Koetoiminta ja käytäntö

Toimittanut Maatalousministeriön tuotanto-osasto. 1. vuosikerta kesäkuu 1944Maataloutta palveleva tutkimus-, koe- ja tarkastustoimintamme on itsenäisyysaikanamme valtavasti laajentunut. Neljännesvuosisata sitten oli korkeimman maatalousopetuksemme kehto yliopistossa myös maataloudellisen tutkimustoimintamme tärkein keskus. Itsenäisyysaikanamme on maataloudellinen tutkimustoiminta kumminkin erotettu yliopiston yhteydestä perustamalla maatalouskoelaitos, jossa nykyisin on 9 eri osastoa. Vuoden 1925 jälkeen on maahamme perustettu lisäksi 8 paikallista kasvinviljelyskoeasemaa sekä laidunkoeasemaa.vo

Growth from the Earth : symposium on agricultural production and research

Tähän julkaisuun on koottu 5.-7.8.1997 pidetyn Maatalouden tutkimus- ja tuotantopäivien esitelmät. Tilaisuuden aiheita ovat mm. Savupirtistä maailmankylään Jokioinen - kulttuuriympäristön kokovartalokuva Typpilannoitus on iäisyyskysymys? Fosforin täsmälannoitus Kasvipeitevaatimuksen tilakohtainen soveltaminen Koneet kevenevät - paraneeko maa? Suomalainen maanviljelijä ja kasvien geeninsiirto Suomalainen elintarviketeollisuus ja siirtogeeninen raaka-aine Uudet ohrat - aina yli 9000 kiloa hehtaarilta? Suomalaisen entsyymimallasohran parantaminen villiohrien avulla Nurmikasvien laadun parantaminen kasvinjalostuksen keinoin Neljän markan ihme Aminohapoilla lisää tuotosta ympäristöä säästäen Vapaa säilörehuruokinta lypsylehmän hyvinvoinnin kannalta Emolehmät niitty- ja metsälaidunten hyödyntäjinä ja säilyttäjinä Onko lanta tuote vai jäte? Talouden lainalaisuudet ohjaavat maidontuottajan päätöksentekoa.vokMyynti MTT tietopalveluyksikk

Agricultural Research and Production: Presentations of the 20 Year Anniversary Seminar, Jokioinen, 26 27 July, 2000

Tähän julkaisuun on koottu 20. Maatalouden tutkimus- ja tuotantopäivien esitelmät. Kaksipäiväinen tilaisuus järjestettiin 26.-27.7.2000 Maatalouden esittelypuisto Elonkierrossa Jokioisissa. Ensimmäisen päivän teemana oli: Viljelyvoima pintaa syvemmältä. Päivän esitelmien aiheet olivat seuraavat: Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin Typpilannoituksen tarkentamismahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa Erityyppisten makrohuokosten synty ja merkitys peltoviljelyssä Viherlannoituksestako apua viljelyn yksipuolisuuteen? Läpi harmaan saven - pellon pienet kovakasvot maan rakennetta hoitamassa Sameat vesistöt voidaan kirkastaa. Toisen seminaaripäivän teemana oli: Lisää kasvuvoimaa sioille ja kanoille. Päivän esitelmien aiheet olivat seuraavat: Porsasripuli kuriin kotoisin keinoin Oman pellon valkuaisrehut Viljasato tehokkaammin käyttöön Lisää lysiiniä lihasioille Lisäenergiastako kuntoa munivalle kanalle? "High Tech Egg": suomalaisen kananmunan uudet muodot D-vitamiinilla luukatoa vastaan.vokMyynti MTT tietopalveluyksikk

Production of Biomass as Raw Material for Fibre and Energy : Final report, part II : Harvesting of Reed Canary Grass and Straw, Production Costs and Combustion Techniques

