Lending to Agribusinesses in Zambia

Microfinance has been celebrated in the last decade as a new paradigm shift in lending that has achieved immense success in improving the living standards of the poor through the provision of financial services. Institutions involved in microfinance around the world have used innovative loan contract mechanisms to profitably lend to the poor and achieve very high repayment rates while allowing the borrowers to profit and grow their enterprises. While high repayment rates have been realized by microfinance institutions focused on lending to consumers and to retail-type micro enterprises, few microfinance institutions focused on lending to agricultural producers have achieved comparable success. This article compares the mechanisms employed by major microfinance institutions with a successful lending institution in Zambia that serves agricultural businesses. Findings are: ZATAC uses progressive lending and group lending contracts adapted in some ways to suit seasonal agricultural production credit requirements. The institution also uses various forms of collateral substitutes like other microfinance institutions. We also find that ZATAC uses other mechanisms such as automatic loan repayments tied to production, cooperative sanctions, contracted production and provision of business development services that eventually improve loan repayments significantly and enable the lender to lower interest rates.Agribusiness,

EMPIRICAL INVESTIGATION OF THE IMPACT OF THE 2007 RECALL ON THE DEMAND FOR PEANUT BUTTER BRANDS

The US Food and Drug Administration confirmed in February 2007 that a major foodborne illness outbreak was caused by two peanut butter brands, Peter Pan and Great Value, manufactured by ConAgra Foods Inc. at its Sylvester, Georgia, processing plant. As a result, on February 14, 2007, ConAgra voluntarily issued a nationwide recall of its Peter Pan and Great Value peanut butter products produced since May 2006 and sold through grocery and retail stores throughout the United States. Using the ACNielsen Homescan Panel for calendar years 2006, 2007 and 2008, this study investigates the impacts of the recall on the demand for peanut butter by estimating a second degree polynomial distributed lag with a lag length of three and endpoint restrictions imposed. The estimation results showed that the recall did have a statistically significant positive impact on the demand for peanut butter as a category. Also, the recall appeared to have had a statistically significant demand-enhancing effect on the Jif peanut butter brand and a demand-diminishing effect on the Skippy peanut butter brand. In all the cases, the maximum impact of the recall took place one to two weeks after the release of the recall.food recalls, polynomial distributed lag model, consumer behavior, Agricultural and Food Policy, Consumer/Household Economics, Demand and Price Analysis, Food Consumption/Nutrition/Food Safety, Health Economics and Policy, Marketing,

VALUE ADDED IN FOOD MANUFACTURING AND RETAILING: A RATIO ANALYSIS OF MAJOR U.S. STATES

Agribusiness,

On the change in Inertial Confinement Fusion Implosions upon using an ab initio multiphase DT equation of state

Improving the description of the equation of state (EoS) of deuterium-tritium (DT) has recently been shown to change significantly the gain of an Inertial Confinement Fusion (ICF) target (Hu et al., PRL 104, 235003 (2010)). We use here an advanced multi-phase equation of state (EoS), based on ab initio calculations, to perform a full optimization of the laser pulse shape with hydrodynamic simulations starting from 19 K in DT ice. The thermonuclear gain is shown to be a robust estimate over possible uncertainties of the EoS. Two different target designs are discussed, for shock ignition and self-ignition. In the first case, the areal density and thermonuclear energy can be recovered by slightly increasing the laser energy. In the second case, a lower in-flight adiabat is needed, leading to a significant delay (3ns) in the shock timing of the implosion.Comment: 4 pages, 8 figure

Suun kautta annettavan ja inhaloitavien kortikosteroidien vaikutus veren kortisolitasoon terveellä koiralla

