Acquired firm’s pre-merger performance and acquirer’s long-term accounting performance:the case of software and hardware industries

Abstract. The IT-industry has become ever more central in the world’s economy. It has a considerable market share and impact on the economy, while mergers and acquisitions (M&A) in the IT-industry are also prevalent. There is limited research specifically focusing on the IT sector M&A. The IT-sector has a number of peculiar characteristics and different business models which affect how business is conducted within the sector. This thesis attempts to study whether these differences manifest themselves by studying M&A performance by dividing the IT sector into software and hardware industries. No prior research was found that has studied the impact of this division — to software and hardware industries — on long-term M&A performance. There is, however, some research focusing specifically on software M&A. This thesis delves into the intricacies of the IT industry, examining the distinctions within mergers and acquisitions (M&A), encompassing both software and hardware industries. Through empirical analysis, this study aims to ascertain whether there is a difference in the long-term accounting performance of M&A activities between software and hardware industries, particularly when factoring in the pre-acquisition performance of the acquired firms. The research question in the study is: do software and hardware industry M&A long-term accounting performance, as measured by return on equity (ROE), differ when considering the acquired firm’s pre-acquisition performance measured by ROE? The long-term study period in the study is four years after the acquisition. This study employs multiple linear regression and Mann-Whitney U test, utilizing data sourced from Refinitiv’s databases. The dataset includes publicly listed U.S. firms’ M&A activities between 2004 to 2016. The results of the Mann-Whitney U test indicate disparities between the software and hardware industries in terms of M&A outcomes measured by change in ROE. While the multiple linear regression model also includes control variables, particularly acquirer size, which seems to negate the statistical significance of the target industry group. The results suggest no statistically significant correlation with the target industry group or the acquisition’s target firm pre-acquisition performance with the long-term accounting performance of M&A, as measured by ROE. This is in contrast to prior research on target firm pre-acquisition performance which suggests that lower performance leads to better M&A outcomes. The study highlights the importance of having proper controls: without acquirer size as a control factor, it would seem that the target industry group impacts the M&A outcome. This is in line with previous M&A research which suggests that acquirer size is a relevant control factor

Sulfidikaivoksen elinkaaren aikana tuotetun AMD:n synty ja minimointi

Tiivistelmä. Sulfidit kuuluvat yleisimpiin louhittaviin materiaaleihin, joita kaivoksissa maailmanlaajuisesti louhitaan. Pääsyy louhimiseen on sulfideista saatavat metallit, jotka voidaan rikastaa ja laittaa käyttöön useissa eri teollisuuden, rakennuksen sekä teknologian muodossa. Sulfidien louhinta voidaan näin ollen nähdä välttämättömänä osana niin teknologian kuin myös yhteiskunnan nykyaikaista olemassaoloa. Saatavilla olevat sulfidimäärät ovat kuitenkin pienentyneet viimeisten vuosikymmenien aikana, johtuen pitoisuuksien heikentymisestä sulfidimalmeissa. Heikkoja pitoisuuksia on pystytty kompensoimaan tehokkaammalla louhinnalla, mutta tämä on vaatinut enemmän resursseja sekä enemmän jätteiden tuotantoa kaivoksista. Sulfidikaivoksen elinkaaren aikana tulee syntymään useita saasteita, jotka voivat aiheuttaa vakavaa tuhoa kaivosalueen vesistöihin, maaperään sekä ympäristöön yleisesti. Yksi merkittävimmistä syntyvistä saasteista on AMD, eli kaivoksen happovaluma. Happovaluma ovat kaivoksien kannalta vakavia ongelmia, jotka voivat haitata kaivosalueita niin kaivoksen toiminnan, kuin myös toiminnan päättymisen jälkeen. Happovalumat syntyvät hapettumisreaktioissa mineraaliainekselle, jonka myötä tuotetaan happamia yhdisteitä sekä metallipitoisia nesteitä. Hapettumisreaktiot ovat eri mineraaleille erilaisia, niin tuotteiden kuin reaktioiden käynnistyksen kannalta. Yhteistä happovalumien reaktiolla on kuitenkin se, että ne niiden toteutumien helpottuu happovalumien edetessä. Reaktioiden helpompi toteutuminen johtaa siihen, että hapettumisreaktiot leviävät laajemmille alueille, reaktioiden aktivointiin tarvitaan vähemmän energiaa, reaktionopeudet kasvavat ja uudempia, entistä hapettavampia reaktioita voidaan suorittaa. Happovalumien kiihtyvä kehitys on merkittävä ongelma, joka tekee haittojen sekä valumien hallinnasta vaikeaa sekä tärkeää. On kuitenkin olemassa menetelmiä sekä tekniikoita, joidenka avulla voidaan mitata, lieventää ja korjata happovalumista aiheutuvia vahinkoja. Happovalumiin liittyvät reaktiot sekä tavat, joilla reaktiot saadaan ehkäistyä ovat entistä tärkeämpiä tekijöitä kaivoksien ympäristöjen kannalta. Tiedon avulla voidaan välttää reaktioiden pahimmat seuraukset, ja paremman tiedon avulla voidaan välttää seurauksia paremmin