Tähän julkaisuun on koottu maa- ja metsätalousministeriön vuosina 1995-1997 rahoittamat ruokohelven ja oljen energiakäyttöä koskevat hankkeet. Hankkeet kohdistuivat peltobiomassojen korjuutekniikkaan, varastointiin, tuotantokustannuksiin ja polttoon. Hankkeissa selvitettiin ja kehitettiin irto- ja paalauskorjuumenetelmiä, aumavarastointia ja biomassojen kuljetusta varastolta polttolaitokselle. Lisäksi laskettiin tuotantokustannuksia eri korjuumenetelmiä käytettäessä. Myös ruokohelven poltto-ominaisuuksia ja seostusta polttolaitoksilla selvitettiin, samoin niiden soveltuvuutta jo olemassa olevien polttolaitosten käsittelylaitteisiin. Ruokohelven korjuuketjua kehitettiin pääasiassa tuorerehun ja kuivaheinän korjuukoneiden ja työmenetelmien perusteella. Tutkimuksessa tarkasteltiin koneiden ja ketjujen toimivuutta, korjuun eri vaiheiden tuotantotehokkuutta sekä erilaisten ketjujen taloutta ja kehityskohteita. Ruokohelven irtokorjuun vaiheita ovat kasvuston niitto, silppuaminen perävaunuun ja kuljetus aumalle silppuamis-lähikuljetusyksiköllä. Silppuamista voi tehostaa leveällä karheejalla tai kytkemällä silppuamis-lähikuljetusyksikköön etukarheejan. Ruokohelven paalauskorjuun vaiheita ovat kasvuston niitto, paalaus, paalien kuljetus aumalle erillisellä traktorilla, kuormaajalla tai perävaunu-traktoriyhdistelmällä. Paalausta tehostetaan leveän niittokoneen tekemällä karheella. Mahdollisimman tiukat paalit tehostavat kuljetusta sekä pellolta aumaan että aumasta polttolaitokselle. Irtokorjuumenetelmien korjuutappiot olivat pienemmät kuin paalausmenetelmien. Ruokohelven tuotantokustannus on polttolaitoksella n. 90 mk/MWh ja oljen n. 40 mk/MWh. Suomessa on useita kymmeniä lämpölaitoksia ja lämpövoimalaitoksia,, jotka sopivat peltobiomassojen polttoon ja joiden ympäristössä on riittävästi oljen ja/tai ruokohelven tuotantopotentiaalia. Noin kolme neljäsosaa laitosten lähellä olevista viljelijöistä olisi halukkaita tuottamaan olkea ja ruokohelpeä energiatuotantoon, jos niiden hinta olisi tyydyttävä. Kevätkorjatun ruokohelven poltto-ominaisuudet ovat paremmat kuin syyskorjatun. Ruokohelpi sekoitetaan turve- tai puupolttoaineeseen huolella, koska seoksen tasaisuus vaikuttaa käytettävyyteen. Ruokohelpisilpun pitää olla tasalaatuista ja pituudeltaan mieluiten alle 4 cm. Kevätkorjattu ruokohelpi soveltuu olemassa olevissa laitoksissa seospolttoon silloin, kun kattilaa ei kuormiteta täydellä teholla. Kirjoittajat: LINDH, T., PAAPPANEN, T., KALLIO, E., KÄYHKÖ, V., KAIPAINEN, H., HOKKANEN, M., LEINONEN, A., SUOKANNAS, A., SERENIUS, M., KLEMOLA, E., LAINE, A., MAUNU, T., PALONEN, J., FLYKTMAN, M.vokMyynti MTT tietopalveluyksikk