Krooniset hengitysteiden sairaudet kuten krooninen keuhkoputkentulehdus ovat yleisiä koirilla. Perinteisesti osana niiden hoitoa on käytetty suun kautta annettavia kortikosteroideja lievittämään tulehdusoireita. Kortikosteroidien pitkäaikaiseen käyttöön liittyy useita haittavaikutuksia, joista merkittävin on elimistön oman kortisolituotannon heikentyminen. Tällä on merkitystä erityisesti kortikosteroidihoidon lopettamisen yhteydessä, jolloin riskinä on elimistön huomattava kortisolivajaus vakavin seurauksin. Kortikosteroidihoidon aiheuttamien haittavaikutusten vähentämiseksi on alettu kehittää inhalaationa annettavia kortikosteroideja myös eläinten käyttöön. Inhalaatiossa lääkeaine saadaan suoraan kohdekudokseen, jolloin tarvittava lääkeainemäärä on pienempi kuin suun kautta lääkittäessä ja näin ollen myös haittavaikutusten määrä vähäisempi. Ihmisten astman ja muiden kroonisten hengitystiesairauksien hoidossa inhaloitavat kortikosteroidit ovat olleet jo pitkään yleisin hoitomuoto. Koirilla inhalaation käytöstä ja vaikutuksista on kuitenkin hyvin vähän julkaistua tietoa. Jotta inhalaatiohoitoa voitaisiin kehittää edelleen, tarvittaisiin aiheesta lisää tutkimuksia. Tämän tutkielman tavoitteena oli vertailla suun kautta annettavan prednisolonin sekä inhaloitavien budesonidin ja flutikasonipropionaatin vaikutusta veren kortisolitasoon terveellä koiralla. Tutkimuksen hypoteesina oli, että inhaloitavat kortikosteroidit heikentävät vähemmän elimistön omaa kortisolituotantoa kuin suun kautta annettava prednisoloni. Tutkimuksessa käytettiin kuutta beagle-rotuista koekoiraa, jotka jaettiin satunnaisesti neljään ryhmään (n=6 koiraa/ryhmä): (1) prednisoloni suun kautta 1 mg/kg 24 tunnin välein, (2) inhaloitava budesonidi 200 μg 12 tunnin välein, (3) inhaloitava flutikasonipropionaatti 250 μg 12 tunnin välein sekä (4) plasebo-inhalaatio huoneilmalla 12 tunnin välein. Hoitoa annettiin kussakin ryhmässä 4 viikon ajan ja jokaista lääkitysjaksoa seurasi 4 viikon puhdistumisjakso. Koirien lisämunuaisten kortisolituotantoa hoitojaksojen aikana tutkittiin ACTH-stimulaatiotestillä, joka tehtiin hoitojakson päivinä 0, 28 ja 35. Neljän viikon lääkitysjakson jälkeen prednisoloni oli laskenut veren kortisolin perustasoa merkittävästi verrattuna plaseboon (P = 0.016) tai budesonidiin (P = 0.029). Lisäksi ACTH-stimuloitu veren kortisolin huipputaso oli merkittävästi alhaisempi sekä prednisoloni- että flutikasonipropionaatti -ryhmissä verrattuna plasebo- ja budesonidi -ryhmiin (P < 0.001 kaikissa tapauksissa). Tulosten perusteella suun kautta annettava prednisoloni ja inhaloitava flutikasonipropionaatti lamasivat koirien omaa kortisolituotantoa merkittävästi, kun taas budesonidi ei saanut aikaan elimistön oman kortisolituotannon huomattavaa heikentymistä. Saamamme tulokset olivat siis hypoteesin mukaisia budesonidin osalta ja antavat selkeitä viitteitä siitä, että inhaloitava budesonidi olisi turvallisempi vaihtoehto koirien kroonisten hengitystiesairauksien hoidossa kuin suun kautta annettava prednisoloni. Väitettä tukee myös ihmislääketieteessä saadut hoitotulokset sekä eläinlääketieteessä tehtyjen hoitokokeiden tulokset. Lisää tutkimusta tarvitaan vielä selvittämään inhaloitavien kortikosteroidien muita haittavaikutuksia sekä niiden kliinistä käyttöä koirien hengitystiesairauksien hoidossa