Testitapausten testikattavuuden riittämättömyys

Tiivistelmä. Testitapausten luonti on keskeisessä roolissa ohjelmistotestauksessa. Tämä pätee niin testauksen toteutukselle, tutkimukselle kuin myös muulle alan teoreettiselle pohjalle. Testaus on hyvin pitkälti rakentunut testitapausten ympärille. Aiempi tutkimus on havainnut testitapauksilla testattaessa myös löytyvän sellaisia ohjelmistovirheitä, jotka eivät ole testitapausten määräämällä ohjelman alueella. Testitapauksia käytettäessä testauksessa, ne määräävät testattavasta ohjelmasta toiminnallisuuksien ja ominaisuuksien alueen, jota testit koskevat. Silloin on myös oltava ohjelman alue, joita testitapaukset eivät koske, ts., testitapausten ulkopuolinen alue. Testitapausten käsikirjoituksen määräämä testikattavuus ei siis välttämättä täysin vastaa toteutunutta testauksen laajuutta, kun testitapausten joukon testit ajetaan manuaalisesti. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia tätä testitapausten testikattavuuden ulkopuolisten virheiden ilmiötä. Näin kaksi tutkimuskysymystä on esitetty: ”Kuinka suuri osa käsikirjoitetun testauksen löytämistä ohjelmistovirheistä ovat käsikirjoitettujen testitapausten kattamia?” sekä ”Vaikuttaako testitapausten testausohjeistuksen rakenne ulkopuolisten virheiden esiintymiseen?” Näihin kysymyksiin vastaamiseksi järjestettiin aikarajoitettu opiskelijoilla tehtävä koe manuaalisesta funktionaalisesti käsikirjoitetusta testauksesta, joka pohjautui ennalta luotuihin testitapauksiin. Testikattavuuden yksiköitä usein luonnehditaan riittämättömäksi täysin kattavalle testaukselle, mutta tämän kokeen tulokset tuo tarkastelun alle vielä toisenlaisen ongelman testikattavuudesta: vaikka testitapausten määräämä testikattavuus olisi riittävä, se ei kuitenkaan välttämättä realisoidu riittävinä testauksen tuloksina. Vain osa virheistä löytyivät, jotka olisi pitänyt testitapauksia testaamalla löytää. Tämän lisäksi merkittävä osuus löytyneistä virheistä eivät olleet testitapausten kattamalla alueella. Testitapausten ulkopuolinen olisi tiedostettava ja huomioitava paremmin. Sen huomiotta jättäminen ja testitapauksiin sokea luottaminen saattaa aiheuttaa ongelmia ja ylimääräisiä kustannuksia ohjelmistoalalla.The insufficiency of test case test coverage. Abstract. The creation of test cases is in a central role in software testing. This applies to software testing in the software industry as well as its’ research and other theoretical basis. Testing is largely based on test cases. Prior research conducted on test case-based testing has noted that the testing process discovers defects from the tested software which are not covered by the test cases’ script, i.e., defects external to the test cases’ coverage. When test cases are used in testing, they determine an area from the functionalities and other features of the software which the tests cover. This also means that there should exist an area outside this coverage: the external area of test coverage. The purpose of this thesis is to study the phenomenon of the discovery of external defects of test case test coverage. Thus, two research questions have been formed as follows: “How large part of the defects found by scripted testing are covered by the test coverage of the script?” and “Does the structure of the test script affect the emergence of external defects of the test case test coverage?” To answer these questions an experiment of scripted testing was conducted with students as participants. While the metrics of test coverage are often described as insufficient for complete testing, yet, as a result of this thesis, another issue of test coverage is brought upon inspection: even if the test coverage was sufficient; the testing conducted to achieve the coverage does not necessarily actualize as sufficient. Only a part of the defects were found with the tests which cover the defects and, in addition to this, a portion of the defects found by testing the test script are not actually covered by the script. The external of the test case should be acknowledged and noted in greater detail. The ignorance of the external and blind reliance on a test script may cause troubles and extra costs in the field of software testing

