Incipient and intimate : the progressive aspect

Peer reviewe

Methods for studying changes lacking a variable

Peer reviewe

From incipient to mid-range and beyond

Peer reviewe

Charting orthographical reliability in a corpus of English historical letters

Peer reviewe

Weights and Measures of Eighteenth-Century Language : A Sociolinguistic Account of Montagu's Correspondence

Peer reviewe

Other people – Documentary cutout animation in a straightforward way

Pyrin opinnäytetyöni avulla selvittämään, kuinka lyhytanimaation voisi toteuttaa tavalla, joka mahdollistaa estottoman tekemisen, spontaanien ideoiden toteuttamisen ja virheiden sallimisen. Ajatuksen taustalla on tarve saavuttaa samanlainen tekemisen tila kuin lapsuuden piirtämisessä. Halusin päästää irti täydellisyyden tavoittelusta. Lisäksi taustalla on animaatiojamitteluksi kutsumani metodi, jossa animaatiota toteutetaan improvisoinnin mahdollistavalla keinolla. Metodissa ääni ja kuva inspiroivat toisiaan samanaikaisesti. Tällaisen tekemisen tavan tutkimisen ohella pohdin, kuinka metodin käyttäminen vaikuttaa dokumentaarisen aiheen käsittelyyn. Tutkimus sisältää sekä taiteellisen, että kirjallisen osion. Kirjallinen osio pohjautuu Joonatan Turkin kanssa yhteisohjauksena tekemääni lyhytelokuvaan nimeltä Muut ihmiset. Elokuva on noin kahdeksanminuuttinen dokumentaarinen stop motion -pala-animaatio ja tämän tutkimuksen taiteellinen osio. Kirjallisessa osiossa analysoin taiteellisessa työskentelyssä tekemiäni ratkaisuja ja siinä tapahtunutta ajattelua. Pohdin elokuvamme dokumentaarisuutta käyttäen apunani kirjallisuuslähteitä. Esitän tutkimuksessani, että suoraviivaisuutta voidaan käyttää kattoterminä erilaisille stop motion -pala-animaation ominaisuuksille, joita ovat muun muassa straight ahead -animointimetodi, fyysinen työskentely, tekniikan asettamat rajoitteet ja komposition rakentaminen suoraan kameran alla. Stop motion -pala-animaatio osoittautui kaikessa suoraviivaisuudessaan itsekritiikkiä vähentäväksi ja oivaltavaksi tekotavaksi. Se mahdollisti dokumentaarisen aiheen käsittelyn ennakkoluulottomalla tavalla. Elokuvan hahmot pelkistyivät tekotavan myötä käveleviksi silmiksi. Tämä ratkaisu toimii dokumentaarisessa mielessä aihetta selkeyttävänä ja rajaavana elementtinä. Katsoja ohjataan tunnistamaan tilanteita keskittymällä silmän liikkeisiin. Lisäksi ratkaisu teki animaatiosta surrealistisen. Todellisten ihmisten puheen yhdistäminen surrealistiseen maailmaan mahdollistaa arkisen aiheen tarkastelun täysin uudessa valossa. Suoraviivainen työskentelytapa näyttäytyi keinona irrottautua realismista ja luoda ennalta-arvaamatonta kerrontaa. Dokumentaarinen lähtökohta, kuten haastattelut, toimi hyvänä yllykkeenä suoraviivaiselle työskentelylle.The aim of my thesis was to find a spontaneous and unhibited method which I could use to make a short animation. The method I was looking for was supposed to encourage me to get rid of perfectionism and to allow mistakes as a part of the process and the result. The idea is based on the need to find a way of working similar to childhood drawing. In addition it is based on a method which I call animation jam session. In animation jam sessions animations are made by improvisation so that sound and images inspire each other concurrently. Along with studying this method I was aiming to discover how using this kind of method affects the treatment of documentary material. The thesis consists of an artistic and a written part. The written part is based on a documentary short film called Other People, which I co-directed with Joonatan Turkki. This stop-motion cutout animation is the artistic part of this thesis. The film is approximately eight-minute-long and it is based on interviews of six people. In the written part, I analyze the choices and thinking made during the artistic work. I research the documentary nature of our film using literary sources. In my thesis I suggest that the word straightforward can be used as an umbrella term for features of stop-motion cutout animation. These features include straight ahead animation method, physical working, limitations set by the technique and the possibility to build the composition under the camera. Stop-motion cutout animation proved to be a technique that reduces self-criticism and is insightful. The technique made it possible to treat the documentary subject in an open-minded way. The characters of the film were simplified as walking eyes because of the straightforwardness of the technique. This simplification works as a clarifying and delimiting element in documentary purposes. The viewer is guided to recognize situations and emotions by focusing on eye movements. This solution made the animation surrealistic. Combining the speech of real people with the surreal world makes it possible to examine an everyday topic in a completely new light. The straightforward way of working appeares as a way to break free from realism and create an unpredictable narrative. A documentary starting point, such as interviews, served as a good incentive for straightforward work