Minttututkimus Suomessa. Minttuseminaari Jokioinen 8.12.1999

Tämä Suomen minttututkimusta käsittelevä esitelmäjulkaisu on melko harvinainen Suomen yrttitutkimuksen historiassa. Julkaisussa käsitellään yhden yrttikasvilajin eli mintun osalta 15 vuoden aikana tehdyt tutkimukset ja niiden tulokset. Minttututkimukseen on vaikuttanut kaksi keskeistä asiaa. Ensinnäkin on täytynyt selvittää, miten monet tekijät vaikuttavat uuden viljelykasvin viljelytekniikkaan erityisesti Suomen olosuhteissa. Toisaalta tutkimuksessa on korostunut minttulajien suosio ja merkitys Suomessa. Mintut ovat kiinnostaneet niin tutkijoita kuin asiantuntijoitakin. Tämä minttujulkaisu esittelee lähes kokonaan mintun tuotantoprosessin. Sen lähtökohtana ovat kasvin laatuvaatimukset, lajikevalikoima sekä lisäystekniikka, tuotannon koneellistaminen, jatkojalostus ja lopulta lopputuotteet. Aiheita ovat mm. Johdanto minttututkimukseen Minttujen laatuvaatimukset Minttukasvien lisäys ja viljelytekniikka Minttukasvien jatkojalostusvokMyynti MTT tietopalveluyksikk

Production of Biomass as Raw Material for Fibre and Energy : Final report, part I : Breeding and Cultivation of Reed Canary Grass