Tekoälyn hyödyntäminen terveydenhuollossa

Tiivistelmä. Tekoäly yleistyy ihmisten elämässä ja yhä useampi laite käyttää sitä hyödyksi, jopa ihmisten huomaamatta. Tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi helpottamaan ihmisten elämää ja päätöksentekoa. Tämän tutkielman tavoitteena oli perehtyä tekoälyyn liittyvään tutkimukseen ja selvittää, kuinka sitä voidaan hyödyntää terveydenhuollon alalla. Tutkimuskysymyksenä oli “Miten tekoälyä hyödynnetään terveydenhuollon tukena?” Tutkimusmenetelmänä oli kirjallisuuskatsaus, jonka avulla selvitettiin tekoälyn liittyvää kehitystä ja tutkimusta eri toimialoilla, mutta erityisesti terveydenhuollossa. Tekoälyä tutkitaan sekä käytetään paljon erilaisten asioiden yhteydessä. Sitä on tutkittu ja hyödynnetty usein muun muassa terveydenhuoltoon, autoteollisuuteen, älylaitteisiin sekä nykypäivänä yhä yleisimpiin asioihin. Useat isot yritykset tutkivat ja käyttävät tekoälyä hyödyksi omissa tuotteissaan ja palveluissaan. Tutkielmassa tuli hyvin esiin se, että tekoälyn tutkiminen on jatkunut pitkän aikaa ja sen avulla on saatu lupaavia tuloksia. Tekoälylle merkittäviä oppimisen tyylejä ovat esimerkiksi koneoppiminen sekä syväoppiminen. Tekoälyn yhteydessä tärkeänä osa-alueena on erilaiset algoritmit ja niitä hyödynnetään juuri kone- ja syväoppimisen yhteydessä. Myös neuroverkot ovat perusta moneen eri asiaan tekoälyn yhteydessä ja monet eri kone- ja syväoppimisen tekniikat rakentuvat niiden päälle. Neuroverkoille yleistä on se, että niiden rakenne muistuttaa hyvin paljon ihmisten aivoja ja niiden toiminnalla yritetään jäljitellä ihmisten aivojen toimintaa. Terveydenhuollon yhteydessä tekoäly on erittäin tutkittu ja mielenkiintoinen aihe. Tekoälyn avustuksella on jo tähän päivään mennessä saatu erittäin lupaavia tutkimustuloksia esimerkiksi erilaisten syöpien tunnistamisen sekä luokittelun yhteydessä. Myös tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi epidemiologiassa sekä erilaisten sairauksien diagnosoimisessa. Tekoälyn tutkiminen on ja tulee olemaan yksi merkittävimmistä lähitulevaisuuden tutkimuskohteista ja sen lisääntyessä tarve osaaville ammattilaisille tulee varmasti kasvamaan. On erittäin tärkeää, että tekoälyn kehitys ja tutkimus jatkuu kohti hyviä ja ihmiskuntaa hyödyttäviä asioita

