostuu 82 kyselylomakkeesta, joihin ovat vastanneet Haapajärven lukion sekä Haapajärven ja Nivalan ammattiopistojen kolmannen vuosikurssin opiskelijat syksyjen 2012 ja 2013 välisenä aikana. Tutkimuksessa tarkastelun kohteena ovat informanttien tiedolliset sekä mielipiteitä sisältävät käsitykset fennistiikan tieteenalasta. Tutkimuksessa teen havaintoja informanttien käsityksistä fennistiikan sisältöön, historiaan, käytännöllisyyteen ja hyötyyn liittyen. Lisäksi tarkastelun kohteena ovat informanttien käsitykset suomi toisena ja vieraana kielenä -opetuksesta. Maallikoiden käsityksiä fennistiikasta ei ole tutkittu aikaisemmin. Näin ollen sovellan teoreettista taustaa, johon tutkimuksen perustan. Tutkimus sivuaa läheisesti kansanlingvistiikkaa, koska tutkimuksen kohteena ovat maallikoiden käsitykset, ja tarkasteltaessa fennistiikkaa tieteenalana sivuaa se myös suomen kielestä käytävää keskustelua. Aineiston olen analysoinut kvalitatiivisesti sisällönanalyysilla. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että informanteilla on varsin kattava käsitys fennistiikasta. Fennistiikan sisältönä aineistossa korostuu suomen kielen historia ja kehitys. Myös fennistiikan tärkeys nähdään tästä näkökulmasta: kielen historiaa ja kehitystä voidaan informanttien käsityksen mukaan ymmärtää paremmin fennistiikan ansiosta. Fennistien nähdään työllistyvän pääasiassa joko opettajiksi tai tutkijoiksi. Fennistiikan arvo suomalaisuudelle on informanttien käsityksen mukaan kielen säilyttämisessä: fennistiikan ansiosta suomi pysyy suomalaisten äidinkielenä. Suomi toisena ja vieraana kielenä -opetuksen laajuudesta informanttien tiedot ovat vähäiset. Informantit eivät tunne suomi toisena ja vieraana kielenä -opetusta juuri lainkaan. He ajattelevat suomea opiskeltavan ainoastaan Suomessa muun muassa siitä syystä, että suomi ei ole englannin tapaan maailmalla laajasti käytetty kieli. Suomen kielen ulkomaalaisten opiskelijoiden he ajattelevat olevan kiinnostuneita kielestä käytännöllisistä syistä, esimerkiksi maahanmuuton tai työn vuoksi. Kokonaisuutena lukiolaisilla informanteilla on ammattiopistolaisia tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa fennistiikasta. He myös ovat ammattiopistolaisia tietoisempia Suomessa asuvista toisen kansalliskielen ja vähemmistökielen puhujista. Lisäksi lukiolaiset näkevät fennistiikan arvon suomalaisuudelle ja suomalaiselle identiteetille ammattikoululaisia useammin. Käsityksissä suomi toisena ja vieraana kielenä -opetuksesta ei ole merkittäviä eroja lukiolaisten ja ammattiopistolaisten välillä. Tutkimukseni tulokset antavat ymmärtää, että suomen kielen monipuolisen käytön korostaminen perusopetuksessa olisi tarpeen. Peruskoululaisille tulisi korostaa kielen ja kulttuurin välistä yhteyttä, ei ainoastaan kielen merkitystä äidinkielenä. Kielen historiallinen näkökulma pitäisi opetuksessa liittää nykykieleen, ja oppilaille tulisi jakaa tietoa suomen kielen kiinnostavuudesta maailmalla. Näin näkemys museoituvasta kielestä kenties muuttuisi ja omaa kieltä osattaisiin arvostaa maailman kielten joukossa. Koska aineistossa korostuu kielen historian ja kehityksen näkökulma, tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista selvittää, mitä maallikot tietävät kielen kehittämisen toimista ja millä perustein he ajattelevat suomen kieltä kehitettävän