Language and Letters of the Bluestocking Network : Sociolinguistic Issues in Eighteenth Century Epistolary English

This study deals with language change and variation in the correspondence of the eighteenth-century Bluestocking circle, a social network which provided learned men and women with an informal environment for the pursuit of scholarly entertainment. Elizabeth Montagu (1718 1800), a notable social hostess and a Shakespearean scholar, was one of their key figures. The study presents the reconstruction of Elizabeth Montagu s social networks from her youth to her later years with a special focus on the Bluestocking circle, and linguistic research on private correspondence between Montagu and her Bluestocking friends and family members between the years 1738 1778. The epistolary language use is investigated using the methods and frameworks of corpus linguistics, historical sociolinguistics, and social network analysis. The approach is diachronic and concerns real-time language change. The research is based on a selection of manuscript letters which I have edited and compiled into an electronic corpus (Bluestocking Corpus). I have also devised a network strength scale in order to quantify the strength of network ties and to compare the results of the linguistic research with the network analysis. The studies range from the reconstruction and analysis of Elizabeth Montagu s most prominent social networks to the analysis of changing morphosyntactic features and spelling variation in Montagu s and her network members correspondence. The linguistic studies look at the use of the progressive construction, preposition stranding and pied piping, and spelling variation in terms of preterite and past participle endings in the regular paradigm (-ed, - d, -d, - t, -t) and full / contracted spellings of auxiliary verbs. The results are analysed in terms of social network membership, sociolinguistic variables of the correspondents, and, when relevant, aspects of eighteenth-century linguistic prescriptivism. The studies showed a slight diachronic increase in the use of the progressive, a significant decrease of the stigmatised preposition stranding and increase of pied piping, and relatively informal but socially controlled epistolary spelling. Certain significant changes in Elizabeth Montagu s language use over the years could be attributed to her increasingly prominent social standing and the changes in her social networks, and the strength of ties correlated strongly with the use of the progressive in the Bluestocking Corpus. Gender, social rank, and register in terms of kinship/friendship had a significant influence in language use, and an effect of prescriptivism could also be detected. Elizabeth Montagu s network ties resulted in language variation in terms of network membership, her own position in a given network, and the social factors that controlled eighteenth-century interaction. When all the network ties are strong, linguistic variation seems to be essentially linked to the social variables of the informants.Englannissa 1700-luvun puolivälissä vauras ja oppinut seurapiirinainen Elizabeth Montagu (1718 1800) ja hänen samanhenkiset ystävänsä alkoivat järjestää epämuodollisia, sivistyneitä aamiaistapaamisia. Vuosien aikana nämä tapaamiset keräsivät yhä enemmän väkeä ja muuttuivat julkisemmiksi, ja seurapiiriä alettiin kutsua nimellä Bluestockings (sinisukat). Väitöskirjani käsittelee kielen vaihtelua ja muutosta tämän sosiaalisen verkoston kirjeenvaihdossa. Tutkimus perustuu alkuperäiseen kirjeenvaihtoon, jota on editoitu aikaväliltä 1738 1778, ja Elizabeth Montagun sosiaalisten verkostojen rekonstruktioon samana aikakautena. Vertailun vuoksi tutkimukseen on sisällytetty myös Montagun nuoruusvuosien verkostoanalyysi sekä perheen kanssa käytyä kirjeenvaihtoa. Kirjeaineistossa oli runsaasti sekä morfosyntaktista että oikeinkirjoitukseen liittyvää kielellistä vaihtelua, joka selittyi sekä verkostoanalyysillä että sosiaalisilla tekijöillä, ja jossain määrin myös ajan preskriptiivisellä kielikeskustelulla. 1700-luvulla englannin oikeinkirjoitus ei ollut täysin vakiintunut, ja vaihtelua esiintyi etenkin julkisen painetun tekstin ja yksityisten tekstien välillä. Tutkimuksessa osoittautui, että lyhennettyjä verbimuotoja käytettiin kirjeenvaihdossa yhä runsaasti, ja sosiaaliset tekijät vaikuttivat oikeinkirjoituksen muodollisuuden tasoon merkittävällä tavalla. Epämuodollisinta oikeinkirjoitus oli silloin, kun sekä kirjoittaja että vastaanottaja olivat samassa sosiaalisessa asemassa olevia naisia, joiden välinen suhde pohjautui sukulaisuuteen eikä niinkään ystävyyteen. Sinisukkaverkoston miehet kirjoittivat Elizabeth Montagulle merkittävästi muodollisemmin kuin verkoston naiset, kun taas Montagun oma tyyli oli naiskirjoittajista kaikkein lähimpänä miesten formaalia oikeinkirjoitustapaa. Tämä epäilemättä liittyi hänen julkiseen asemaansa tunnettuna oppineena seurapiirinaisena. Hän ei kuitenkaan muuttanut tyyliään sitä formaalimmaksi mitä vankemmaksi hänen asemansa kävi; pikemminkin näyttää siltä, että Montagu katsoi vanhemmiten voivansa kirjoittaa perheelleen ja ystävilleen rennommin ja epämuodollisemmin kuin nuoruudessaan, eikä hän reagoinut kaikkiin normatiivisten kielioppien kieltoihin ja suosituksiin. 1700-luvun ankaran normatiivinen asenne kieleen näkyi kuitenkin myös yksityisessä kirjeenvaihdossa niin, että tietyt paheksutut syntaktiset konstruktiot vähenivät neljänkymmenen vuoden aikana huomattavasti. Neljänkymmenen vuoden aikana tapahtuneet muutokset Elizabeth Montagun kielessä linkittyvät hänen siirtymiseensä nuoruusiän selvästi yksityisestä ja epämuodollisesta nuorten ystävättärien sosiaalisesta verkostosta aikuisiän suurempaan, julkisempaan ja maineeltaan oppineeseen sinisukkaverkostoon, jossa Montagulla oli merkittävä asema. Ystävyydellä oli kielenkäyttöön huomattava vaikutus, ja etenkin ystävyyssuhteiden alkuvaiheissa Montagun ja sinisukkien kirjeenvaihdossa oli todettavissa merkittävästi erilaista ja monella tapaa muodollisempaa kieltä kuin myöhempinä vuosina. Henkilökohtaisten verkostositeiden vaikutus ei ollut yhtä selkeästi osoitettavissa kuin verkostosta toiseen siirtymisen, ja on ilmeistä että sosiaaliset tekijät, kuten sukupuoli ja sosiaalinen asema, vaikuttivat kielenkäyttöön erityisen voimakkaasti. Kun verkostositeet ovat keskimäärin yhtä vahvoja, sosiaaliset tekijät näyttävät nousevan etusijalle kielellisen variaation selittäjinä