Sähköautojen konsultoiva myynti kuluttajamarkkinoilla

Tiivistelmä. Tutkimuksen tarkoituksena on muodostaa aiempien tutkimusten sekä eksploratiivisen kvalitatiivisen tutkimuksen perusteella kokonaisvaltainen malli sähköautojen konsultoivan myynnin sisällöstä, laajuudesta, luonteesta ja toimintaympäristöstä. Tutkimuksia sähköautojen menekinedistämisestä, sähköautomarkkinoiden ominaispiirteistä sekä sähköautojen myynnistä on lukuisia, mutta varsinaista yhteen kokoavaa mallia tai sähköautomarkkinoiden osa-alueiden keskinäistä yhteen toimivuutta selittävää narratiivia ei konsultoivan myynnin teemasta ole muodostettu. Lisäksi tutkimus pyrkii valaisemaan sähköautomarkkinoiden alle katsottavia toimintoja ja teemoja aiemmissa tutkimuksissa pienemmälle painoarvolle jääneen kuluttajan näkökulmasta. Kuluttajamarkkinoilla tapahtuvaan sähköautojen konsultoivaan myyntiin perehtyminen on perusteltua myös niin autoalan liike-elämän, kuluttajien kuin tieteellisen kirjallisuuden parissa heränneen kysynnän kautta. Kysynnän mukaisesti sähköautojen konsultoivan myynnin alle katsottavien toimintojen ja niihin vaikuttavien tekijöiden tarkemmalle selvittämiselle, kuten kuluttajien sähköautoihin ja sähköautoiluun liittyvän tietotaidon kartuttamisesta ja keinoista tämän saavuttamiseksi, on suuri tarve. Tutkimuksen mukaan sähköautojen konsultoivassa myynnissä on kyse sähköisen liikkumisratkaisun järjestämisestä, mahdollistamisesta ja ylläpidosta asiakkaan ehdoilla molemmille osapuolille hedelmällisten ratkaisujen muodossa läpi asiakassuhteen tapahtuvien jatkuvaluontoisten ja rekursiivisten yhteisarvonluonnin prosessien kautta. Tutkimuksen muodostama kokonaisuus käsittää sähköautojen konsultoivaan myyntiin vaikuttavat tasot markkinoiden suuresta mittakaavasta aina asiakasrajapinnassa tapahtuvaan ruohonjuuritason toimintaan, keskittyen konsultoivan myyjän ja kuluttajan kohtaamiseen. Lisäksi tutkimus perehtyy kyseisen kohtaamisen luonteeseen ja sisältöön. Arvon ollessa myynnin keskiössä, tutkimus perehtyy myös sähköautojen arvolupaukseen sekä sen välittämiseen sähköautojen konsultoivan myynnin yhteydessä ja myötä. Tutkimus kiteyttää konsultoivalle myynnille luonteenomaisen neuvottelevan, avustavan ja valistavan palvelun integroivan konsultoivan myynnin harjoittamisen osaksi sähköautojen arvolupausta ja tarjoomaa. Lisäksi tutkimus osoittaa kuinka sähköautojen myynnin yhteydessä ja rinnalla markkinoille on tuotu sähköauton mukaisen uudenlaisen teknologian ja konsultoivan myynnin palvelun lisäksi uusia tapoja ostaa auto. Tutkimuksen tuloksia on mahdollista hyödyntää niin liikkeenjohdollisesta kuin tieteellisestä näkökulmasta konsultoivan myynnin implementointiin sähköautomarkkinoiden käytännön tasolla. Lisäksi se tarjoaa asiakokonaisuuden ja sen osa-alueiden yhteen toiminnan hahmottamista selkeyttävän mallin sähköautojen konsultoivasta myynnistä kuluttajamarkkinoilla. Malli itsessään avaa ovia konkreettisempien ja tarkentavien asiahaarojen ja teemojen tutkimiseen sähköautojen myynnin ja sähköautomarkkinoiden teemojen sisällä niin liikkeenjohdollisesta kuin tieteellisestä näkökulmasta. Tutkimustulosten yleistettävyyden kannalta tutkimusotoksen määrällinen niukkuus asettaa kuitenkin tietynasteisia rajoituksia, vaikkakin kerätyt tulokset ovat sisällöltään verrattain monipuolisia