Työ- ja päivätoiminnan vaikutukset mielenterveyskuntoutujan vuorokausirytmiin Hoitokoti Reimarissa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työ- ja päivätoiminnan vaikutuksia asukkaiden vuorokausirytmiin Hoitokoti Reimarissa. Opinnäytetyön ongelmina oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia työ- ja päivätoiminnalla on asukkaan nukkumiseen ja valvetilaan, minkälaiseksi asukkaat kokevat oman vuorokausirytminsä ja miten työ- ja päivätoimintaa voitaisiin kehittää, jotta asukkaiden vuorokausirytmi olisi parempi. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Hoitokoti Reimarissa tapahtuvan toiminnan vaikutuksia asukkaiden elämään, saada perusteita toiminnalle ja mahdollisuuksia kehittää toimintaa. Valitsimme aiheen yhteistyöllä, koska hoitokoti halusi selvittää työ- ja päivätoiminnan vaikutuksia asukkaiden elämään, ja itseäni kiinnosti vuorokausirytmi. Opinnäytetyön menetelmäksi valittiin määrällinen menetelmä, koska haluttiin saada tietoa suuremmalta joukolta. Aineiston keruu toteutettiin paperisella kyselylomakkeella. Kyselylomakkeella oli yhteensä 12 kysymystä, jotka sisälsivät monivalintakysymyksiä ja muutaman avoimen kysymyksen. Kyselylomakkeen kysymykset laadittiin opinnäytetyön ongelmien perusteella, jotta kysely tuottaisi opinnäytetyön tarkoituksen kannalta haluttuja tuloksia. Opinnäytetyön kohderyhmän muodostivat Hoitokoti Reimarin asukkaat, joita osallistui kyselyyn yhteensä 18. Tulosten mukaan asukkaat osallistuivat aktiivisesti järjestettyyn työ- ja päivätoimintaan, ja sillä koettiin olevan positiivisia vaikutuksia nukkumiseen, valveillaoloon ja vuoro-kausirytmiin. Asukkaat kokivat nukkuvansa työ- ja päivätoimintapäivinä riittävästi, unen laatu oli hyvää ja nukahtaminen helppoa. Työ- ja päivätoimintaan osallistuminen auttoi asukasta pitämään vireystilaa yllä koko loppupäivän. Sen koettiin myös lisäävän liikunnan määrää, säännöllistävän ruokailua ja muuttavan vuorokausirytmiä tasaisemmaksi. Tulosten mukaan asukkaat olivat tyytyväisiä järjestettyyn toimintaan. Kehittämisehdotuksissa mainittiin esimerkiksi, että työtunteja voisi olla enemmänkin, toiminta voisi kohdistua useammin Hoitokoti Reimarin ulkopuolelle ja erilaista liikuntaa toivottiin olevan nykyistä enemmän. Jatkotutkimusehdotus tälle opinnäytetyölle voisi olla opinnäytetyön tekeminen laadullisella eli kvalitatiivisella menetelmällä. Toinen jatkotutkimusehdotus voisi olla saman aiheen tarkasteleminen hoitokodin henkilökunnan näkökulmasta. Jatkotutkimusehdotuksena voisi olla vielä saman kyselyn tekeminen hoitokodin asukkaille esimerkiksi viiden vuoden kuluttua.The purpose of this study was to collect information on how the work and day activity arranged by Hoitokoti Reimari affects the service users’ diurnal rhythm. The problems of this thesis were to find out what kind of effects the work and day activity has on the sleeping and wakefulness of the service users, what kind of the service users regard as their own diurnal rhythm and how the work and day activity could be developed so that the service users’ diurnal rhythm would be better. The objective of this study was to gather information about what kind of impacts the activities arranged by Hoitokoti Reimari have on service users’ living. The topic of this thesis was chosen in cooperation with Hoitokoti Reimari. A quantitative method was chosen as the method of this study to obtain information from a larger group. The data were collected by a paper questionnaire. It included 12 questions, most of them being multiple choice questions but also a few open questions. The questionnaire was made on the basis of the problems of this study so that it would give suitable information relative to the purpose of this study. The target group was those service users who participated in the work and day activity in Hoitokoti Reimari. Altogether 18 service users responded to the questionnaire. According to the results, the service users actively participated in the work and day activities, and it was seen to have positive effects on sleeping, wakefulness and diurnal rhythm. On the days the service users had work and day activities they also slept sufficiently, the quality of the sleep was good and they fell asleep easily. The participation in work and day activities also helped the service users maintain the vitality. It was considered also to increase the amount of exercise, regularize eating habits and balance the diurnal rhythm. The results show that the respondents were content with the work and day activities arranged in Hoitokoti Reimari. To develop the work and day activity the service users suggested for example that there could be even more working hours and exercising than before and the activity could take place outside of Hoitokoti Reimari more often. One suggestion for the further study could be carrying out this same thesis employing qualitative method. It would also be interesting to approach the same topic from the perspective of the nursing home staff. One suggestion for the further study could be carrying out the same thesis for example after five years