Under Control – Miten animaation visuaalinen maailma ja tunnelma luodaan?

Tutkin opinnäytetyössäni animaation visuaalisen maailman luomista ja sitä, millaisilla keinoilla juuri kuvallinen puoli voi välittää haettua tunnelmaa. Puran animaation visuaalisen maailman suunnitteluprosessia osiin taustatutkimuksen ja oman produktioni avulla. Produktioni on animaation sivuaineessa ryhmätyönä toteutettu lyhytanimaatio Under Control. Selvitän millaisia haasteita suunnittelija kohtaa luodessaan animaation visuaalista maailmaa. Halusin opinnäytetyöni avulla saada kokonaiskuvaa siitä, millaista visuaalista ongelmanratkaisua tällaisen suunnittelutyön taustalle kätkeytyy. Käsittelen aihetta verraten sitä visuaalisten identiteettien suunnitteluun ja näin ollen keskityn selkeyteen, yhtenäisyyteen ja johdonmukaisuuteen. Taustoitusluvussa kerron animaation visuaalisen maailman luonteesta yleisesti ja esittelen itseäni inspiroineet teokset. Analysoimalla inspiraatioteosten tyyliä ja tunnelmaa pyrin hahmottamaan, mitkä asiat teosten kuvallisessa puolessa vakuuttavat. Produktio-osassa kartoitan asioita, joita suunnitteluvaiheessa on otettava huomioon visuaalisen maailman luomisen suhteen käyden läpi eri suunnitteluvaiheita ja avaten erinäisten valintojen taustalla tapahtunutta ajattelua

Dialogues of the Dead : Social Identity in Eighteenth-Century Anonymous Satire

Peer reviewe