Limuviinasta normien purkuun:kehysanalyysi suomalaisesta alkoholikeskustelusta vuonna 2017

Tiivistelmä. Pro gradu -työssäni tutkin kehysanalyysiä ja sisällönanalyysiä hyväksi käyttäen suomalaista alkoholikeskustelua vuonna 2017. Vuoden 2018 alussa Suomessa tuli voimaan uusi alkoholilaki, johon liittyen alkoholista keskusteltiin paljon lehdissä ja eduskunnassa. Aineistona työssä on Helsingin Sanomien alkoholilaista kertovat kirjoitukset vuonna 2017 sekä samana vuonna eduskunnassa asiasta käytetyt puheenvuorot. Eduskunnassa käydyt puheenvuorot olen niiden suuren määrän vuoksi rajannut syyskuussa pidettyihin puheenvuoroihin ja joulukuun 18.–19.12.2017 pidettyihin puheenvuoroihin. Tutkimukseni perusteella suomalainen alkoholikeskustelu voidaan jäsentää käyttäen kolmea erilaista keskustelun kehystä. Nämä ovat vapauden, suojelun ja sovittelun kehykset. Vapauden kehyksessä puolustettiin lakia yksilönvapauden näkökulmasta. Lakialoite oli osa Juha Sipilän hallituksen normien purkuun liittyvää kärkihanketta. Myös kansantaloutta ja suomalaisen alkoholikulttuurin muutosta pidettiin kehyksen sisällä tärkeinä argumentteina lakimuutoksen puolesta. Kehyksen sisällä puhuivat lähinnä sinisen tulevaisuuden, kokoomuksen ja keskustan kansanedustajat. Suojelun kehyksessä pääosin vastustettiin lakimuutosta. Kehyksen teemat liikkuivat kansanterveyden, Alkon aseman sekä lasten ja nuorten suojelemisen ympärillä. Sen pääasiallisena äänenä olivat opposition kansanedustajat, vaikka mukana oli myös paljon keskustalaisia. Sovittelun kehyksessä yritettiin ymmärtää molempien puolien argumentteja. Kehyksen sisällä tärkein teema oli prosenttiraja, joka myös oli tärkein erottava tekijä vapauden ja sovittelun kehyksen välillä. Sovittelun kehyksessä prosenttirajan nostoa ei nähty yksiselitteisesti hyvänä asiana. Tässä kehyksessä puhuivat perussuomalaisten, keskustan ja suomen ruotsalaisen kansanpuolueen edustajat