Tässä raportissa käsitellään ruokohelven jalostusta ja viljelyä. Asiaa on selvitetty MTT:ssa vuonna 1996 käynnistyneessä tutkimuksessa, jonka nimi on Biomassan tuottaminen kuidun ja energian raaka-aineeksi sekä aiemmissa biomassa- ja agrokuitututkimuksissa. Näiden tutkimusten tavoitteena on ollut kehittää ruokohelvestä (Phalaris arundinacea L.) Suomen oloihin soveltuva viljelykasvi, jota paperiteollisuus ja energialaitokset voisivat käyttää raaka-aineekseen. Jalostustutkimuksen laaja ja monipuolinen jalostusaineisto koostui eri puolilta Suomea kerätyistä ruokohelven luonnonpopulaatioista sekä ulkomaisista linjoista ja lajikkeista. Jalostusaineistosta korjatun sadon määrä, kortisuus ja kuitupitoisuus vaihteli. Tämä osoittaa, että ruokohelvestä voidaan jalostaa energian ja sellun raaka-aineeksi soveltuvia lajikkeita. Myös synteettinen ruokohelpilajike voitaneen muodostaa muutaman vuoden kuluessa. Viljelytutkimusten mukaan ruokohelpi on kylvettävä Etelä-Suomessa viimeistään kesäkuun viimeisellä viikolla, pohjoisempana vielä aikaisemmin. Riviväli on 12,5 senttimetriä, eikä suojaviljan kylvöä suositella. Mikäli ruokohelpi niitetään kylvövuonna, vahingoittuu kasvusto niin, ettei se kasva kunnolla seuraavana vuonna. Satoa ruokohelpi tuottaa vähintään yhdeksän vuotta, jos se korjataan keväällä kuloheinänä. Ensimmäisen satovuoden jälkeen koesadot olivat 6 8 t/ha. Suurin sato saadaan, kun kasvusto korjataan aikaisin keväällä, matalaan sänkeen. Leikkuukorkeuden nosto viidestä sentistä 10 senttiin aiheutti kokeessa jopa 25 %:n sadon menetyksen. Glyfosaattikäsittely, onnistunut syyskyntö ja yksivuotisen kasvin viljely vähintään kahtena vuonna ruokohelven viljelyn lopettamisen jälkeen varmistavat, että ruokohelpi ei jää rikkakasviksi pelloille. Ruokohelven rehulajikkeiden satoisuutta ja kuituominaisuuksia tutkittiin seitsemällä koepaikalla (Jokioinen, Ylistaro, Laukaa, Tohmajärvi, Ruukki, Sotkamo, Rovaniemi). Parhaiten menestyivät lajikkeet Palaton, Lara, Vantage ja Venture. Eniten sellukuitua saatiin ruokohelven korsista, vähiten lehtilavoista. Kokonaisista kasveista valmistettu sellu muistutti sekä määrältään että laadultaan eniten korsista valmistettua sellua. Sellun laatua voitaisiin parantaa poistamalla kevätkorjatuista kasveista lehtilavat, jolloin myös satotappiot jäisivät melko pieniksi. Ruokohelven siementuotanto on mahdollista Suomessa, mutta siemensato, siemenkoko ja itävyys vaihtelevat suuresti riippuen kasvuston iästä. Ensimmäisen ja toisen vuoden kasvustot tuottivat parhaan siemensadon (86 304 kg/ha). Palaton-lajikkeen neljän vuoden keskimääräinen siemensato oli ainoastaan 100 kg/ha ja siementuotanto-ominaisuudet muuntelivat paljon. Parhaina satovuosina Palatonin optimaalinen korjuuajankohta oli 15 päivää kukinnan päättymisestä. Varastointikokeessa ruokohelven siemen (Venture-lajike) säilyi itämiskykyisenä 19 kuukautta. Varastointi yli 10 kk ja säilytys lämpimässä (+20 ºC) nopeuttivat siementen itämistä idätystestin ensimmäisen viikon aikana. Ravinnetaloustutkimusten mukaan ruokohelven lannoitustarve on pieni, koska sadon mukana poistuu vain vähän ravinteita. Lisäksi juurakko varastoi ravinteita seuraavalle kasvukaudelle. Vähätyppisellä savimaalla ruokohelpi tarvitsee selvästi enemmän lannoitetta kuin multa- ja turvemaalla, missä se pystyy käyttämään tehokkaasti maasta vapautuvaa typpeä. Kaupallisten lannoitteiden lisäksi tuhka ja jätevesiliete soveltuvat ruokohelven ravinnelähteeksi. Ruokohelpinurmelta huuhtoutui ravinteita yhtä paljon kuin rehunurmelta. Pitkäaikaisessa viljelyssä (10 vuotta) ravinteita huuhtoutuu todennäköisesti vähemmän kuin rehunurmelta. Ruokohelven viljelyssä käytöstä poistetuilla turvesoilla voidaan viljelmän perustamisvaiheessa käyttää maanparannusaineena joko perinteisiä kalkkikivijauheita tai terästeollisuudesta saatavaa kuonaa ja puun tuhkaa. Fosfori- ja kaliumlannoitus kannattaa turvesoilla tehdä vuosittain, sillä ns. varastolannoitus lisää ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Typpilannoitukseksi riittää 60 kg/ha. Viljelymenetelmä- ja ravinnetasetutkimusten perusteella ruokohelven lannoitukseksi suositellaan viljelyksen perustamisvaiheessa 40 kg typpeä, 20 kg fosforia ja 40 kg kaliumia hehtaarille viljavilla mailla (viljavuusluokka tyydyttävä). Seuraavina vuosina 50 kg/ha typpeä, 10 kg/ha fosforia ja 30 kg/ha kaliumia riittävät lannoitukseksi karkeilla kivennäismailla ja eloperäisillä mailla. Jos ruokohelpeä viljellään savimailla, satovuosina typpeä annetaan 70 100 kg/ha. Viljeltäessä ruokohelpeä energiakäyttöön orgaaniset lannoitteet ja lannoittaminen joka toinen vuosi ovat todennäköisesti taloudellisimpia lannoitustapoja. Kirjoittajat: SAHRAMAA, M., HÖMMÖ, L., PAHKALA, K., MELA, T., MIETTINEN, E., PARTALA, A., ISOLAHTI, M.vokMyynti MTT tietopalveluyksikk

