Mortality after surgery for benign prostate hyperplasia : a nationwide cohort study

Purpose To investigate postoperative mortality rates and risk factors for mortality after surgical treatment of benign prostate hyperplasia (BPH). Methods All patients who underwent partial prostate excision/resection from 2004 to 2014 in Finland were retrospectively assessed for eligibility using a nationwide registry. Procedures were classified as transurethral resection of the prostate (TURP), laser vaporization of the prostate (laser), and open prostatectomy. Univariable and multivariable regression were used to analyze the association of age, Charlson comorbidity index (CCI), operation type, annual center operation volume, study era, atrial fibrillation, and prostate cancer diagnosis with 90 days postoperative mortality. Results Among the 39,320 patients, TURP was the most common operation type for lower urinary tract symptoms in all age groups. The overall 90 days postoperative mortality was 1.10%. Excess mortality in the 90 days postoperative period was less than 0.5% in all age groups. Postoperative mortality after laser operations was 0.59% and 1.16% after TURP (p = 0.035). Older age, CCI score, and atrial fibrillation were identified as risk factors for postoperative mortality. Prostate cancer diagnosis and the center's annual operation volume were not significantly associated with mortality. The most common underlying causes of death were malignancy (35.5%) and cardiac disease (30.9%). Conclusion Elective urologic procedures for BPH are generally considered safe, but mortality increases with age. Laser operations may be associated with lower mortality rates than the gold standard TURP. Thus, operative risks and benefits must be carefully considered on a case-by-case basis. Further studies comparing operation types are needed.Peer reviewe

Mortality after surgery for benign prostate hyperplasia: a nationwide cohort study

PurposeTo investigate postoperative mortality rates and risk factors for mortality after surgical treatment of benign prostate hyperplasia (BPH).MethodsAll patients who underwent partial prostate excision/resection from 2004 to 2014 in Finland were retrospectively assessed for eligibility using a nationwide registry. Procedures were classified as transurethral resection of the prostate (TURP), laser vaporization of the prostate (laser), and open prostatectomy. Univariable and multivariable regression were used to analyze the association of age, Charlson comorbidity index (CCI), operation type, annual center operation volume, study era, atrial fibrillation, and prostate cancer diagnosis with 90 days postoperative mortality.ResultsAmong the 39,320 patients, TURP was the most common operation type for lower urinary tract symptoms in all age groups. The overall 90 days postoperative mortality was 1.10%. Excess mortality in the 90 days postoperative period was less than 0.5% in all age groups. Postoperative mortality after laser operations was 0.59% and 1.16% after TURP (p = 0.035). Older age, CCI score, and atrial fibrillation were identified as risk factors for postoperative mortality. Prostate cancer diagnosis and the center's annual operation volume were not significantly associated with mortality. The most common underlying causes of death were malignancy (35.5%) and cardiac disease (30.9%). ConclusionElective urologic procedures for BPH are generally considered safe, but mortality increases with age. Laser operations may be associated with lower mortality rates than the gold standard TURP. Thus, operative risks and benefits must be carefully considered on a case-by-case basis. Further studies comparing operation types are needed.</p

Näköjärjestelmän toimintahäiriöiden tutkiminen aivovammojen diagnostiikassa

Traumaattiset aivovammat eli TBI:t (Traumatic Brain Injury) ovat yllättävän yleisiä Suomessa. TBI:en diagnosointi ja luokittelu vaikeusasteen mukaan on tärkeää, sillä osalle aivovamman saaneista potilaista kehittyy trauman jälkeen myöhäiskomplikaatiota. Tällä hetkellä aivovammojen luokitteluun käytetään vamman jälkeisen muistiaukon kestoa eli post-traumaattista amnesiaa (PTA), sekä potilaan tajunnan tason arviota Glasgow Coma Scale -luokittelulla (GCS). Näihin menetelmiin liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä, joiden takia niiden ennustearvoa ei tule ylikorostaa, ja varsinkin lievien aivovammojen diagnostiikassa PTA ja GCS eivät ole riittävän tarkkoja. Potilaan toipumista aivovammasta taas seurataan GOSE -kyselyllä, joka on lääkärin objektiivinen arvio potilaan toipumisesta, sekä Rivermead -oirekyselyllä, jossa potilas subjektiivisesti arvioi kokemiaan oireita. Tässä tutkimuksessa 17 aivovammapotilaalle suoritettiin aivovammapoliklinikan 6 kuukautta vamman jälkeen pidettävän toipumisarvion yhteydessä näköjärjestelmän tutkimus Ocusweep-laitteella, joka perustuu reaktioajan mittaukseen visuaalisissa etsintätehtävissä. Potilaille tehtiin samalla vastaanottokäynnillä neuropsykologinen tutkimus CANTAB:llä (Cambridge Neuropsychological Test Automated Battery). Tutkimuskerran yhteydessä lääkärin vastaanotolla potilaat täyttivät Rivermead-oirekyselyn ja neurologi teki heistä GOSE-arvion. Hypoteesina tutkimuksessa oli, että silmänliikkeiden tutkimus on objektiivinen tapa arvioida aivovammapotilaiden toipumista, ja että silmänliikkeet korreloivat potilaan kognitiiviseen toipumiseen. Tarkoituksena oli määrittää CANTAB:n ja Ocusweepin korrelaatioilla, mitä kognition alueita Ocusweepin testit mittaavat. Tutkimuksessamme löytyi runsaasti tilastollisesti merkittäviä korrelaatioita CANTAB:n neuropsykologisten testien ja Ocusweepin neural-testipatterin välillä. Tutkittavien kokonaismäärä oli kuitenkin varsin pieni, joten tilastollisesti merkittävien korrelaatioiden luotettavuutta on vaikea arvioida. Kuitenkin CANTAB:n orbitofontaalisen aivokuoren toimintaa mittaavan CGT:n ja Muistinvarainen katseensiirto -testin, prefrontaalisia aivoalueita aktivoivan IED:n ja Ocusweepin RTP-testin sekä frontaali- ja parietaalilohkojen aktivoivan RVP:n ja Ocusweepin antisakkaditestin väliltä löytyi niin useassa kohtaa tilastollisesti merkittävää korrelaatiota, että näiden Ocusweepin neural-testien käyttöä aivovammapotilaiden toipumisarviossa on vähintäänkin syytä tutkia lisää