Z-luvun luokittelutarkkuus zombie-yrityksien kohdalla

Tiivistelmä. Finanssikriisin jälkeen Suomeen ja muihin Euroopan valtioihin on muodostunut zombie-yrityksiä. Tämän mahdollistaa matalat korot, lainoittajien haluttomuus ajaa yhtiöitä konkurssiin ja heikot pankit. Perinteisesti yhtiöt, joiden vakavaraisuus on heikko ja kasvunäkymät olemattomat, ovat ajautuneet konkurssiin. Heikkojen yrityksien kohdalla lainanantajat eivät aja yhtiötä konkurssiin, vaan uudelleen järjestelevät lainat yhtiön elpymisen toivossa. Heikot pankit kamppailevat kiristyvien pääomavaatimuksiensa kanssa eivätkä alas kirjaa ongelma yritysten luottoja. Tämä kaikki mahdollistaa zombie-yrityksien olemassaolon. Konkurssiennustamismallit jaottelevat yhtiöt maksukykyisiin sekä maksukyvyttömiin. Ongelmaksi muodostuvat zombie-yhtiöt, joiden sijoittaminen kumpaankaan kategoriaan on haastavaa. Zombie-yhtiö on huonosti kannattava ja vakavaraisuudeltaan erittäin heikko, mikä puoltaa jaottelua maksukyvyttömiin yhtiöihin. Toisaalta zombie-yhtiöt pystyvät jatkamaan liiketoimintaansa useita vuosia, mikä tukee väitettä jonkin tasoisesta maksukyvystä ja näin ollen luokittelua maksukykyisiin. Tässä tutkielmassa kartoitetaan, miten ennustemallit luokittelevat zombie-yrityksiä. Tämä toteutetaan laskemalla Laitisen mallin mukaan Z-luvut zombie-yhtiöille. Tätä tulosta peilataan yhtiön todennäköisyyteen ajautua konkurssiin. Tutkielmassa halutaan kartoittaa tätä harmaata aluetta, mihin zombie-yhtiöt asettuvat. Tutkimuksessa käytetään Asiakastiedon voitto+ ohjelman tietokantaa. Tästä tietokannasta kartoitetaan zombie-yhtiöitä tilinpäätös tunnuslukujen avulla. Löydetyille yhtiöille lasketaan Z-luvut. Oma tutkimus on toteutettu käyttäen kvantitatiivisia menetelmiä. Tutkimuksessa tarkastellaan kriittisesti Z-luvun luokittelukykyä zombie-yritysten kohdalla. Tutkimuksen tuloksista on havaittavissa, että käytetyn aineiston zombie-yhtiöillä Z-luku on kauttaaltaan heikko. Tästä huolimatta yhtiöt ovat jatkaneet toimintaansa useita vuosia menemättä konkurssiin. Tämä osoittaa Z-luvun epätarkkuuden zombie-yrityksien luokittelua tarkastellessa. Tutkielman aikana havaittiin myös tulevaisuuden tutkimusaiheita. Zombie-yrityksien määritelmästä tulisi saada täsmällisempi, mikä helpottaisi tutkimustuloksien vertailua keskenään. Tärkeimpänä voidaan kuitenkin pitää zombie-yhtiöiden tutkimista myös muilla menetelmillä, kuin omavaraisuusasteen kautta. Jatkuvat luottotietomerkinnät voisivat olla yksi tapa jatkaa tutkimuksia tulevaisuudessa

Parametrisen mallinnuksen ja topologiaoptimoinnin hyödyntäminen seinämäisen teräsbetonirakenteen mitoituksessa

Tiivistelmä. Tämän diplomityön tarkoituksena on selvittää parametrisen mallintamisen hyödyntäminen ja BESO-optimointiin perustuvan ristikkomallin käyttö seinämäisten palkkien mitoituksessa. Nykykäytännön mukaisesti seinämäisiä palkkeja voidaan mitoittaa monilla toisistaan poikkeavilla tavoilla. Selkeää yleisohjetta ei ole, esimerkiksi rei’itettyjen seinämäisen palkkien laskentaan. Erityisesti työssä keskitytään parametrisen laskentamallin luomiseen ja seinämäisten palkkien raudoitukseen. Työn tavoitteena on luoda parametrinen koodi, joka optimoi mallin, ja minkä pohjalta luodaan lopullinen ristikkomalli. Työssä pyritään varmentamaan laskentapohjalla saadut tulokset, vertaamalla niitä olemassa olevien seinämäisten palkkien raudoituksiin. Pääpaino työssä on rei’itettyjen seinämäisten palkkien mitoituksessa. Työ toteutetaan kaksiosaisena. Ensimmäinen osa koostuu kirjallisesta katsauksesta, jossa esitellään suunnitteluperusteet ja niiden käyttö rakenneosan mitoituksessa. Ensimmäisessä osassa esitellään seinämäinen palkki rakenteena sekä seinämäisen palkin laskentatapoja ja raudoituksia. Strut-and-tie eli ristikkomenetelmä esitellään eurokoodin antamien määräysten ja rajoitusten avulla. BESO-optimointi käydään työn kannalta riittävällä tarkkuudella läpi. Ensimmäisessä osassa esitellään myös parametrisen mallinnuksen työkalut ja ohjelmat. Diplomityön empiirisessä osassa keskitytään parametrisen laskentamallin luomiseen, laskennan verifiointiin sekä tulosten analysointiin.Utilization of parametric modeling and topology optimization in the design of deep reinforced concrete beams. Abstract. The purpose of this thesis is to investigate the utilization of parametric modeling and the use of BESO-optimized strut-and-tie model for dimensioning of deep beams. In accordance with current practice, deep beam can be dimensioned in many different ways. There is no clear general guidance, for example, on the calculation of perforated deep beams. In particular, the work focuses on the creation of a parametric calculation model and the reinforcement of deep beams. The aim of this thesis is to create a parametric code which optimizes the model and which is used to create the final strut-and-tie model. The aim of the thesis is to verify the results obtained on the basis of calculation by comparing them with the reinforcement of the existing deep beams. The main focus of the work is the dimensioning of perforated deeb beams. The work is carried out in two parts. The first part consists of a written review that outlines the design principles and their use in design. The first part introduces the deep beam as a structure, the calculation methods for the deep beam and the reinforcements. The strut-and-tie method is presented in terms of the rules and restrictions set by the eurocodes. BESO optimization is presented with sufficient accuracy for the job. The first section also introduces parametric modeling tools and programs. The empirical part of the thesis focuses on the creation of a parametric calculation model, verification of the calculation and analysis of the results