Research in the northern dimension - MTT 100 years : symposium in the regional research 25.7.-7.8.1998

hyväksikäytön tehostaminen, Kasvien talvehtiminen ja sopeutuminen pohjoisissa oloissa, Timotei Lapin rehukasvina, Maitoa nurmesta, Suomen Talousseuran rooli maatalouden koetoiminnan edistäjänä 1800-luvun Suomessa, Alueellisen tutkimuksen haasteet viljanviljelyssä, Viljantuotannon kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla, Typen ympäristöhaitat ja lannoitus, Starttifosforilannoituksen edut ja haita, Kasvinviljelyn ravinnetaseet, Nautakarjan ruokinta tienhaarassa - tuotantoketjun valinta EU:n Agenda ssa, MTT:n eläintutkimuksen tavoitteena on kestävä taloudellisuus ja korkea laatu, Maitoa ja lihaa nurmesta ja viljasta sekä "Vain selvien kokeitten kautta".vokKirjasto Aj-

Symposium on reed canary grass : produstion of biomass in the fields and at the peatlands and its use for energy production

Seminaarin järjestäjät: Maatalouden tutkimuskeskus, Vapo Oy, VTT Energia, TyötehoseuraTähän julkaisuun on koottu 29.9.1997 Oulunsalossa pidetyn Ruokohelpiseminaarin esitelmät. Aiheita ovat mm. Peltobiomassaa energian raaka-aineeksi, Ruokohelven kalkitus- ja lannoituskokeet, Ruokohelpiviljelyn mahdollisuudet turvetuotantoalueilla ja käytännön viljelyksillä, Ruokohelven kasvutapa ja kasvupaikkavaatimukset, Ruokohelven jalostusnäkymät, Ruokohelven ravinnetaseet, Ruokohelven tuotantokustannus ja saatavuus, Paalausmenetelmät ruokohelven korjuussa, Irtokorjuumenetelmän kehittäminen korsibiomassoille sekä Ruokohelpi seospolttoaineena.vokMTT Tietopalveluyksikkö. Yksikön huom.: Kirjast

Hundred years of agricultural research - where does research lead production? : Symposium on agricultural production and research

Tähän julkaisuun on koottu Maatalouden tutkimus- ja tuotantopäivien, 12.-13.8.1998, esitelmät. Aiheita ovat mm. Kestävät tavoitteet lypsykarjan jalostuksessa, Munasolusta vasikaksi - naudan alkiotuotannon mahdollisuudet, Mitä tiedetään geeneistä? Naudan tuotanto- ja terveysgeenien kartoitus, Ydinkarjasta ytyä eläinmarkkinoille, Maatalousbiotekniikan kaupalliset sovellukset: tarvitaanko kansallista strategiaa?, Bioteknologia ja arvot, Uskomme suomalaiseen kasvintuotantoon, Raskasmetalliriskit ja niiden hallinta maataloudessa, Huuhtoutumismallilla torjunta-ainepäästöjä ennustamaan, Kauran laatu ja lajikejalostus: kauran uudet käyttömuodot teollisuuden eri sektoreilla, Uusia välineitä kauranjalostukseen: kaksoishaploidien tuotanto kaurall a sekä Kestääkö maa? Viljelyvarmuus ja maan rakenne.vokMyynti MTT tietopalveluyksikk

Symposium on organic production and research

Julkaisuun on koottu 18.-19.3.1998 pidetyn luonnonmukaisen tuotannon tutkimusseminaarin esitelmät. Aiheita ovat mm. Kehittämishankkeiden merkitys luomuelintarvikeketjussa, Luomutuotteet kaupassa, Luomutuotteiden laatu ja soveltuvuus elintarviketeollisuuteen, Kuluttajien ympäristöasenteet - näkökohtia ympäristöhuolen kaupalliseen hyödyntämiseen elintarvikesektorilla, Tutkimuksen arvovapaus, Mitä luonnonmukaisen tuotannon tutkimuksen pitäisi olla - näkökulmia ja kritiikkiä, Ammoniakin haihtuminen lietelannasta, Karjanlannan aiheuttamat mikrobiologiset riskit ja niiden välttäminen, Lannan ja kompostin laatu, Erityyppiset kanalat munantuotannossa, Sikojen ruokintatutkimuksen lähtökohdat, Sikojen laiduntaminen ja Sikalarakentaminen luomutuotannossa.vokMyynti MTT tietopalveluyksikk