Neurobiologinen naturalismi:Miten tietoisuus syntyy materiasta

Tiivistelmä. Tietoisuuden olemassaoloa on tutkittu kauan filosofisessa mielessä ja kandidaatintyössäni halusin selvittää, miten tietoisuutta selitetään luonnontieteellisestä perspektiivistä. Yksi kyseistä perspektiiviä edustava teoria on Feinbergin ja Mallattin neurobiologinen naturalismi. Työ on tehty kirjallisuuskatsauksen muodossa, lähteinä eri tieteellisistä tietokannoista löydetyt artikkelit. Tietoisuus on tuntevan tai havaitsevan organismin sisäinen, subjektiivinen, kvalitatiivinen ja mielentilan prosessi. Feinbergin ja Mallatin neurobiologisessa teoriassa tietoisuuden yksinkertaisin muoto on sensorinen tietoisuus, joka on organismin välitön kokemus ympäristöstä ja kehon tilasta. Sensorinen tietoisuus syntyy neljästä neuro-ontologisesti redusoimattomasta tietoisuuden ominaisuudesta: Hermostotilan heijastus, kvalia, mielensisäinen yhtenäisyys ja -kausaatio. Kukin ominaisuus rakentuu toistensa päälle, mutta niitä ei kyetä redusoimaan tieteelliselle tutkimukselle tyypilliseen tapaan pienempiin osiin, joka tunnetaan tietoisuuden ”kovana ongelmana”. Neurobiologinen naturalismi ratkaisee tietoisuuden kovan ongelman sillä, että tietoisuus on biologisille ilmiöille tyypillisen piirteen, hierarkkisen itseorganisoivan järjestelmän emergentti ominaisuus. Muista biologisista ilmiöistä poiketen tietoisuudella on subjektiivinen luonne, joka syntyy neuronien omalaatuisesta hierarkiasta. Neuronien hierarkkinen järjestelmä vastaanottaa tietoa reseptorisoluilla organismin ympäristöstä ja kehosta. Informaatio välitetään hierarkian huipulle aivojen isomorfisille kartoille, joissa tietoisuuden kokemus syntyy. Nahkiaisten ja laakaeläinten sikiönkehityksen vaiheita seuraamalla selviää, että laakaeläimen sikiöllä ei kehity selkärankaisille tyypillisiä rakenteita, jotka johtaisivat isomorfisten karttojen muodostumiseen. Sen sijaan nahkiaisilla sikiönkehityksessä muodostuu isomorfisia karttoja vastaavia alueita aivoissa. Tästä voidaan tehdä johtopäätös, että tietoisuus on syntynyt nahkiaisten kehittyessä ja kaikilla sen jälkeen kehittyneillä selkärankaisilla on myös jonkinasteinen tietoisuus